Juha Koirasen Partanen -elokuvan (2003) kuvauspaikoista ei Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ole tarkkaa tietoa. Lopputeksteistä voidaan päätellä, että "konepajaan" sijoittuvat kohtaukset on todennäköisesti kuvattu Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön (ent. Vallilan ammattikoulu, nyk. Stadin AO) tiloissa ja loppukohtaus Sörnäisten vankilassa.
Runo löytyy Pasilan pääkirjastosta ruotsiksi nimellä 'Vattenfallet' ja teoksesta :
FRÅN DUBBELÖRNEN TILL HAMMAREN OCH SKÄRAN: Rusk dikt från 200 år
JULKTIEDOT 1989
STAND NRO 91-7922-009-6
HEL LUOKKA 2.2
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta...
Varmasti on tarkoitettu sanan nykyään harvinaisempaa merkitystä rajapyykki. "Pyykki vars. maanm. rajan pääte- t. taitepisteen paikkaa osoittava kivinen, kallioon merkitty t. paaluista tehty rajamerkki. Rajapyykki." Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja
Lause siis tarkoittaisi suunnilleen Raja on vedetty ja pysyy paikoillaan.
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:...
TJS opintokeskuksen sivuilta (joka on TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio) löytyy luettelo yhdistyksen hallituksen vastuista. "Hallituksen vastuut voidaan jakaa neljään tai viiteen luokkaa.
Parlamentaarinen vastuu: hallitus vastaa jäsenilleen siitä, että yhdistyksen toiminta vastaa yhdistyksen toiminta-ajatusta.
Siviilioikeudellinen vastuu: hallitus on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
Rikosoikeudellinen vastuu: yhdistyksen on noudatettava lakia.
Moraalinen vastuu: yhdistyksen hallituksen on edistettävä yhteisiä tavoitteita eikä kunkin hallituksen jäsenen henkilökohtaista hyötyä.
Hallituksen jäsenten sosiaalinen vastuu: hallituksen ja yhdistyksen toimintakyvystä...
Vaikuttaa todella siltä, ettei kysymyksen sitaatti ole Brechtiltä peräisin. Siinä voi kuitenkin nähdä selviä yhteyksiä Brechtin kirjoittamiin teksteihin – eritoten runoon Gegen die Objektiven (1933) ja suunniteltuun, mutta keskeneräiseksi jääneeseen Koloman Wallisch Kantate -sarjaan kuuluvaan fragmenttiin Wer zu Hause bleibt (1935). Gegen die Objektiven tunnetaan Hanns Eislerin säveltämänä lauluna, ja Eislerin oli tarkoitus säveltää myös Koloman Wallisch Kantate. Tekstit on sittemmin julkaistu Brechtin lyriikasta toimitetuissa kokoelmissa.
Gegen die Objektiven sanoo seuraavaa: "Wer kämpft, sagen sie, muß verlieren können" ('Sen, joka taistelee, sanotaan, on kyettävä häviämään'). Wer zu Hause bleibt puolestaan sisältää...
Manna-nimellä ei ole omaa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan Manna on alkuaan miehennimien Immanuelin ja Maunon kutsumamuoto, mutta sitä on alettu antaa nimeksi ensisijaisesti tytöille.
Ehkä Mannat voisivat viettää nimipäiviään Amandan, Mandan ja Mantan nimipäivänä 26.10.
Otavan Tietosanakirjan (Mitä Missä Milloin) mukaan bonus on latinaa ja tarkoittaa suomeksi 'hyvä'. Werner Söderströmin Nykysuomen tietosanakirjan mukaan bonus on hyvitys, lisäpalkkio. Bonusta käytetään erilaisten taloudellisten suoritustenbonus kuten vakuutusmaksujen, kauppatoimien, voitonjaon ja palkanmaksun yhteydessä. Esim. moottoriajoneuvovakuutuksissa myönnetään vahingottomilta vakuutuskausilta bonus (maksualennus).
Tuko on typen vanha nimitys. Ihmisen ravinnon sisältämä typpi tulee pääosin proteiinista, eli ravintoaiheisissa tekstiyhteyksissä tukon voi tämän yhteyden kautta katsoa viittaavan nimenomaan proteiineihin eli valkuaisaineisiin.
Anna Ekbergin kirja Mitä meidän on syötävä? (Karisto, 1911) jakaa ravintoaineet "elimellisiin" (orgaanisiin) ja "epäelimellisiin" (epäorgaanisiin). Näistä elimelliset aineet jaetaan edelleen tukopitoisiin ja tukottomiin. "Tärkeimmät tukopitoiset aineet ovat: albumini, fibrini ja kaseini. Tukottomia ovat: hiilihydraatit ja rasva", Ekberg kirjoittaa Anna Kurimon suomentamana. Ekbergillä albuminin toinen nimitys on munanvalkuaisaine, fibrini on syyaine ja kaseini on...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että pandan lähtökohtana on lähinnä ranskan panda ’panda’, jonka alkuperä on epäselvä.Etymonlinen verkkosivu taas kertoo ranskalaisen lähetyssaarnaajan Armand Davidin löydettyä eläimen vuonna 1869, se oli tunnettu osittain värillisenä karhuna (parti-colored bear), mutta nimi muutettiin pandaksi sen jälkeen, kun eläintieteellinen suhde punaturkkiseen pikkupandaan (Ailurus fulgens) oli vahvistettu. Ranskalainen nimi johtuu ilmeisesti eläimen nepalilaisesta nimestä (पाण्डा, Pāṇḍā).Lähteitä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ce61649168c4550c2f7acab92354dc6e&word= https://www.etymonline.com/word/panda
Soka on rappaustyössä käytettävä väline, "n. 900-1200 mm pitkä latta, jonka toisessa reunassa on sinkkipelti". Sokalla tasataan ja poistetaan liika laasti. (Esko Mentu, Muuraa itse).
