Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3.
Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/
"Voi, che sapete" on Cherubinon aaria Mozartin oopperasta "Figaron häät" (Le nozze di Figaro, KV492), sen toisesta näytöksestä. Nuotinnos lauluäänelle ja pianolle sisältyy koko oopperan pianopartituuriin ja myös lukuisiin laulu- ja aariakokoelmiin, esimerkiksi seuraaviin:Arien-Album : berühmte Arien : mit Klavierbegleitung. Für Sopran (Peters, [19-?])Audition songs for female singers. Classical greats : ten classical songs and arias ideal for auditions (Wise, 2006)Operatic anthology : celebrated arias from operas by old and modern composers : in five volumes. Vol. 2 : mezzo-soprano and alto (Schirmer, [19-?])Nuotteja löydät myös verkosta, esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org), esimerkiksi:https://ks15.imslp.org/files/...
Käsittääkseni kaikissa kirjastoissa kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa. Kortin antamisen yhteydessä tarkistetaan asiakkaan henkilöllisyys. Täällä Helsingissä todistukseksi käyvät EU-maiden henkilöllisyystodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. Alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Kannattaa ottaa yhteys sen paikkakunnan kirjastoon, josta kortin haluat.
Helsingin Sanomissa toimiitaja Antti Johansson kirjoittaa loppuottelussa 1994 pelaavien Jokerien ja TPS:n pelaajien parroista. "Parran kasvattaminen kiekkokauden huipentuman kunniaksi on muoti, johon löytyy esikuva muun muassa korpisotureista. Epäsiisteys on varoitusmerkki ja viesti. Vastustajalle karvanaamaisuus toimii pelokkeena. Joukkueelle parta merkitsee yhteenkuuluvaisuutta ja määrätietoisuutta, se on todiste kovasta elämästä. Kaukalon ulkopuolella hoitamaton parta viestittää irtautumista arkielämästä ja keskittymistä joukkueen tavoitteisiin."
Helsingin Sanomat 15.4.1994
Wikipedia kertoo, että traditio sai Yhdysvalloissa alkunsa 1980 New York Islandersin pelaajien toimesta
http://en.wikipedia.org/wiki/Playoff_beard
Suosittelen, että soitat kirjastoon. Voit valita minkä tahansa Helmet-kirjaston. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Jos kirjasta on yksikin varaus, sitä ei voi varata Helmetin kautta. Me virkailijat voimme tarkistaa tilanteen ja ohittaa varauksen, jos kirjan kappaleita on vapaana. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivulta.
Voit ottaa kirjastoon yhteyttä myös Helmet-sivun chatpalvelun kautta. Kerro myös chatissa kirjastokorttisi numero. Ei muita henkilötietoja.
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Matti Eskon esittämän kappaleen 'Nauti ja elä' on sanoittanut ja säveltänyt Hannu Karjalainen. Kansalliskirjaston tiedoista ei löydy kyseisen säveltäjän tämän kappaleen julkaisua nuottina, joten todennäköisesti kappaleesta ei ole tehty kustannussopimusta eikä sitä ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvä lumikenkäilyä käsittelevä aineisto on lähinnä lumikenkäilyä liikuntamuotona esittelevää, kuten esim. Mika Kalakosken Lumikengät - polku talviseen luontoon -teos.
Yliopistojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy joitakin tutkimuksiakin esim. Pekka Mäkisen Lumikenkien käytön vaikutus hakkuutyön ajanmenekkiin ja kuormittavuuteen (1990) ja Toivo Vuorelan Suomalaisten lumikengistä ja suosuksista (1900). Tutkimukset käsittelevät lähinnä lumikenkien käyttöä metsätöissä. Teokset ovat Helsingin yliopiston kokoelmissa.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy artikkelitietokantojen Aleksi (26 viitettä) ja Arto (38 viitettä) kautta. Artikkeleita tutkimatta on vaikea sanoa, voiko niitä pitää tutkimuksina....
Kyllä, matkustettaessa Malesiaan tarvitset passin, joka tulee olla voimassa vähintään kuusi kuukautta maahansaapumispäivästä.
Suomalaiset voivat saapua ja oleskella Malesian niemimaalla ja Sabahin osavaltiossa kolme kuukautta viisumivapaasti, Sarawakin osavaltiossa viisumivapaus on ainoastaan yksi kuukausi.
Malesiaan matkustamisesta saat lisätietoa mm. Suomen ulkoasianministeriön Malesian matkukstustiedotteesta, joka löytyy täältä: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=66127&nodeid=347…. Löydät täältä myös muuta hyödyllistä tietoa Malesiasta.
