Kirjaston kokoelmista kirjoja ei yleensä voi ostaa - mikäli ei satu niin hyvä onni, että etsitty kirja olisi päätynyt poistokirjamyyntiin.
Kathryn B. Jacksonin lastenkirjaa Kolme karhunpoikaa (Sly little bear, suom. Marjatta Kurenniemi, Tammi, 1965, useita lisäpainoksia) kannattaa etsiskellä antikvariaateista. Etsiminen sujuu helposti esimerkiksi nettiantikvariaateissa, joiden sivustoja löytyy vaikkapa googlettamalla kirjan nimellä.
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille]
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Keski-kirjastojen Lukemalla lentoon -lukudiplomin Luetut kirjat -koontilista löytyy verkkokirjastosta lukudiplomin omalta sivulta https://keski.finna.fi/Content/lukudiplomi. Listan voi tulostaa ja täyttää paperisena. Sitä ei voi täyttää koneella.https://keski.finna.fi/themes/custom/files/lukemalla_lentoon_luetut_kirjat_2023.pdf
En pääse tarkistamaan Basso-lehden artikkelin kirjoittajaa, mutta lainaus viittaa Raamattuun ja tarkemmin Matteuksen evankeliumin kohtaan 16:24-27. https://www.bible.com/fi/bible/compare/MAT.16.24-27 Raamatuntulkintaan on kirjastoissa paljon lähdeaineistoa. Voit löytää niitä esim. hakusanoilla raamatuntulkinta, Raamattu, Uusi testamentti, Vanha testamentti, evankeliumit. Raamatuntulkintaan löytyy myös useita verkkosivuja, esim. Raamatunlukijain Liiton sivuilta: https://rll.fi/2016/12/mita-tarkoittaa-elaman-kadottaminen-jeesuksen-tahden-matt-1039/
Kirja on tämän vuoden uutuuskirjoja ja jo tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Se on tulossa pääkirjaston, Munkkiniemen ja Malmin kirjastojen kokoelmiin. Kirjan voi lainata, kun tiedot siitä näkyvät Helmet-tietokannassa.
Roald on norjalainen pojan nimi, joka merkitsee 'tunnettua hallitsijaa'. Nimen juurena on muoto 'hróthr valdr'.
Norjassa Roaldin nimipäivä on elokuun 27. päivä, mutta suomalaisesta kalenterista nimeä ei löydy.
Jos norjalainen nimipäivä ei kelpaa, kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimipäivättömien nimipäivien ohjeistusta:
"1. Almanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos.
2. Kannattaa katsoa, mitä nimiä on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa.
3. On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä.
4. Useimmilla suomalaisilla on kaksi...
Voit varata aineistoa kahdella tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit etsiä kohdasta teoksen nimi suoraan haluamasi teoksen. Kun painat hae saat näkyviin kyseisen teoksen eri painokset ja aineistolajit. Tästä kohdasta näkyvät myös eri kieliset painokset. Seuraavaksi näpäytä hiiren vasemmalla näppäimellä näkyviin haluamasi esim. vuoden 2003 suomalainen painos (näpäytä teoksen päältä). Saat näkyviin tilan, jossa ilmenee, missä kirjastoissa kyseistä teosta on. Nyt huomaat, että yläkulmassa oikealla on varaus-painike. Paina siitä ja saat näkyviin tilan, johon laitat omat tietosi. Sen lisäksi valitse noutokirjasto eli mistä haluat kirjan hakea. Lopuksi lähetä tiedot. Kone ilmoittaa, että varauksesi onnistui. Toinen vaihtoehto on mennä...
Analogisesta muodosta saadaan ääni tietokoneen ymmärtämään muotoon analogi-digitaali muuntimella eli A/D muuntimella. Google-haulla (www.google.com) löytyi runsaasti linkkejä hakusanoilla ad/da muuntimet. Yksi aiheeseen liittyvä linkki on http://www.helsinki.fi/~tsmalmbe/TiMe/
Kirjastokorttia hankittaessa asiakastietoihinne tallennettujen nimitietojen muokkaaminen ei onnistu verkkokirjaston kautta omiin tietoihin kirjautumalla. Nimenmuutokset asiakastietoihin voi tehdä vain virkailija asioidessanne kirjastossa paikan päällä.
