Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Vaski-kirjastojen etusivulta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
löytyy keskeltä sivua sinisellä rajattu hakuikkuna, johon voi kirjoittaa esimerkiksi etsimänsä kirjan nimen tai tekijän tai asiasanan. Seuraavalle näytölle tulee haun tulokset. Klikkaamalla Saatavuus/Tarkista saatavuus, saa esille missä kirjastoissa teosta on (joko hyllyssä tai lainassa). Klikkaamalla + -merkkiä kirjaston nimen edessä saa esiin kyseisen kirjaston tilanteen ja teoksen hyllypaikan.
Laajennettuun hakuun pääsee hakuikkunan vasemmasta alareunasta. Siellä voi hakea mm. eri aineistolajeja tai eri kielisiä teoksia tai rajata haun tiettyyn kirjastoon https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/extended-search?p_p_state=norma…
Usein kysytyt kysymykset etusivun oikeassa...
Virsikantelen työpiirustus löytyy esimerkiksi Tuusulan kirjastosta, nimekkeellä Soitinpiirustuksia. Voit tehdä siihen kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Erinomainen kirja on Marjut Hjeltin "Keijukaiset - totta ja tarua toisesta maailmasta". SKS, 1995. Hjelt on koonnut kirjaansa vanhoja tarinoita eri puolilta maailmaa ja sepittänyt itse lisää.
Suomalaisen kansanperinteen taruolentoja esittelee Elina Rannan teos "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - Maan, metsän ja vuoren väkeä, WSOY, 1996. Neil Philipin "Suuri myyttikirja", WSOY, 1996 kertoo myös useista taruhahmoista. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotieto- kannasta http://www.libplussa.fi/ . Plussasta voit myös etsiä lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta; valitse tarkennuttu haku ja seuraavaksi haku asiasanan mukaan, asiasanaksi voit kirjoittaa taruolennot, lisäksi voit kokeilla esim. seuraavia peikot,...
Kirjastosta kerrottiin, että aikaa ei varata etukäteen, mutta ota kirjastokortti mukaan. Pelit ja tarvittavat välineet saat palvelupisteestä. Peliaika on yksi tunti pelaajaa kohti, ja peliaika on klo 14-18.
Alun perin ohjelmassa Spedevisio esitetyssä Yritysavustusvirasto-sketsissä virkamiestä näyttelee Pekka Laiho.
Spedevision varhaisimmilta vuosilta 1965-68 on tallella vain yksittäisiä sketsejä, joista myöhemmin tehtiin kolme kokoomaohjelmaa. Yritysavustusvirasto oli mukana näistä yhdessä, vuosina 1965-66 kuvatuista sketseistä koostuneessa jaksossa, joka esitettiin alun perin 30.4.1967. Sketsi sisältyi myös vuonna 2003 televisioidun Speden parhaat -sarjan ensimmäiseen jaksoon.
Spede show. [1], Pääasia että on kivvaa 1965-1972 -DVD sisältää kaikki arkistossa säilyneet Spede-ohjelmat näiltä vuosilta, Spedevisio 30.4.1967 mukaan luettuna.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/spede-show-paaasia-etta-on-kivvaa-1965-1972/2833022#gs.1mtmr0...
Stendhalilta on suomennettu seuraavat teokset: Italialaisia kronikoita (Chroniques italiennes), joka sisältää kertomukset ”Vanina Vanini”, ”Pallianon herttuatar” ja ”Kuolinmessu”, Parman kartusiaaniluostari (La chartreuse de Parme), Punainen ja musta (Le rouge et le noir) ja Rakkaudesta (De l’amour).
Gustave Flaubertilta on suomennettu teokset: Bouvard ja Pécuchet (Bouvart et Pécuchet), Kolme kertomusta (Trois contes), johon sisältyvät kertomukset ”Herodias”, ”Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda” ja ”Yksinkertainen sydän”, Pyhän Antoniuksen kiusaus (La tentation de Saint Antoine), Rouva Bovary (Madame Bovary), Salambo (Salammbô), Sydämen oppivuodet (L’éducation sentimentale) ja
Valmiiden ajatusten sanakirja (Le dictionnaire des...
