Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus....
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyy pari englanninkielistä teosta hakusanalla culture shock :
Storti, Craig: The art of crossing cultures , Yarmouth (ME): Intercultural Press, cop. 1989, ja
Furnham, Adrian: Culture shock: psychological reactions to unfamiliar environments, London: Methuen, 1986.
Sivulta http://www.kirjastot.fi , Yleisten kirjastojen verkkopalvelut, löytyy tiedot EBSCOsta, englanninkielisestä lehtitietokannasta, joka on käytettävissä yleisten kirjastojen työasemilla. Hakusanoilla culture shock and immigrants löytyy useita viitteitä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta löytyy useita suomenkielisiä teoksia, jotka käsittelevät somali - ja muiden maahanmuuttajien asemaa Suomessa,...
Liikennevalojen asetuksia voi muokata, mutta vain lainsäädännön rajoissa. Liikennevalojen käyttö on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 1012/2001.
Rautatietasoristeyksien liikennevalojen sekä punainen että valkoinen valo ovat vilkkuvia.
Jalankulkijan kaksiosaisen liikennevalon alempi valo voi olla kiinteä tai vilkkuva vihreä. Tyypillinen käyttötapa on, että kiinteä vihreä valo muuttuu hetkiseksi vilkkuvaksi vihreäksi viestimään siitä, että valo vaihtuu pian punaiselle.
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Valittuasi uuden noutokirjaston, voit vahvistaa muutoksen klikkaamalla kohdassa "Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa".
https://www.helmet.fi/patroninfo*fin
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Valitettavasti en Turusen niukasta novellituotannosta tällaista tarinaa löytänyt. Lähimmäs osuu Hämärätunnin tarinoita -kokoelman novelli Oiva, joka päättyy maitokuski Peiposen Hemmin ja novellin nimihenkilön kohtalokkaaseen törmäykseen. Kenenkään tyttöystävää ei tässä tarinassa kuitenkaan lihoteta - asemapäällikön sikaa kyllä.
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, sen toimitettuihin sisältöihin sisältyvät artikkelit ja uutiset ajankohtaisista kirjallisuusaiheista, erilaisiin teemoihin perustuvia kirjahyllyt ja lukuvinkkilistat. Kirjasammon toimituskunta on pieni, joten he kertoivat, että suuriin projekteihn resurssit eivät riitä eikä tämän tyyppinen toiminta kuulu oikein Kirjasammon alaan. En ole ihan varma, etsitkö kustannustoimittajaa tai kirjoittajaa materiaalille, mutta voisit ehkä kysyä Kustannustoimittajien liitosta neuvoa, http://www.kustannustoimittajat.fi/wordpress/. Jos tarkoitat, että sinulla on kirjoja, joita haluat lahjoittaa, voit kysyä kirjastosta suoraan, haluaisivatko he niitä. Jokainen...
Olen kuunnellut Youtubesta viidakkolauluja sekä Fono.fi:n hakutuloksia viidakkolauluista, mutta en löydä tällaista. Lähetysaatteen symboli, Musta Saara -laulukin on sisällöltään varsin erilainen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kappaleen?
"Nisut, nasut nasulassa..." riimitteli Kirsi Kunnas saksankieliseen alkuteokseen Haustierkinder perustuvassa kuvakirjassa Eläinpienokaisia (WSOY, 1966). Alkuperäiset saksankieliset runot olivat Margarete Neumannin. Alkuperäislaitoksen tekijöistä Eläinpienokaisissa mainitaan vain kuvittaja Kurt Steinel, mikä viittaa siihen, ettei Kunnas välttämättä ole tiukasti noudattanut saksankielistä tekstiä, vaan niin sanotusti runoillut omiaan. Kun runo neljän muun Eläinpienokaisista peräisin olevan runon kanssa paria vuotta myöhemmin julkaistiin WSOY:n Aikamme aapisessa, sisällysluettelossa runot kuitenkin mainitaan suomennoksiksi, jälleen ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/...
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa olevassa elämänkerrassa Presidentin ministeri on kuvailtu tuon vuoden 1971 kommunikean taustoja. Kommunikean lopullista sanamuotoa kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Presidentin ministeri : Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa/ Karjalainen, Ahti & Tarkka, Jukka. 1989. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644534006250
Suosittelen, että tiedustelet kommunikean tekstiä Ulkoministeriön arkistosta. Ulkoministeriön arkiston yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä: https://um.fi/arkisto-ja-asiakirjapyynnot
Samoihin aikoihin (20.4.1971) solmittu SOPIMUS taloudellisen, teknisen ja teollisen yhteistyön kehittämisestä Suomen Tasavallan ja Sosialististen...
