Parhaiten erilaisia lehtiartikkeleita löytyy Kansalliskirjaston laajasta Digitaaliset aineistot -palvelusta. Sinne on digitoitu suurin osa Suomessa julkaistuista vanhoista lehtiartikkeleista ja myös muista aineistotyypeistä (aikakauslehtiartikkelit, pienpainatteet yms.).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Voit itse etsiä lehtiartikkeleita täältä tämän linkin takaa. Koska Äetsän voimalaitoksesta on vuosien aikana julkaistu satoja lyhyitä juttuja, hakua kannattaa rajata.
Voit rajata hakua ensinnäkin julkaisuajankohdan mukaan (esim. 1.1. 1920 - 31.12. 1929) ja toiseksi aineistotyypin mukaan (raksi esimerkiksi sanomalehdet ja aikakauslehdet kohtaan). Hakutulos kannattaa rajata...
Metsoloiden jaksossa 14 harmonikkayhtye soittaa häävalssina Jörgen Petersenin sävellystä Vanha kirjeenkantaja. Sävelmä toistuu taustalla jaksossa 15 siellä täällä. Sen sijaan jakson kohtauksessa, jossa Kim Floor laulaa ja säestää itseään kitaralla lauluna on Uralin pihlaja (säv. Jevgeni Rodygin).
Vanhan kirjeenkantajan levytti Irmeli Mäkelä single-levylle v. 1962. Laulun sanat kirjoitti Liisa Kersti (=Lasse Liemola). Kirjastojen kokoelmissa levyä ei ole. Instrumenttiversio kappaleesta julkaistiin kokoelma-LP:llä Nonstop (1977, BLULP 210). Tämä albumi on kuunneltavissa Spotifyssa. Youtubestakin se löytyy tästä linkistä, itse kappale täytyy selata esiin soittolistalta.
Vanhan kirjeenkantajan nuotinnos on julkaistu Mitä missä milloin...
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa...
Lauri Pohjanpäältä löytyy tuo ajatus postillassa Katso Jumalan Karitsa (1957):
Hauta on avannut porttinsa. Me emme enää sure poismenneitä rakkaitamme niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Me näemme heidät jälleen. He ovat menneet vain hetkistä ennen meitä. Ei ole kuolemaa, on vain ovi toiseen elämään.
Postillasta voi lukea esimerkiksi Esko Miettisen blogikirjoituksesta, https://kkyry.fi/blogi/16-miten-ihastuin-vanhoihin-kristillisiin-kirjoi….
Samankaltaisia säkeitä löytyy myös runoista. Lauri Pohjanpään Valitut runot -kirjassa (8. painos vuodelta 1979) s.226-228 Pääsiäisyö-runon loppupuolella:
Ma tahtoisin maan yli kuuluttaa:
ei ole, ei ole kuolemaa!
Oi tähdet, tähdet te julistakaa:
ei ole kuolemaa!
Löytyi myös...
Hei,
Suomen kaikkien aikojen suosituinta moottoripyörämerkkiä on lähes mahdoton selvittää. Suomessa keskitetty valtakunnallinen ajoneuvojen rekisteröinti aloitettiin läänikohtaisena vuonna 1922, jonka jälkeen rekisteröinti siirtyi Ajoneuvorekisterikeskukselle vuonna 1966. Moottoripyörät saapuivat Suomeen jo 1800-luvun loppupuolella ja niitä rekisteröitiin satunnaisesti vuodesta 1905 alkaen.
1920-luvun aikana rekisteröityjen moottoripyörien määrä kasvoi noin kahdeksastasadasta yli viiteen tuhanteen. Alkuvuosien (1895–1930) suosituimmat moottoripyörät olivat Wanderer, HD, Humber, NSU ja Indian.
Vuonna 2022 Suomessa on rekisterissä 290 233 moottoripyörää, joista kymmenen yleisintä olivat:
Honda 59 516
Yamaha 49 406...
Kyseessä saattaisi olla Hytyrypykkä (Phlebia tremellosa)(myös Merulius tremellosus ja Phlebia imbricatus) Linkki 3D malliin.Kuvia myös sivulla lajit.fi.Lajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta, Suomen sieniseurasta tai Pertti Salon Suomen sienioppaasta.
En saa valitettavasti juuri tällä hetkellä käsiini kansakouluaikaisia oppikirjoja, mutta ilmeisesti ainakin Tyyne Valveen ja Kyllikki Tappuran kirjoittamassa teoksessa Kansakoulun käsityöt (1937) on ollut sipulipussin valmistusohje.Muita kansakoulussa käytettyjä käsityökirjoja on ollut mm.Aliina Soininen, Raili Seraste, Maria, Hälvä, Maria Reinilä: Koulutyttöjen käsitöitä (1953)Sormet näppäriksi: kansakoulun alaluokkien käsitöitä (1960)Eeva Haavisto: Tyttöjen käsityöt (1961)Raija Helenius: Tyttöjen käsityön opas (1966)Mikäli em. teoksia ei ole oman kirjastosi kokoelmassa, voit tehdä kaukolainapyynnön.
