Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Missä kirjassa tapahtumapaikka on Moskova/Pietari. Päähenkilöiden sukua asuu "maalla". On rakastajia ja rakastajattaria. Maalla yritetään suorittaa kehitystä… 100 Onko mitenkään mahdollista, että kyseessä olisi Anna Karenina?
Voitko kertoa , koska kirja Harvat vain meistä elävät on kirjastoissa. Kiitos! 259 Kullervo Kivikosken teoksen Harvat meistä elävät (Basam Books, 2022) arvioitu ilmestymisaika on 15.10.22. Teoksen saaminen lainattavaksi kestää aina jonkin aikaa siitä, kun se on tullut hankintaosastolle. Kannattaa seurata Helmetin uutuuskirjaluetteloa tai tehdä itselle varaus teoksesta. Teosta on tilattu Helmet-kirjastoille yhteensä kahdeksan kappaletta. Tällä hetkellä (19.10.22) siitä on neljä varausta.  https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2514688__SHarvat%20meist%… https://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Mikä on (slangi)sanan PEENA (tukka, jakaus) alkuperä? Entä sanan (kaikki) TYYNNI? 2008 Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus'). Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'. Lähteet: Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55 Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Löytyisikö äänitettä CD:nä: Henry Eccles, Sonata in G minor for Cello and Piano? 1724 Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36, Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994. Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet, Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Olen nähnyt jostain Muumilaakson tarinoita-sarjan jaksossa sellaisen kohtauksen, jossa Muumipeikko ja Niiskuneiti laittavat uimapuvut päälle mennessään uimaan… 1197 Kysymykseen ei liene olemassa täsmällistä vastausta, mutta hyvin yleisellä tasolla kysymys on epäilemättä moralistisesta näkemyksestä, ettei tule synnyttää mielikuvaa alastomana uimisesta. Molemmissa esimerkeissä asia on jokseenkin koominen, koska hahmoilla ei normaalisti ole "housuja" ja minkäänlaisia sukupuolituntomerkkejä ei ole piirretty. Todennäköisesti kyseisten jaksojen piirtäjä on varautunut siihen, että joku närkästyy hahmojen "alastomuudesta". Vaikka meillä Suomessa on totuttu saunan ansiosta alastomuuteen, monissa muissa kulttuureissa ajatus on vaivaannuttava. Voi tietenkin myös tulkita asiaa niin, että uimapukuun pukeutuminen vain heijastaa yleistä tapakoodia. Vaikka normaalisti housuttomien eläinhahmojen ei tarvitse käyttää...
Kuinka monta ihmistä suomessa pakkosteriloitiin 1935 - 1970 välisenä aikana kun laki sen salli? 696 Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe? Lähteet: Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363) Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html) Lisätietoa:  Pakolla...
Ahti Sonnisen Jouluhymnin, Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi, on joskus sovittanut E. Soimela. Kuka hän mahtaa olla ja miltä ajalta? 1379 Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Löytyykö tietoa, miten "Mola mola" -kala on saanut suomenkielisen nimen möhkäkala? Aivan toista kuin englannin sunfish tai saksan Mondfish. 638 Möhkäkala on saanut nimensä omituisesta ruumiinmuodostaan, kertoo Keskisuomalaisessa 23.10.1937 julkaistu Isoja kaloja -niminen kirjoitus. "Jos kuvitellaan jokin meillä tavallinen kala -- katkaistuksi kohta pään takaa poikki, niin että jää suunnaton möhkäle jälelle lyhyine pyrstöevineen, niin saamme möhkäkalan muodon suunnilleen."Myös Hämeen Sanomien 24.4.1888 kirjoitus Merestä ja meren asukkaista viittaa möhkäkalan olemukseen "yhtenä ainoana pyöreänä lihamöhkäleenä". Möhkälemäisena kalan esittelee myös Sulo Cantell Karjala-lehdessä 8.7.1934 julkaistussa artikkelissaan Myrkyllisiä kaloja: "Tarkastelkaammepa vain jäykkäleukaisiksi kutsutun kalaryhmän meille outoja edustajia. -- Suu on todellakin siis jäykkä, mutta sen lisäksi myös usein...
