Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Kirjakaapelilla (Lasipalatsi) on mahdollista käyttää PageMakeria. Ajanvaraus puhelinnumerosta 310 85000. Tarkempia tietoja ks. http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/kaapelilaitteisto.html
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Kuopion kaupunginkirjastossa uusimpia teoksia ovat: Suomen rahat arviohintoineen 2002 (Suomen Numismaattinen yhdistys, 2002) ja Standard catalog of world coins: 1901-present (Krause, 2003). Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi
Suomen Numismaatikkoliitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Numismaatikko –lehteä. Kuopion kaupunginkirjastossa lehti tulee pääkirjaston lehtilukusaliin. Kannattaa tutustua myös keräilyyn liittyviin lehtiin (esim. Keräilyn maailma).
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Yleisissä kirjastoissa (kaupungin- ja kunnankirjastot) tiedonhaku ei yleensä maksa erikseen, se kuuluu kirjaston tarjoamiin peruspalveluihin. Vaasan kaupunginkirjastossa voit tulla mille tahansa tietopalvelutiskille esittämään tietopalvelukysymyksiä. Jos kysymys on hyvin laaja tai vie ajallisesti pidemmän ajan, otamme kysymyksen vastaan tiedonhaku-lomakkeella, jossa esitetään tarkentavia kysymyksiä (millä kielellä, materiaalityyppi, aikarajaus ym) ja sen käsittelyyn varaamme 2-3 päivää.
Yliopiston kirjastot puolestaan hinnoittelevat palveluitaan eri tavalla kuin yleiset kirjastot. Helsingin Yliopiston kotisivulla kerrotaan, että tietopalvelu hinnoitellaan: Tiedonhaku / aihe / tunti 40,00 ja tietopankkikulut (henkilökunta ja opiskelijat) ja...
Lainat pitäisi ensin joko uusia tai palauttaa, jotta kunkin lainan kohdalla oleva maksu lakkaisi kertymästä ja siirtyisi omissa tiedoissasi kohtaan €x,xx maksamattomia maksuja. Voit siis kyllä edelleen pitää aineiston lainassa ja maksaa kertyneet maksut pois, kunhan vain ensin tavalla tai toisella pysäytät maksujen kasvamisen.
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto...
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
Hiki sisältää natriumkloridin lisäksi fosfaatteja (eli fosforihapon suoloja), valkuaisineita, ureaa, aminohappoja ja kaliumkloridia. Lisäksi seassa saattaa olla pieniä määriä mm. rautaa, nikkeliä ja lyijyä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiki
https://www.thoughtco.com/chemical-composition-of-human-sweat-or-perspiration-604001
Suosittelen, että lähet kysymyksesi Kysy museolta -verkkotietopalveluun. Valokuvataiteen museo on mukana palvelussa ja vastaa sitä kautta valokuvia koskeviin kysymyksiin.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/
Dramaconin osa kolme on jo ilmestynyt. Voit tehdä hankintaehdotuksen omaan kirjastoosi.
Oheisenä tekijän kotisivulinkki ja muita kiinnostavia:
http://www.svetlania.com/
http://www.tokyopop.com/search.php
http://en.wikipedia.org/wiki/Dramacon
Lapin maakuntakirjaston www-sivuilta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/ löytyy lyhyitä esittelyitä sekä lappilaisista kirjailijoista ja omakustantajista että listaus heidän tuotannostaan.
Risto Niemisestä löytyy lyhyesti tietoa sivulta
http://www.rovaniemi.fi/linkit/omakust/niemi2.htm
Sekä neljäs että kahdeksas tuotantokausi Stargate sg-1 - sarjasta kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Stargate SG-1 -tallenteet FInnassa 3/2024
https://finna.fi/
Voit tilata tallenteet lainattaviksi omaan lähikirjastoosi kaukopalvelun kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )...
Asiakkuudenhallinnan englanninkielinen termi on customer relationship management, josta käytetään lyhennettä CRM. Suomenkielinen kirjoitusasu vaihtelee: asiakkuuden hallinta, asiakkuudenhallinta, asiakkuuksien hallinta ja jopa asiakkuuksienhallinta. Internetissä kannattaa kokeilla Googlella http://www.google.com/ näitä termejä eri taivutusmuodoissa. Esim. asiakkuuksien hallinta tuottaa ainakin yhden mielenkiintoisen linkin Turun kauppakorkeakoulun sivuille.
Asiakkuudenhallinnasta on tulossa uusi kirja (Mäntyneva, Mikko: Asiakkuudenhallinta, WSOY), jonka ennakkotietojen mukaan asiakkuudenhallinta liittyy asiakassuhteiden, laadun, keston ja kannattavuuden kehittämiseen.
Näitä asioita käsitellään mm. teoksissa
-Asiakkuuden arvon lähteillä (...
Varmasti kattavin lähde sekä Margareetasta itsestään että ennen kaikkea hänen aikakaudestaan on Tanskan kansallismuseon ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston julkaisema laaja näyttelyluettelo:
"Margareeta : Pohjolan rouva ja valtias : Kalmarin unioni 600 vuotta : esseitä ja näyttelyluettelo / [julkaisija] Nationalmuseet ; [toimitus: Poul Grinder-Hansen] ; [suomenkielisen painoksen toimitus: Helena Edgren] ; [käännökset: Helena Edgren .. et al.]
Julktiedot [Kööpenhamina] : Nordisk ministerråd, 1997
ISBN 87-89384-51-2
Verkosta aineistoa kannattaa hakea Suomen kansallisbiografiasta, http://www.kansallisbiografia.fi/ . Kansallisbiografian artikkelihaku on maksullinen.
Hei! Aika monessa HelMet-järjestelmän nuotissa on varsin "yksinkertainen" sovitus tai jopa pelkkä melodianuotinnos Toivelaulukirjojen tapaan. Voisit kuitenkin vielä tarkistaa, sopisiko alla oleva, ruotsinkielisin sanoin varustettu nuotti omaan tarkoitukseesi:
Teoksen nimi Vi gör musik : visbok för högstadiet och gymnasiet : Ackompanjemang / Bengt Olof Engström, Egil Cederlöf
Julkaisutiedot Stockholm : Helsingfors : Ehrlingförlagen, Fazer, 1984
Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1117742~S3*fin
Sininen uni on siinä nimellä "Den blåa drömmen". Tätä kirjoittaessani oli kyseisen nuotti hyllyssä Töölön ja Tapiolan kirjastoissa.
Helsingin kaupungilla on yhteinen työhönotto, https://www.hel.fi/rekry/fi . Hakemisesta kaupungille on erikseen ohjeet https://www.hel.fi/rekry/fi/hakeminen_kaupungille/ ja myös avoimen hakemuksen voi jättää, https://www.erekryhelsinki.fi/frmCVP1.asp?IS_NEW=2&L=1&IE=2&SUMMER=&Z=H&TITLE= .
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijamatrikkeli ammattikuvataiteilijoista löytyy verkosta osoitteesta: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Antamillasi nimillä tästä matrikkelista ei nimeä löydy. Kuvataiteilijoiden nimiä voi selata myös aakkosjärjestyksessä, jos nimistä löytyisi jokin mahdollinen. Nimi löytynee, jos kyseessä on ammattitaiteilija, mutta siitä ei varmaankaan ole tietoa. Muuta keinoa meillä ei valitettavasti nyt tällä hetkellä ole taiteilijoita etsiä.
Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004.
Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