Aihepiiristä valvonta, vartiointi ja tarkkailu yhteiskunnallisena ilmiönä, löytyy seuraavia aiheeseesi viittaavia teoksia. Toivottavasti niistä löytyy joitakin vastauksia tiedontarpeeseesi.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2003:3,
Tutkimus helsinkiläisten suhtautumisesta kameravalvontaan.
Lindqvist, Minna Karoliina, Helsingin yliopisto 2005
Kameravalvonnan rooli nyky-yhteiskunnassa: onko kameravalvonta vain tekninen toimenpide vai sosiaalista toimintaa.
Heinonen Risto, Valvonta tietoyhteiskunnassa.
Solove, Daniel J, The digital person; technology and privacy in the information age,
Etzioni Amitai, The limits of privacy,
Helminen Klaus Turvallisuushenkilöstön asenne ja toimivaltuudet.
Korhonen Rauno, Poliisin valvontakeinot...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen ainoa kappale kysymästäsi levytyksestä on Tikkurilan kirjastossa. Tällä hetkellä CD on lainassa. HelMet-aineistohaun ( http://www.helmet.fi ) kautta voit tehdä varauksen mikäli sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku.
Levytyksen nimi on Baroque Oboe Concertos = Barocke Oboenkonzerte.
"Päätön ratsastaja" ("Vsadnik bez golovy" 1-2) on käännös Mayne Reidin seikkailuromaanista "The Headless Horseman" 1-2.
Kirjan osa 1 on ilmestynyt suomeksi nimellä "Aavikon ritari - seikkailuromaani Teksasista" (Karisto, 1933).
Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta löytyy kirjailijaesittelyjä. Kirjailija Hannu Salaman esittely löytyy täältä:
http://www.otava.fi/kirjailijat/hannu_salama/
Jos haluat kustantamosta lisätietoja, voisi kaunokirjallisuuden osastoassistentti Päivi Surakka olla oikea henkilö. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Tietoa Hannu Salamasta ja hänen tuotannostaan, sekä myös linkkejä muihin lähteisiin löytyy kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fin sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Pinetop Smith: Pinetop`s boogie woogie kappaleen nuotit on nuottijulkaisussa Todd Lowry: Best of blues piano ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Muihin kysymiisi kappaleisiin ei löydy nuottia Keski-kirjastoista eikä muistakaan suomalaisista kirjastoista.
Voit varata yllämainitun nuotin kirjautumalla kirjastokortillasi (+ salasana) KESKI verkkokirjastoon(www.keskikirjastot.fi) tai soittaa musiikkiosaston numeroon: 014-2664115.
Lastenkirjastotyöstä ja (ehkä vähemmän) sen historiasta löytyy suomeksi mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
Kirjastotyön perusteet (toim. Blinnikka, Holmberg, Lehväslaiho), 1987, s. 78-82
Lastenkirjasto-opas (Suomen kirjastoseura), 1978
Lapsi, kieli ja mieli : lasten kulttuurista ja kirjastosta, 1990
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Närhi, Mauri K: Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963, s. 271-275
Voutilainen, Helena: Lastenkirjastotoiminta ja sen asema Suomessa ennen vuotta 1921, 1986
(Pro gradu)
Kirjoja löytyy Helsingin yleisistä kirjastoista lukuun ottamatta Voutilaisen gradua, josta voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Lisää kirjallisuutta löytyy ehkä paremmin...
Seuraavassa linkissä on osa Kalevalaa. 15. runo: http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/VIIDESTOISTA.html jossa Lemminkäinen päätyy jokeen ja äiti hänet herättää kuolleista. Kuulemma se on vaarallinen ja kavala, sen yli pitää soutaa kun kuolee. Wikipedia kertoo lyhyemmin ja selkeämmin joesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonelan_virta
Google-hakujen lisäksi Finna-palvelusta löytyy haulla "omena maalaukset" muun muassa suomalaiset taiteilijat Maila Järvinen, Lauri Rissanen, Eija-Liisa Löyttyniemi, Gunvor Ekroos, Tapani Raittila, Toini Markkanen, Ritva-Päivi Rantanen, Aimo Kanerva ja Pirkko Valo
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=omena*+maalaukset&type=AllF…
Runo on Ursula Beckertin lastenkirjasta Topi-tonttu menee kouluun (Puck, der wichtel, geht zur schule, suom. Satu Laaksonen, 1982).
Kirjaa ei ole kovinkaan monessa Suomen kirjastossa, ei myöskään sinun verkkokirjastoalueesi kokoelmissa. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/ratamo.56646
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
