Jukka O. miettisen kirjassa Jumalia sankareita demoneja - johdatus aasialaiseen teatteriin (1987) on oma lukunsa japanilaisesta teatterista. Saman teoksen lähdeluetteloa kannattaa myös vilkaista.
Katso saatavuustiedot Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
Ei näyttänyt olevan netissä. Säädökset on www.Finlex.fi, siellä ao. sivulla on yläreunassa teksti:ruotsiksi ,jos teksti on. Siitä sanasta pitää klikata.
Finlands författningssamling 666/1972: Lag om bestridande av bevisningskostnader med statens medel
Hei,
kysymyksesi osoittautui aika vaikeaksi noiden antamiesi tietojen perusteella, mutta löysin kuitenkin Escherin sellaisesta taiteilijatietokannasta, josta on mahdollisuus hakea samanlaisia taiteilijoita. Osoite on: http://the-artists.org/ ja kun haet esille Escherin, voit kokeilla kuvaamaani hakua ja ehkä tuon taiteilijan nimi, josta kertovan kirjan olet nähnyt, löytyy noiden hakutulosten joukosta ja tunnistat sen. Kirjastojen tietokannoista löytyi runsaasti teoksia Esscheristä itsestään, mutta jatkohaut eivät johtaneet minnekään, koska asiasanat, joita oli annettu, olivat aivan liian laajoja ("grafiikka" tms).
Ohjaan vielä kysymyksesi taideosastollemme, jos saan sinulta luvan välittää sähköpostiosoitteesi heille, niin he voivat...
Tällä hetkellä pääkirjaston hyllyssä on ainakin seuraavat kylyhuoneremonttia ja kosteudeneristystä käsittelevät kirjat:
- Kylpyhuoneen remontti, 2010.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 1: Kylpyhuone : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2005.
- Syversen, Fred-Erik: Kaakelit ja klinkkerit : materiaalit, suunnittelu, työohjeet, 2003
- Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 2009.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 21: Eristys ja ilmanvaihto : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2007
- Talonrakentajan käsikirja. 9: Vedeneristys- ja laatoitustyöt, 2007.
Kirjat ovat hyllyluokassa 66.4 ja 66.3.
Oletan, että tarkoitat dokumenttielokuvaa. Sellaista ei valitettavasti löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmasta eikä muualtakaan Suomesta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kirja Vesterinen, Ilmari: Geishat ja muita etnologisia kirjoituksia (1992), jossa on luku uskonnollisista yhteisöistä Yhdysvalloissa (mm. amishit).
Lisää tietoa amisheista löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden Finnasta https://finna.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään amishit OR amissit, saat 108 viitteen listan amisheihin liittyvästä aineistosta. Vasemmasta reunasta voit rajata hakua eri tavoin. Esim. rajaamalla haun Lehti/Artikkeli saat kuusi artikkelia.
Saat ilmoituksen tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Ensisijaisesti ilmoitus tulee tekstiviestinä.
Helmetin omissa tiedoissa voit muuttaa sähköpostiosoitetta, osoitetta ja puhelinnumeroa. Puhelinnumeron pitää olla muodossa +358…
Sähköpostiin voi olla jäänyt vanhemman sähköpostiosoite. Tämän voi tosiaan muuttaa omissa tiedoissa. Kirjautumisessa pitää tietää kirjastokortin numero sekä tunnusluku.
Voit hoitaa muutokset myös käydessäsi kirjastossa.
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Valitettavasti ei enää. Varaamossa kerrotaan Itäkeskuksen, Pasilan ja Vuosaaren digitointilaitteista, mutta ne käyvät VHS- ja C-kaseteille. Linkki Varaamoon.
Oletan että kysymyksesi koskee Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvia teoksia. Näitä voit pyytää lähettämään lähikirjastoosi, maksutta. Poikkeuksen tekevät "pikalaina"- tai kurssikirja"-merkinnällä varustetut teokset sekä videot ja cd-romput, joita ei lähetetä kuntarajojen yli.Tarkista aineiston saatavuus osoitteesta http://www.libplussa.fi ja mikäli teos on hyllyssä, soita ko. kirjastoon ja pyydä lähettämään se lähikirjastoosi. Toimitusaika on yleensä 2 - 3 päivää. Mikäli haluamasi aineisto on lainassa, joudut menemään kirjastoon ja tekemään siellä varauksen. Varaus voi kohdistua myös naapurikuntien kirjastojen aineistoon. Jos kyse on Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kirjastojen aineistosta = "kaukolainoista", neuvon sinua...
Lepakoita on ollut ainakin 55 miljoonaa vuotta, eoseenikaudelta saakka. Lisätietoa lepakoista löydät esimerkiksi alla olevasta kirjasta.Lähde ja lisätietoa: Markku Lappalainen: Lepakot : salaperäiset nahkasiivet (2002)
Vuosilomalaki löytyy Suomen lain vuoden 1998 laitoksen sivulta 1819 (osa I). Suomen laki on katsottavissa useimmissa kirjastoissa. Tietosi vaikuttavat oikeilta--sekä vuosiloma lomana että rahana lienevät mahdollisia. Mutta koska työsuhde on lyhytaikainen, asia kannattaa varmistaa työnantajalta tai toimialasi ammattiliitosta. STTK:n www-osoite on http://www.sttk.fi/finalku.htm -- pelkkä http://www.sttk.fi ei näytä toimivan. Puhelinnumero on 09-131521, mutta www-sivulla on myös palautelomake. Katso myös työsopimuksesi tekstiä.
Eräpäivätiedote, joka on lähetetty sähköpostitse kaksi päivää ennen eräpäivää, on kirjaston lisäpalvelu, joka ei poista asiakkaan vastuuta lainojen ajoissa palauttamisesta tai uusimisesta. Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä näitä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Tästä poikkeustilanteesta on ilmoitettu sekä HelMet-verkkokirjaston etusivulla että lehdistössä.
Lainatessa asiakas saa eräpäiväkuitin ja eräpäivät voi tarkistaa HelMet-verkkokirjaston omissa tiedoissa (www.helmet.fi). Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään tavalliseen tapaan. Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, toinen muistutus lähetetään 28...
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