Pääkirjasto on kiinni sunnuntaisin, joten ryhmätyötilaa ei ole mahdollista käyttää silloin. Omatoimikirjastoissa ei taas ole kokoushuoneita asiakaskäyttöön. Ihan googlaamalla löytyy joitakin maksullisia kokoustiloja Kouvolasta. Ehkä niistä löytyisi teille sopiva.
Ulla Janhosen arvostelu Tiikerin voimalla-kertomus toivottomasta tytöstä, joka selviytyi-on julkaistu
Helsingin Sanomissa 19.5.1996. Kyseinen arvostelu on
myös Kirjallisuusarvosteluja kaunokirjallisuus 5/96
-julkaisussa, joka on mm. Espoon pääkirjastossa.
Mikäli haluamaanne kirjaa ei löydy Pirkanmaan kirjastojen kokoelmista, siitä on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö.
Tietoa kaukopalvelun periaatteista ja maksuista sekä linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjaston sivuilta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/kaukopalvelu/. Tilauksen voi tehdä myös paikan päällä kirjastossa.
Suomen rakentamismääräyskokoelma löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=80462&Mikäli olet kiinnostunut rakennusalan lainsäädännöstä (Maankäyttö- ja rakennuslaki, maankäyttö- ja rakennusasetus) sen löydät Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi .
I Henry Parland's Idealrealisation (1929) finns tre dikter som handlar
järnvägen eller tåget. De är alla så korta att jag kan skriva dem här:
XVI. Tåget/hamrar sin hårda rytm / i blodet.// Ej om människor / är dess
sång / ej Gud eller kärlek,/ den är om järn, / och av järn. //
XII. Mötte / Spaniens vackraste danserska / Nana de Herera / talade tyska /
(mycket bra) / vid Åbo-tåget./ Hennes läppar lyste stoppsignal / och alla lokomotiv höllo andan /
då hon på tyska / (mycket bra) ...// XIII. Har ni hört / järnvägsstationernas gapskratt /
när tåget i förbirusandet / blinkar åt dem: / kom med! //
Järnvägsstationerna kommer aldrig med./ De ruva / över tidtabellernas frusna leenden /
och gapskratta / åt skenornas ursinniga försök / att kräla ned...
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
Kirjastot ottavat kyllä vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Maskun pääkirjasto puh. 044 738 8255
Sähköposti kirjasto@masku.fi
"Elämän nälkä" -kappaleen nuotti löytyy lukion musiikin oppikirjasta "Opus : suomalaisena musiikin maailmassa", jonka tekijät ovat Eira Kasper ja Raija Lampila (Otava, 1994, s. 190-193). Nuotissa on tästä Pave (Pekka) Maijasen kappaleesta Petri Laaksosen sovitus, laulun sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Tää niitä aamuja on". Lauluosuus on kirjoitettu 1-3 äänelle. Kaikille soittimille ei ole omaa stemmaa, mutta akustiselle kitaralle, sähkökitaralle, bassolle, rummuille ja tamburiinille on komppiehdotukset.
Suuri toivelaulukirja -sarjassa ei tähän mennessä ole "Elämän nälkää" julkaistu. Sarjan uusin osa, nro 24, ilmestyy tänä vuonna (2018). Sen sisällöstä ei ole vielä tietoa.
Voit uusia lainasi osoitteessa https://www.helmet.fi kirjautumalla oikeassa yläkulmassa näkyvästä linkistä. Tarvitset kirjautumiseen kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen pin-koodin. Ohjeet löytyvät myös osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Lainojen_uusiminen(104994).
Lainat voi uusia viisi kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Poikkeus ovat bestseller-uutuudet, joita ei voi uusia lainkaan netin kautta. Jos bestsellerin haluaa lainata uudestaan, se pitää palauttaa kirjastoon ja lainata siellä uudelleen.