Venetsian Biennaleen osallistuneita kuvataiteilijoita ei ole yksiselitteisesti lueteltu missään löytämässämme lähteessä. Löysin eräitä kuvataiteilijoita hakemalla osoitteesta http://www.google.fi hakusanoilla "biennale" + "venetsia" suomenkielisiltä sivuilta.
Venetsian Biennalen viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.labiennale.org/en/
Sivut ovat englanninkieliset. Sivuilla on myös esitelty Biennalen historiaa.
Venetsian Biennalesta on myös tehty useita näyttelyjulkaisuja jos sinua kiinnostavat esimerkiksi tiettyjen vuosien aikana esillä olleet suomalaiset kuvataiteilijat voit tulla kysymään näiden teosten saatavuustietoja kirjastosta.
Verkossa on helppo levittää huijausviestejä suurelle määrälle vastaanottajia samanaikaisesti. Vaikka vain harva viestien saajista reagoi niihin, on sekin huijareille hyödyksi. Huijaustapoja Internetissä on hyvin monenlaisia.Lisätietoa näistä löytyy Kuluttajaliiton Huijausinfosta: Huijausinfo | Kuluttajaliittoja Rikosuhripäivystyksen kotisivuilta: Nettihuijaukset - RikosuhripäivystysLisätietoa verkkohuijauksista löytyy myös esimerkiksi seuraavista teoksista:Salmivuori, Riku: Miljoonaperintö tarjolla: kuinka verkkopetos toimii. Myllylahti 2016.Salmivuori, Riku: Tarinoita toiselta puolelta: verkkohuijareiden metsästäjät kertovat. Myllylahti 2018.Juusola, Elina: Sydän saaliina: romanssihuijarit verkossa. Docendo 2018.
Saamieni tietojen mukaan Vantaan musiikkiopisto lainaa soittimia ensisijaisesti vain omille oppilailleen. Jos soittimia kuitenkin jää, niitä voivat saada myös ulkopuoliset. Voit tiedustella asiaa numerosta 839 35705.
Tikkurilan kirjastossa ja Myyrmäkitalossa on pianohuoneet, joita voi varata etukäteen, Tikkurilasta puh. 839 23583, Myyrmäestä puh. 839 35469.
Adrian Gilbertin teosta Sniper ei ole suomennettu. Vasili Zaitsevin roolihahmo on pääosassa Jean-Jacques Annaudin ohjaamassa Stalingradin taisteluista elokuvassa Enemy at the Gates (Vihollinen porteilla 2001), joka perustuu William Craigin kirjaan Enemy at the Gates : the battle for Stalingrad ja Derek Lambertin teokseen Vendetta (ei ole suomennettu). Internet-lähteiden mukaan Zaitsevista kerrotaan Anthony Beevorin suomennetussa teoksessa Stalingrad (2000). Muita suomennettuja Stalingradin taisteluista kertovia kirjoja ovat mm.
Tsuikov, Vasili : Tien alku - Stalingrad. 1964
Schröter, Heinz : Viimeiseen patruunaan. 1961.
Plivier, Theodor : Stalingrad : romaani. 1053.
Tosin ei ole tiedossa missä määrin näissä Vasili Zaitsevia käsitellään. Em...
Elektronisia kirjoja ei voi vielä saada pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vastikään on kuitenkin tehty sopimus elektronisten kirjojen lainaamisesta lähitulevaisuudessa HelMet-kirjastoissa, joten asiaa kannattaa tiedustella lähikirjastosta jonkin ajan kuluttua. Elektroniset kirjat tulevat olemaan HelMet- kirjastoissa lähinä opiskelijoiden tarvitsemaa kurssikirja-aineistoa. Tarkkaa ajankohtaa aineiston saapumiselle kirjastoon ei ole tiedossa.
Kyseessä lienee Sergei Kozlovin satukirja "Makea porkkanametsä: satuja" (WSOY, 1989). Kirjan sivulla 76 on satu "Afrikan reuna", jossa jänis lähtee purjehtimaan kookospähkinällä ja purjeena on banaaninlehti. Purjehtivasta jänöstä on pieni kuvakin!
Etsitty kirja voisi olla C. C. Bergiusin Medaljonki (Weilin + Göös, 1974).
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c4174e05-be03-465…
Kirjan saatavuus HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CRb1161366%7CSbergius+medalj…
