Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti voi uusia sähköpostitse tai Internetin kautta, vaikka joissakin kunnissa se on mahdollista. Helsingin kaupunginkirjaston lainoja voi uusia puhelimitse. Puhelinuusinnan numero on 0600-060504, 4,50 mk/min + pvm, klo 12-18 maanantaista perjantaihin. Kirjastokortti kannattaa ottaa valmiiksi esille, koska siinä olevaa numerosarjaa kysytään. Varattuja tai myöhässä olevia lainoja ei uusita. Lainoja voi uusia myös käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Kirjastokortti täytyy olla mukana, mutta lainoja ei tarvitse kantaa mukana.
Näitä nimiä on kysytty aiemminkin. Kopioin tähän vastaukset: Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli. Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos nimestä Elisabeth ('kaunis Elisabet') Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ; Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Lainojen uusimista varten tarvittava nelinumeroinen tunnusluku tallennetaan yhteystietoihisi kirjastossa. Verkkokirjaston löydät www-osoitteesta http://pikikirjasto.fi. Sivun vasemmassa palkissa alhaalla kysytään asiakastunnustasi, joka on kirjastokortissa viivakoodin alapuolella oleva numerosarja, sekä tunnuslukua. Kun olet saanut tunnusluvun kirjastosta, voit vaihtaa sen mieleiseksesi kohdassa Käyttäjätiedot.
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Oma työsi koskee avointa päiväkotia perheiden verkostoitumisen tukena. Asiasanoilla verkostoituminen ja vanhemmat löytyy Linda-tietokannasta koulumaailmaan liittyvä opinnäytetutkimus :
Kuvaja, Elina : Mannerheimin lastensuojeluliiton kimppaperheprojekti : tapaustutkimus projektin tarpeellisuudesta ja onnistumisesta opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta, 2002
Tämä on verkkoaineistona osoitteessa http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/elkuva.pdf .
Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa on meneillään Rauman seudun erityisvarhaiskasvatuksen resurssiaseman Pikku Kukon tutkimusyhteistyö, jonka aihepiirinä on perheiden vuorovaikutusverkostot ja esiopetuksen oppimisympäristöt. Yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.edu.utu.fi/...
Matrikkeli löytyy Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta (Fennica) ja on siellä tilattavissa lukusalikäyttöön.
Kyseessä on Fennican tietojen mukaan vain 1 kuvalehden kokoinen julkaisu.
Tässä tietoa Kansalliskokoelmasta kirjaston omilta kotisivuilta:
"Kansalliskokoelma (Fennica) on arkistokokoelma ja sieltä lainataan lukusalilainaksi aineistoa, jota ei löydy muista kirjastoista tai kirjaston muista kokoelmista. Suositeltavin ja nopein tapa saada Kansalliskokoelman aineistoa on:
•etsiä aineiston tiedot Fennica-tietokannasta ja
•sen jälkeen tilata ne e-lomakkeella.
Vaihtoehtoisina tilaustapoina on täyttää Kansalliskirjastossa käydessään lukusalilainakuitti, sähköpostitilaus tai puhelinasiointi asiakaspalvelussamme."
Jonas Lien kirja Eteenpäin! : Kertomus mereltä (Tampere : Hagelberg, 1886) on julkaistu numerolla 18 sarjassa "Helppohintainen suomalainen romaanikirjasto". Juuri tätä kirjaa ei näyttäisi tällä hetkellä olevan suomalaisissa antikvariaateissa myytävänä, joten sen kaupallista arvoa täytyy lähinnä arvioida (tulkitsen kysymyksen "mitään arvoa" viittaavan rahalliseen arvoon, en kaukokirjalliseen).
Lien muita kirjoja on suhteellisen paljon tarjolla. Useimpien 1900-luvun puolella julkaistujen kirjojen hinnat ovat 5-10 euron tienoilla, mutta esimerkiksi vuonna 1895 julkaistua kirjaa Luotsi ja hänen vaimonsa tarjotaan juuri nyt ostettavaksi 79 euron hinnalla. Kyseessä on nahkaselkäinen, hyväkuntoinen yksilö. Vuonna 1886 julkaistu Lien kirja, jota...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kappaleesta ole julkaistu nuotinnosta. Sivustolta chordify.net löytyy jonkinlaiset säestyssoinnut kappaleeseen mutta ei varsinaista nuottikuvaa. Kappaleen sisältävät levyt on julkaissut Poptori, Kappaleiden kustannusoikeuksien omistajasta ei kuitenkaan löydy tietoa.
https://chordify.net/chords/takana-taaimman-tahden-tapani-perttu-poptori
Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa (2009) Pekka Malmikunnas -niminen henkilö kiertää tuntemattomien henkilöiden hautajaisissa tekeytyen heidän entiseksi tutukseen.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla
ikkunat löytyvät teokset liittyvät lähinnä ikkunoiden korjaukseen ja huoltoon sekä
ikkunoiden valintaan. Esimerkiksi:
Saarni, Risto: Ikkunan valintaopas, 1992
Ikkunaopas, 1985
RT-kortistosta löytyy ikkunoihin liittyvää tietoa. Esimerkiksi kirjassa SisäRYL2000 Talonrakennuksen sisätyöt löytyy tietoa ovi- ja ikkunatöistä. KTM:n yrityspalvelu julkaisee toimialaraportti sarjaa, josta löytyy mm. teos: Kari Aravuo: Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus.