Tervehdys! Eikö ollut teillä joskus juttua Topeliuksen Sylvian joululaulusta? En osannut hakea sitä arkistosta. 2395 Sakari Topeliuksen laajaan runotuotantoon kuuluu mm. kolme Sylvian laulua: Kesäpäivä Kangasalla, Ken raikas sävel sä lienetkin ja Sylvian joululaulu=Sylvias julvisa (alkuperäisessä muodossaan nelisäkeistöinen Sylvias helsning från Sicilien), joka Martti Korpilahden suomentamana on tullut laajasti tunnetuksi. Topeliuksen Sylvia-laulut syntyivät vuosina 1852-1855. Runoissa esiintyvä Sylvia kuuluu kerttusiin; toiset pitävät sitä lehtokerttuna, toiset jonakin muuna, mm. mustapääkerttuna. Topeliuksen runoa on aikojen saatossa tulkittu luonnollisesti monesta eri näkökulmasta. Laulussa lienee aito kuvaus muuttolintujen maailmasta. Italialaiset pyydystivät muuttomatkoilla lentäviä lintuja. Joiltakin he puhkaisivat silmät ja elättivät näitä...
Kuinka monta mieskätilöä on Suomessa? Entä kätilöitä yhteensä? 1952 Laillistettuja kätilöitä oli 18-68-vuotiaista 4 768 henkilöä, joista 27 oli miehiä, vuonna 2015. Lähde: Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, THL 2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/135915
Mitä nimi Leila tarkoittaa, symbolisesti? 2077 Naisennimi Leila on peräisin arabian ja persian kielistä ja sen merkitys on 'yö'. Nimi esiintyy myös hepreassa. Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna, Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen, Otava, 1987) Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Mikä on tai mitä tarkoittaa raappana? Olen aina luullut, ettei sukunimeni tarkoita mitään, tai että se on luontosanastoa, jota ei enää juuri tunneta. Sitten… 1367 On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa. Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se...
HS:n "korttelisarjan" Fazer-artikkelissa (Kluuvikatu) mainittiin, että aloittaessaan toimintansa Fazer mainosti myyvänsä mm. "pyramideja". Mitä ne olivat? 872 Kysyin asiasta Fazerin kuluttajapalvelusta ja sain seuraavanlaisen vastauksen: "Pyramidit, joista mainoksessa puhuttiin saivat alkunsa leivoksesta nimeltä "profiteroll". Se laitettiin pyramidin muotoon, taikina sama kuin keittokirjoissa löytyy jälkiruoka "eclaire". Pyramidi täytettiin esimerkiksi kermavaahdolla (tai mitä vaan) ja koristeltiin / peitettiin suklaalla. Niitä käytettiin mm. hääkakkuina. Ranskasta on kotoisin myös tämä idea."
Olisiko Titanic elokuvassa jack ja rose mahtunut oven päälle yhdessä 164 Tämä kysymys on herättänyt paljon keskustelua vuosien varrella. Esimerkiksi MythBusters-ohjelmassa tämä testattiin jaksossa ”Titanic Survival” (kausi 13, jakso 1), joka esitettiin alun perin 7. lokakuuta 2012. Tässä jaksossa Adam Savage ja Jamie Hyneman tutkivat, voisivatko Jack ja Rose kummatkin pysyä pinnalla oven avulla, ja päätyivät siihen, että se olisi ollut todennäköisesti mahdollista oikeanlaisella lisäkellukkeella, kuten pelastusliivin sitomisella oven alle. Pelkän oven päällä Jack ja Rose eivät MythBustersien mukaan olisi voineet kellua yhdessä, koska se upposi liian syvälle. James Cameron on myös kommentoinut, että vaikka ovella voi näyttää olevan tilaa ja jopa nostetta, käytännössä lisäkellukkeiden kiinnittäminen tai...
