Kannattaa kääntyä Myllypuron mediakirjaston puoleen. Siellä on studio kuvien, videoiden ja äänen käsittelyyn. Lähemmät tiedot sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kaupunkiverstaalla on mediatyöasemia. Näistä lisää sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Lahden pääkirjasto palvelee aikuistenosaston remontin ajan aivan normaalein aukioloin ja varaukset voi noutaa kirjastosta normaalisti. Lisätietoa: http://lastukirjastot.fi/125035/fi/news/lahden-paakirjaston-aikuisten-a…
Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
Kaikki HelMet-kirjastojen lainattavat aineistot löytyvät HelMet-tiedonhaun kautta. Varaaminen tapahtuu verkon kautta sen jälkeen, kun on kirjautunut kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella PIN-koodilla. Jos kaipaat tarkempaa neuvontaa, käy lähimmässä kirjastossa, henkilökunta auttaa kyllä.
VHS-videoitten siirtämisestä DVD-levyille ota yhteyttä Kaupunkiverstaaseen.
Heikki Poroila
Kaikilla paarmoilla silmät eivät ole silmiinpistävän värikkäät, mutta erityisesti suppupaarmojen ryhmään kuuluvilla lajeilla silmät tosiaan usein ovat huomiota herättävän kirkkaan väriset. En onnistunut löytämään mitään selitystä tälle väritykselle, mutta oletettavasti se liittyy silmän rakenteeseen (värihän on lähinnä sitä, millä tavalla auringon valo heijastuu katsojalle). Siitä, että ihminen näkee ne värikkäinä, ei välttämättä seuraa, että esimerkiksi muut hyönteiset näkisivät ne samoin. Todennäköisesti silmien väritys on sattumanvaraista ja lähinnä ihminen tulkitsee se merkitykselliseksi.
Heikki Poroila
Eepos-kirjastokimppa aloitti toimintansa kevättalvella 2017 ja silloin perustettiin myös kaikkien Eepos-kirjastojen yhteinen e-kirjakokoelma. Siitä lähtien ainakin siis kaikilla Eepos-kirjastoilla on ollut kokoelmissaan myös e-äänikirjoja. Seinäjoella ja Kuortaneella e-äänikirjoja on ollut tarjolla syksystä 2016 alkaen.
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
Voisiko kirja olla Butler, M. Christinan Mustan yön arvoitus. Siinä tosin seikkailee muitakin eläimiä kuin pähkinähiiri. Linkki kirjasampoon
Muistaisitko jotain muutakin kirjasta? Koko, sivujen paksuus, väri? Värin mukaan voisi löytää tuloksia Kirjasammon kansikirjahausta. Linkki hakuun
Kenties vastauksen kommenteissa voisi löytyä muitakin ehdotuksia?
Lahjoita lämpöä-keräykseen keräyspisteiksi 2024 ilmoittautuneet kirjastot löytyvät osoitteesta https://ehyt.fi/tule-mukaan/tule-vapaaehtoiseksi/lahjoita-lampoa/ Samalla sivustolla on myös tietoa kampanjasta ja EHYT ry:n muustakin toiminnasta.
Varaus tapahtuu aina kirjan täysistä tiedoista, joten kun olet avannut korin, saat esille teosten saatavuustiedot, mutta sinun on otettava vielä esille teosten täydet tiedot napsauttamalla erikseen niiden nimiä.
Etsimäsi Cesar Cui'n 25 preludia op. 64 on sen verran harvinainen, että ainakaan keskeisistä suomalaisista tietokannoista sitä ei löytynyt. Myöskään British Libraryn musiikkikokoelmista sitä ei löytynyt. Kehottaisinkin sinua kääntymään vielä oppilaitoksesi kirjaston puoleen. Kyseisten preludien nuotit saattavat löytyä jostain venäläisestä tai balttilaisesta musiikkikirjastosta. Ongelmallista on se, ettei läheskään kaikilla kirjastoilla mainituilla alueilla ole vielä kokoelmatietokantaa netissä, vaan perinteinen kortisto. Kaukolainauspolitiikkakin voi vaihdella. Voisi kuitenkin kuvitella, että SIBAn kirjastosta on tehty vastaavanlaisia tiedusteluja ennenkin. Toinen vaihtoehto on etsiä nuottijulkaisuja antikvariaateista.
Seuraavissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on ravintola tai kahvila:
Pääkirjasto (Pasila) sekä Itäkeskuksen, Kannelmäen ja Malmin kirjastot. Kahviloiden aukioloajat voitte tarkistaa kyseisestä kirjastosta tai www-sivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku (minkä alalaidassa on linkki "Muita palveluja"). Jos tarkoitatte jotakin muuta kirjastoa, voitte lähettää ravintolaa koskevan kysymyksen suoraan sinne osoitteesta http://www.lib.hel.fi/palaute/
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Olet varmaan itsekin koettanut löytää Internetistä tietoa kyseisistä kääntäjistä ja tullut samaan tulokseen kuin minä: kaikki kolme ovat ansioituneita kääntäjiä, mutta tietoa heistä ei juuri löydy.
Jokaisella kääntäjällä näkyy kuitenkin olevan verkossa sähköpostiyhteys. Voisit varmaan kirjoittaa heille itselleen ja kysyä asioita, joita haluat tietää. Tässä osoitteita:
ALEKSANDRA POLIVANOVA
lista käännöksistä ja sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/15
lista käännöksistä myös
http://read.ru/interpreter/249/
VIKTORIJA PETRUNITŠEVA
sähköpostiyhteys:
http://www.swedlit.ru/node/65
lista käännöksistä
http://read.ru/interpreter/244
MARIJA LJUDKOVSKAJA
sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/68
lista käännöksistä myös
http://read....
Näyttäisi siltä, että sarjan neljättä tuotantokautta ei ole julkaistu Suomessa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa vain suomeksi tekstitettyjä tai puhuttuja elokuvia ja tv-sarjoja. Jos sarjan neloskausi joskus julkaistaan Suomessa, ja sitä on tarjolla kirjastoille lainausoikeuksin, niin se varmasti valikoimiin hankitaan.
On, sana on nimenomaan lounaissuomalainen. Koska vanhan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijat olivat voittopuolisesti lounaissuomalaisia, tama nimitys esiintyi usein myös painetuissa lähteissä, usein kyllä muodossa 'hakkinen'.
Häkkinen, Kaisa
Linnun nimi. - Teos, 2004
Mikäli et ole antanut kirjastolle sähköpostiosoitettasi eikä postivalintasi ole sähköposti, varausilmoitus tulee automaattisesti kirjepostina. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit itse muuttaa postivalinnan sähköpostiksi ja samalla ilmoittaa voimassa olevan sähköpostiosoitteesi. Muutoksen voit tehdä kirjautumalla omiin tietoihisi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Hei!
Sen verran sain heti selville, että kysymys on puolustusvoimien lääkärintarkistusohjeesta (LTO). A II tarkoittanee palveluskuntoisuusluokkaa ja 8a taas sairausdiagnoosia. Asiaa kannattaa tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, sillä diagnoosikoodeja en löytänyt verkosta. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston sähköposti on kirjasto.mpkk@mil.fi Lähettäessäsi kysymyksen, kannattaa mainita miltä vuodelta kantakortti on.
Terveisin