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi-tietokanta, josta on mahdollisuus etsiä lehtiartikkeleita. Ikkunoista löytyyi useita esim.
Lappalainen, Eero: Ikkunatehtaan kokoonpanonäkymiä,...
Noin 60:n vuoden käytännön kokemuksen perusteella uskallan väittää, että kun äänilevysoittimen neula ei eteen tulleen esteen eli kiinni pysyvän roskan takia pysy urassa, se voi ohjautua sekä edelliselle että seuraavalle uralla (jotka ovat tietysti samaa uraa, mutta sillä hetkellä näyttää olevan vieressä). Kumpaan suuntaan neula ja sen myötä koko pick up siirtyy, riippunee esteen fyysisestä muodosta, jota ihmissilmä tuskin ilman suurennusta pystyy havaitsemaan. Jos este on viisto jompaankumpaan suuntaan, se voi hiukan ohjata neulan kulkua.
Psykologinen selitys tunteelle, että levy jää yleensä paikoilleen eli tässä mielessä "hyppää aina taaksepäin", lienee siinä, että toistuva pätkä on helpompi tunnistaa kuin se, että musiikki loikkaa...
VIAF-nimiauktorisointipalvelussa (Virtual International Authority File) Adamsin kuolinvuodeksi on merkitty 1993. Tarton yliopiston vuosikirjassa julkaistu muistokirjoitus täsmentää hänen syntymä- ja kuolinpäivikseen 30.1.1899 ja 15.3.1993.
http://viaf.org/viaf/311306250/#Adams,_Valmar
Kyseeseen saattaisi tulla Korppi-sarjassa vuonna 1963 julkaistu Celia Fremlinin Hetket ennen aamunkoittoa. Siinä lapsiperheen taloon asettuu vuokralaiseksi neiti Brandon. Kirjan lopussa selviää, että neiti Brandon on aikonut ryöstää perheen vauvan. Osana suunnitelmaansa hän on ottanut taloudenhoitajan paikan samassa kaupungissa asuvan lääkäriperheen luota. Työnantajilleen hän on esittänyt olevansa äiti ja tätä mielikuvaa ylläpitääkseen hän on jättänyt taloon merkkejä lapsen olemassaolosta: narulla kuivuvia lapsen riepuja, vaunut keittiössä, kaikenlaisia vauvan tarvikkeita. Neiti Brandonin työnantajat ovatkin olleet siinä uskossa, että tämä on asunut lapsensa kanssa heidän luonaan koko ajan. "Jos hänen lopulta onnistuisi...
Vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa, ikävä kyllä. Tonttukirjoja on kuvailtu Kirjammossa, ehkä löydät oikean sieltä etsimällä. Kuvailemillasi kärrynpyörällä ja tappelulla en haulla saanut tuloksia, joten tässä on tulos haulla tontut, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/TontutLaitan mukaan hakutuloksen Helmetistä haulla tontut, rajauksella julkaistu ennen 1981, olisiko kirja niiden joukossa, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaan lehdistä ei tehdä asiasanoja, joten lehdistä voi tehdä hakuja vain nimessä olevien sanojen perusteella. Valtakunnallisesti lehtien artikkelitietoja luetteloidaan Aleksi-tietokantaan, jota voit käyttää kirjastossa olevilla internet-päätteillä. Löydät sivun Kuopion kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Linkit ks. http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_linkit.htm
Sinun tulee vielä erikseen tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston web-origo-aineistohausta, onko kyseistä lehteä saatavilla lainattavaksi tai luettavaksi. Lisäneuvoja voit aina halutessasi kysyä lehtisalista, aikuistenosaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Uudempia käsityökirjoja voit hakea kirjastomme web-origo-aineistohausta...
Eläinkirjoista (esim. Uusi Zoo)löytyy tietoa viskatsasta eli pampakaniinista. Tämä sinsillalaji elää Etelä-Amerikassa, jossa se on tunnetuimpia jyrsijöitä. Viskatsa elää kuivilla aroilla, jonne se kaivaa laajoja käytävä- ja pesäjärjestelmiä. Niissä asuu useita perhekuntia.
Päivisin viskatsat oleilevat näissä koloissaaan, mutta lähtevät illan tullen syömään ruohoa, juuria ja kuorta. Ne löytävät helposti tiensä myös lähiseudun viljelyksille, joissa ne aiheuttavat suurta vahinkoa. Tämän vuoksi niitä on ryhdytty aktiivisesti hävittämään.
Viskatsaa metsästetään niiden lihan ja nahan takia. Lihaa paikalliset ihmiset pitävät maukkaana, nahasta he tekevät vaatteita ja kehräävät karvoista lankaa. Myös kondorit, ketut ja villikoirat ovat...
Einojuhani Rautavaaran teos Magnificat (sekakuorolle ja solisteille, 1979) löytyy cd-levyltä :
RAUTAVAARA, Einojuhani : Sacred Works for Mixed Chorus (Radion Kamarikuoro, joht. Timo Nuoranne) 1999 ja lp-levyltä FINNISH Works for Mixed Choir (es. Jubilate). 1984. Molemmat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot, http://www.helmet.fi . Teoksen nuotit ovat saatavissa ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta.