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
Epäilisin, että kirjojen on katsottu olevan vaikutuksiltaan lievempiä kuin pelit ja elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat ja pelit tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan tai pelin hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa...
Kirjan lopun kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Joy Fieldingin Elinkautinen (WSOY, 1985). Siinä on lopussa oikeudenkäyntikohtaus, jonka lopuksi tarinan äiti ampuu syylliseksi tuomitun. Kirja päättyy sanoihin "Suosionosoitusten ääni." Itse rikos ei tosin täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa: Elinkautinen ei ole sieppaustarina, vaan kuusivuotias Cindy löytyy raiskattuna ja murhattuna jo kirjan alussa.
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Vaski-kirjastoista ei valitettavasti kyseistä lehteä löydy. Turun yliopistolla on mikrofilmattuna vuosikerrat 23.7.1925-17.3.1927 ja 20.9.1934-16.1.1937. Heiltä näyttää myös löytyvän varastosta fyysiset lehdet vuosilta 1917-2007. Niitä voi lukea vain paikan päällä kirjastossa.
Vuosilta 1918-1929 lehteä löytyy digitoinuna Kansalliskirjaston palvelusta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-4541?display=CALENDAR&year=1918
Kehotan olemaan yhteydessä Turun yliopiston kirjastoon ja kysymään heiltä milloin ja missä kirjastorakennuksessa vuoden 1964 fyysistä vuosikertaa pääsee lukemaan. Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 050 455 7059
Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa ja historiaa ruoasta ja ruokalajeista:
- Ruoka-Kalevala, eli, Makumuistoja Suomesta / toimittanut Jani Kaaro
- Klassikkoruokia : reseptit & tarinat / Tiina Rantanen
- Ihmiskunnan syötävä historia / Tom Standage
- Parasta pöytään : suomalaisen gastronomian historia / Kari Martiala & Helena Lylyharju
- À la carte : ravintolaruokien historiaa / Anita Viitasaari
Voisikohan kyse olla Kaj Chydeniuksen laulusta Ennustus. Marja Packalén esittää sen äänilevyllä Haittaako järki? : KOM-teatterin lauluja vuosilta 1982-83 (1985) ja CD-levyllä KOM-teatteri: 35 vuotta lauluja (2006).
Marja Packalénin esittämästä Elegia-nimisestä laulusta ei ole löytynyt tietoja.
Helmet-kirjastoilla on lainattavia energiamittareita. Voit etsiä Helmet-haulla ne kirjastot, joissa mittareita on lainattavissa, kirjoittamalla hakuun sanan energiamittari.
Energiamittareita ei voi varata, kuten ei muitakaan lainattavia esineitä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmeisesti metsästät useampaa kirjaa. Osassa vinkeistä saattaa toteutua kyllä montakin noista näkökulmista.
Kirjan yleissävy jännitys ja mukana väkivallan ja kuoleman uhkaa. Tämä toi mieleeni kauhukirjallisuuden ja siitä etenkin psykologisen jännityksen. Hakusana "psykologinen jännityskirjallisuus" ja genrerajaus kauhukirjallisuuteen saa esille mm. teokset King, Stephen: Myöhemmin, Ohlsson, Kristina: Sairaat sielut ja Hautala, Marko: Leväluhta. Linkki Helmet hakutulokseen
Päähenkilö on nainen tai keskeinen henkilö on nainen. Tällaisia kirjoja on paljon, mutta oletan että etsit etenkin jännityskirjallisuutta tai eroottista kirjallisuutta. Tarkennettu haku aiheilla jännityskirjallisuus ja naiset löytää dekkareista...
Jukka Kuoppamäki esiintyy julkisissa lähteissä vain tällä yhdellä etunimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä henkilötietoja, jotka eivät ole muutenkin julkisesti saatavilla. Esimerkiksi kirjastojen asiakastietokannat ovat suljettuja eikä niiden tietoja koskaan käytetä tällaisissa yhteyksissä. Useimmat henkilötietoihin liittyvät kysymykset ovat siksi sellaisia, ettemme pysty niihin vastaamaan kysyjiä paremmin.
Heikki Poroila
