Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsi Kunnaksen Jaakko Vaakko vesirotta.
Disneyn oravista Taku
Petteri Punakuono
Ote runosta Vanha vesirotta:
”Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääkseensä nenän pieltä)”
(teoksessa Tiitiäisen satupuu)
Kokeile hakua Satukallio-tietokannasta: http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
Haut sanoilla nuha ja nenä antoivat luvaavan tuntuisia viitteitä.
Kokeile myös näitä satuhakemistoja:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/
http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
Helsingin kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2004 runsaat 103 000 kirjaa. Samana vuonna kirjastoihimme tuli n. 1200 erilaista lehteä, mikä tekee yhteensä n. 5300 vuosikertaa (esim. Suomen kuvalehteä tilaamme 35 vuosikertaa eri kirjastoihin).
Erityisturvavankiloista (englanniksi supermax prisons, super-maximum security prisons, myös max-max) kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
The United States and torture : interrogation, incarceration, and abuse / edited by Marjorie Cohn. New York University, 2011. Erityisesti sivut 215-238 käsittelevät Supermax prisons –eritysturvavankiloita.
Caught : the prison state and the lockdown of American politics / Marie Gottschalk. Princeton University Press, 2015. Kirjan asiasanaluettelossa asiasanan Supermax prisons kohdalta löytyy kuvauksia useiden osavaltioiden erityisturvavankiloista.
Näissä kirjoissa on runsaasti viitteitä muuhun kirjallisuuteen ja lähteisiin. Nämä kirjat on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.
Kattava...
Metrojen historiasta ei kovin paljon löydy kirjoja, mutta kannattaa tutkia hyviä tietosanakirjoja. Esim. Spectrumista löytyi ihan hyvä artikkeli aiheestasi.
Yksi teos on kuitenkin Hevosomnibusseista metroon: vuosisata Helsingin joukkoliikennettä. Tekijänä Herranen, Timo. Kirjaa on saatavilla monessa yliopiston kirjastossa, myös Helsingissä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy
John Gloverin kirja London`s underground, mutta se on englanninkielinen.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi paljon artikkeleita metroista, mutta ne näyttivät enimmäkseen käsittelevän Helsingin metron vaiheita. Aleksia voi käyttää kirjastossa ja henkilökunta opastaa sen käytössä.
Erilaisissa historian yleisteoksissa tai liikenteen historiaa käsittelevissä...
Tietoa luonnononnettomuuksiosta ja
lumivyörytilastoja löytyy mm seuraavilta sivuilta.
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_47.html
http://geosurvey.state.co.us/avalanche/US_World_stats/stats.html
Esimerkiksi seuraavanlaisia asioita voisi kertoa, annetun ajan puitteissa ja kohderyhmän huomioiden:
- perustoiminnat: tietopalvelu palvelupisteissä/verkon kautta, kaukopalvelu, laitteiden ja pc:n käyttöön ohjaamiset, kouluyhteistyö (ryhmäkäynnit, mikroluokanssa tapahtuvat tiedonhaun ohjaukset)
- erikoistoiminnat: omat tietokannat, jos niitä tehdään (aluetietokannat ja sisältö, muut erikoisaineistot)
- mitä erityisesti tämän alueen kirjastolle on tunnusomaista (maakuntavastuu/ aluevastuu, kirjastojen yhteistyö)
- peruskäyttötilastot: kokoelminen määrät, erikoiskokoelmat, päivittäisten kävijöiden määrät, hankintojen painotukset
- lyhyesti organisaatiosta
- henkilökunta: määrä, koulutus, erikoisosamaaminen
- yhteistyön mahdollisuudet nyt ja...
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Sopivia hakusanoja ovat ainakin yhdessä käytettynä sanat lähihoitajat lapset tai varhaiskasvatus lapset. Oppikirjat-sanaa ei välttämättä kirjan asiasanojen joukossa ole, vaikka kirjaa oppikirjana käytettäisiinkin. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Kasvun ja hoidon osaaja / Niina Kivelä, Tiina Liukkonen, Anneli Niemi
- Hoidatko minua? : Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö / Päivi Ivanoff ... [ja muita]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
- Varhaiskasvatusta ammattitaidolla / Mervi Järvinen, Anne Laine, Kirsi Hellman-Suominen
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan (http://finna.fi kautta löytyy muitakin teoksia, mm. opinnäytetöitä. Alla tulos...