Reino Kavajan Muuraustyöt ohjeistaa pintarappauksen tekijää seuraavasti: "Laasti levitetään tasaiseksi kerrokseksi sokalla vetäen ja liika laasti poistetaan. Kun koko seinäpinta on käsitelty näin hienolaastilla, tarkistetaan pinnan suoruus metallisella linjarilla tms. ristiin vetämällä. Oikaisun jälkeen lyödään heti toinen kerros löysää hienolaastia, joka tasataan taas sokalla levittäen ja hierretään suoraksi isolla puupintaisella hierrinlaudalla. Tämä ensimmäinen hiertokerta suoristaa laastipinnan, mutta ei tee pintaa sileäksi. Pinta viimeistellään sileäksi...
Kysymykseen on vastattu aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-the-bourne-identity-on?language_con…
Alkuperäiseen vastaukseen lisään, että ensimmäisessä romaanissa The Bourne Identity (Medusan verkko, 1980) mainitaan salainen operaatio nimeltä Medusa, joka liittyy päähenkilön taustaan. Päähenkilön todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on tarinan keskeinen juonne, minkä alkuperäinen nimikin tekee selväksi. Ilmeisesti tässä on haettu ajatusta, että tuon vuosien takaisen operaation alkuun panemat tapahtumat ovat "verkko", johon päähenkilö on takertunut.
Medusan verkko on myös luultavasti vaikuttanut jännittävämmältä nimeltä agenttitrillerille kuin "Bournen henkilöllisyys", varsinkin kun nimen Bourne...
Erkki Korkaman kirja on todellakin ainoa varsinainen painettu historiikki Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmassa on Soini Mujon käsikirjoitus Piirteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vaiheista (1937). Teoksessa Ryssänkirkosta tieteen temppeliksi : Tampereen yliopiston täydennyskoulutusta Hämeenlinnassa 10 vuoden ajan kerrotaan lyhyesti vanhasta kirjastotalosta, jossa kaupunginkirjasto toimi vuosina 1924-1983. Kotiseutukokoelmassa on myös muutamia opinnäyte- ja projektitöitä, joissa on käsitelty Hämeenlinnan kirjastoa ja sen palveluita eri näkökulmista. Kaikki nämä saat Web-Origon (http://hameenlinna.kirjas.to/) tarkennetussa haussa esille kirjoittamalla asiasana-kenttään hakusanaksi Hämeenlinnan...
Apuna tämän vastauksen antamisessa on ollut maailmaa nähnyt ja erinäisiä hartauspuheita kuullut teologi ja pappi. Hänen mukaansa kertomasi ajatus tai pieni tarina ei ole peräisin Ann Landersilta, vaan se on suosittu kertomus, jota kerrotaan eri puolilla maailmaa, Bulawayosta Bogotaan, mitä erilaisimmissa yhteyksissä, joko taruna tai peräti omana kokemuksena tai omaan uneen perustuvana tapahtumana.
Siitä löytyy versioita varmasti myös suomalaisessa (hartaus)kirjallisuudessa. Kyseessä on uusi legenda, joka saa kertojastaan riippuen erilaisia merkityksiä ja lisävärityksiä. Kun siis kerrot tätä tarinaa eteenpäin, voit sanoa että alkuperäinen tekijä on tuntematon.
Tässä joitakin kirjavinkkejä.Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarjaJan Karon: Pappila-sarjaAnneli Kivelä: Katajamäki-sarjaEnni Mustonen: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaLibby Page: Pinnalla pysymisen taitoRosamunde Pilcherin kirjat (esim. Talvipäivänseisaus, Kesän ääniä)
"Neiti Etsivä"-sarjan kirjoittajien tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Kirjoittajien identiteettiä pohditaan useassa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyvässä kysymyksessä/vastauksessa. Kuten mm. seuraavassa:
"Carolyn Keene on kirjasarjan alkuperäisen kehittäjän ja kustantajan Edward Stratemeyerin luoma pseydonyymi eli salanimi. Salanimen taustalla ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Stratemeyerin tyttäret Edna ja Harriet Stratemeyer, Mildred Wirt Benson, Walter Karig, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr. ja Margaret Scherf. Edellä mainituista erityisesti Mildred Wirt Bensonin panosta on sarjan tyylin ja Nancy Drewn (...
Lars Sonckin tie 8
Omakotitalo
Arkkitehti Otto Firle 1939
Kivikirkkoa muistuttava, jyrkkäkattoinen rapattu talo. Laajennus 1975 (ark. E. Muoniovaara). Aiempia omistajia mm. liikemies Otto Erich. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto 1970-luvun alkuun asti. (CD-ROM Kulosaari - huvilakaupunki, CompOpus 2005).
Teoksessa "Kulosaari - Brändö : huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - Villafastigheterna och dears ägare", toim. Matti Räsänen (Stiftelsen brändö Hembygdsfond, 2004) annetaan rakennukselle seuraava omistajaluettelo:
1907 Aktiebolaget Brändö Villastad
1907 Ingenjör Rupert von Nadelstadh (Ingenjör von Nadelstadh & hustru Adele Pauline von Nadelstadh)
1938 Liikemies Otto Erich (Ulkomaalaisen omaisuuden...