Tarvitsisin historiaa neulontatavasta nimeltä konttineule. Sillä on muitakin nimiä ollut kuten kontinkuva, kontinsilmät, konttikirjava. Se on kuitenkin eri… 2765 Konttineuleen historiasta en valitettavasti löytänyt tietoa Kouvolan kirjaston kokoelmasta. Netistäkään en löytänyt lisätietoa. Wikipediasta löytyy entrelac -hakusanalla myös jotain mutta ei juurikaan neuletavan historiasta. Ainakin yksi kirjallisuusluettelo sieltä kuitenkin löytyi, englanninkielistä siis. Suomalainen sukkakirja (Mitronen - Nieminen) antaa ohjeen Jämsän sukkiin, joissa on "konttikirjanen" eli kaksivärinen vinoruutumalli, joka on sovellettu Suomen Kansallismuseon sukkien mukaan. Ehkä kannattaisi jatkaa etsintää sieltä. Käänny Museoviraston tietopalvelun puoleen: http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut
Haluaisin suomenkielistä tietokirjallisuutta kriisistä, sen vaiheista ja kriisistä selviytymisesta. Erityisesti minua kiinnostaa kriisi, jotka liittyvät… 1620 Tässä muutamia aiheeseen liittyviä kirjoja Lahden kaupunginkirjastossa: Ruishalme, Outi: Elämä satuttaa : kriisit ja niistä selviytyminen. 2007 (luokka 59.564) Palosaari, Eija: Lupa särkyä : kriisistä elämään. 2007 (59.564) Minun tieni : kuinka selvisin pahimmasta / toim. Ulla-Maija von Hertzen. 2009 (59.564) Day, Laura: Eläköön kriisi! voimaa ja rohkeutta vaikeista ajoista. 2006 (59.564) Dolan, Yvonne: Pieni askel : tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. 2009 (17.3)
Seela Sella ja joku miesnäyttelijä lukivat muutama vuosi sitten runon / runoja jossakin YLEn hienossa ohjelmassa. Olin tunnistavinani joitakin pätkiä, ja… 502 Kyseinen ohjelma saattaisi olla vuoden 2020 Linnan juhlat. Ohjelman jälkipuolella Seela Sella ja Esko Salminen lausuivat Jenni Haukion valikoiman runositaatteja sekä katkelmia muistakin teksteistä. Ohjelman lopputeksteissä ei ole mainittu tarkasti, mistä runoista tai teksteistä on kyse, mutta kirjoittajat on lueteltu ja useimpien kohdalla myös teos, josta sitaatti on. Runoilijoita on Eino Leinosta Elvi Sinervoon ja Eeva Kilpeen. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa. https://areena.yle.fi/1-50659910 Sinun kannattaa etsiä runoja teoksesta Katso pohjoista taivasta : runoja Suomesta (toimittanut Jenni Haukio, Otava, 2017). Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI Mikäli...
Ennen Suomessa saattoi ottaa itselleen jo käytetyn sukunimen, johon ei ollut mitään yhteyttä. Mutta poikkeuksina olivat ns. suojatut sukunimet. Nykyään… 203 Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017). Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1 1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946 Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun...
Haen virallista määrittelyä tai selostetta sanoille maahantuonti ja agenttuuraus? 3254 Hakuteoksissa määritellään käsitteet ”maahantuoja”, ”agentti” ja ”agentuuri” Seuraavat otteet ovat Kansainvälisen kaupan koulutuskeskuksen FINTRAn tuottamasta sanakirjasta ”Ulkomaankaupan erikoistermit : suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, viro”, julk. Multikustannus 2004 ( Fintra-julkaisu 10): Maahantuoja. Yksi jälleenmyyjätyyppi. Maahantuoja on itsenäinen elinkeinonharjoittaja tai yritys (esim. tukku-, vähittäis- tai tuontiliike, tavaratalo, ostoyhtymä jne.), joka omissa nimissään ja omaan lukuunsa ostaa tuotteet päämieheltään ja myy ne edelleen omissa nimissään ja omaan lukuunsa. Tavallisesti jälleenmyyjä pitää varastoa. Jälleenmyyjää, jolla on yksinmyyntioikeus sopimusalueella, kutsutaan yksinmyyjäksi. Agentti....
Ette sattumalta tiedä että kuka esittää laulun Täällä Pohjantähden alla Ylen TV-sarjassa Syke. Kysyin tätä Yleltä facebookin kautta ja sieltä tuli vastaus,… 1702 Ylellä tällä hetkellä esitettävän televisiosarjan Syke on tuottanut Yellow Film & TV. Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että sarjan kuudennessa osassa kuultavan laulun "Täällä Pohjantähden alla" sarjan kuudennessa osassa laulaa Vaula Korhonen. Lähde: Yellow Film & TV www.yellowfilm.fi