Rockway-muusiikkikurssit löytyvät Kyytisivuilta e-aineistojen alta. https://www.kyyti.fi/palvelut/e-aineistot
Sen jälkeen valitse Rockway ja kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodillasi. Lainassa olevaa materiaalia voi varata.
Valitettavasti en löydä varaustasi Lainaa kirjastolainen listasta.
Sellon Pajan tavoittaa Sellon kirjaston yhteisellä sähköpostilla sellonkirjasto@espoo.fi
tai suoraan pajan numerolla 09 8165 7607 .
Valitettavasti kukaan kirjastolaisista ei muistanut tällaista satua tai tarinaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suosituimmat miestennimet muuna kuin ensimmäisenä nimenä ovat Juhani, Olavi ja Antero. Naisten nimet ovat Maria, Anneli ja Helena.
Lähde:
Avoindata.fi: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Saatavilla olevista sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta, ei löytynyt mainintaa Kasittula-sukunimestä. Sukunimi.info sivustolla kerrotaan hieman tästä harvinaisesta sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kasittula.html
Ploteista kerrotaan lyhyesti julkaisussa Mäkitorpan kaupunkipolku. Ne kuuluivat Venäjän ensimmäisen maailmansodan aikana rakennuttamaan linnoitusjärjestelmän, jonka osana myös Helsingin ympärille kaivettiin 1914–17 maalinnoitus. Ennen Kustaankartanon rakentamista alueella oli kaksi plottia. Ne olivat maalinnoituksen tukikohdan XXI tykkipatterin keskeneräinen tuliasema. Kaivannot täyttyivät sittemmin vedellä, toinen toimi uimapaikkana, toinen matonpesupaikkana. Uimapaikkana käytetty plotti on vielä olemassa. Tuossa julkaisussa kerrotaan siellä olleen vielä 1960-luvulla ruutanoita, mutta muuta ei kaloista kerrota.Turistina kotikaupungissa - Oulunkylä mainitsee Kustaankartanon seniorikeskuksen pihan plotin, https://walkhelsinki.fi/turistina-...
Seuraavassa muutamia ehdotuksia :
RHYTHMS and music of the world : Rhythmes et musiques du monde. 1997.
Le MONDE des musiques traditionelles : The world of traditional music. (6 cd-levyä). 1994.
ONE voice : vocal music from around the world. 1997.
The SECRET museum of mankind : ethnic music classics 1925-48. (Useita erilaisia). 1996.
MUSICAL sources : Sources musicales. 1992.
Levyjen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löydat plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perinne-/kansan- ja maailmanmusiikkikokoelmia on kirjastoissa useita. Kirjaston päätteellä voit hakea Plussa-tietokannasta haulla ; Kaikki hakutavat - (kansanmusiikki tai perinnemusiikki) ja kokoelmat.
Internetin Plussaa käyttäessäsi valitse Monipuolinen haku ja käytä...
Kuka kukin on 1978 -kirjan mukaan Erkki Häkämies oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1977 eteenpäin. Muut lähteet (esimerkiksi Helsingin Sanomien muistokirjoitus Häkämiehestä) tietävät lisätä, että hän toimi "Kotkan kaupungin luottamustehtävissä vuoteen 1981".
Ikävä kyllä ei ole selvinnyt, mistä palanen on peräisin. Siitä on kysytty kirjastojen valtakunnallisella sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta joku sen tunnistaa, palaan asiaan
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut kyseistä runoa. Runon kuvasto voisi viitata myös muistovärssyyn.
Jos joku lukijoistamme muistaa kyseisen runon, niin vastauksen voi laittaa kommenttina tämän vastauksen alle.
Sellaista teosta, joka sisältäisi pelkästään 1900-luvun ja 2000-luvun alun, en löytänyt.
Kuten en myöskään sellaista johon 1900-luvun lisäksi olisi sisällytetty 1800-luvun vuosia.
Löytyy toki useita samantyylisiä tietosanakirjoja kuin Guinness kronikka, joihin sisältyy tietoa kaikilta edellä mainituilta vuosisadoilta.
Esim. seuraavat ensyklopediat tarjoavat kattavan katsauksen eri vuosisatojen tapahtumiin (linkit teosten saatavuustietoihin vaski-verkkokirjastossa):
Philip Parker, Maailmanhistoria, 2011.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702153
Maailmanhistoria, 2007.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.499747
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006.
https://...