Kirja on vasta ilmestynyt ja luetteloitavana. Helmet kirjastoihin on teosta tilattu yhteensä 23 kappaletta. Heti kun ensimmäinen kirjasto on saanut teoksen lainauskuntoon, voi varauksen tehdä. Nyt ei voi kuin odotella ja käydä välillä tarkistamassa tilanne Helmet-sivulla.
Soukan kirjastossa lehtivastaava on juuri vaihtunut. Ensi vuoden lehtivalinnoista huolehtivat Leena Kaunisto ja Paula Hirvilammi.
Lehdet valitaan Espoossa yhteistyössä ja katsoen koko kaupungin tilannetta. Lehtitoimittajat on kilpailutettu joten ihan kaikkia toiveita ei välttämättä pystytä toteuttamaan.
Omatoimikäyttöoikeuden saat käymällä paikan päällä siinä kirjastossa, jota haluat omatoimisesti käyttää. Siellä tehdään käytöstä erillinen sopimus. Jos asiakas on alle 18-vuotias, huoltaja pitää olla mukana.
Hakupalvelu Finnan mukaan bernhardinkoirasta on ollut artikkeli Eläinmaailma-lehdessä vuonna 2005 (nro 8, s.16-21). Artikkelin nimi on Alppien sankarit : pyhän Bernardin koirat:
https://www.finna.fi/Record/arto.013474632
Eläinmaailma-lehteä ei ole säilytetty Helmet-kirjastoissa. Se on mahdollista tilata kaukolainana Kuopion varastokirjastosta. Tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tästä aiheesta ei näytä vielä olevan tutkimusta, mutta jonkinlaista muistitietoa kylläkin.
Jenni Soinnisen ja Leea Keski-Nisula artikkeli (2019;135(24):2437-45 Duodecim) kertoo yleisestä tilanteesta Suomessa: "Vuonna 1939 kotona synnytti yli 70 %, joista vielä lähes joka kolmas ilman koulutettua synnytysapua (9). Kunnanlääkärit hoitivat kotisynnytyksiä harvoin eli yleensä vain, kun oli kyse komplisoituneesta synnytyksestä (10). Sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden 1940-luvun loppupuolella (9). 1950-luvulle siirryttäessä synnytyskomplikaatiot siirrettiin hoidettavaksi sairaaloihin (10).
Vuoteen 1961 mennessä lähes kaikki synnyttäjät saivat jo koulutettua synnytysapua ja suurin osa synnytti...
Sosiaali- ja terveysalan koulutusta löytyy useista ammattikorkeakouluista (luettelo löytyy osoitteesta http://www.arene.fi/suomi/ylakuva.cfm?pageID=2&top=otsikko_koulutusalat… ) Näiden oppilaitosten kirjastoista löytyy varmasti opinnäytteitä ja muita tutkimuksia, jotka liittyvät suuntautumiseen ja sijoittumiseen työelämässä (linkit kirjastoihin löytyvät Tilkkeen sivuilta, http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html ). Voit hakea yhdistelemällä esim. asiasanoilla sosiaaliala, työllistyminen tai sosiaaliala, työhönsijoittuminen.
Eri kirjastojen tietokannoista löytyivät muun muassa seuraavat teokset:
Sosiaali- ja terveysalan tutkinnolla työelämään / Kristiina Korhonen, Raimo Mäkinen, Sakari Valkonen
Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto,...
Arabian taiteilijoista löytyi tietoa esim. kirjassa Arabia: keramiikka, taide, teollisuus ( Designmu-seo, 2009), mutta Gunnar Akkolasta kirjassa ei valitettavasti ollut tietoa. Selasin myös Marjut Kumelan kirjan Arabia ( Wärtsilä, 1987) sekä Arabian lumoava posliini ( WSOY, 2010), mutta niissäkään ei löytynyt tietoa kyseisestä taiteilijasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1922312__Sarabia%20keramii…
Seuraavalla Designmuseon sivulla löytyy myös luettelo taiteilijoista
http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx
Taiteiljatietoja voisi kysellä Arabian museosta
http://www.designmuseum.fi/museot/arabia-museo/?opendocument
Itäkeskuksen kirjastossa, kuten kaikissa muissakin HelMet-kirjatoissa, on mahdollista tulostaa asiakastietokoneilta sekä mustavalkoisia että värillisiä A4-kokoisia tulosteita. Itäkeskuksen kirjastossa on käytössä ns. itsepalvelunoutotulostus, josta saa kolmen kuukauden sisällä viisi ilmaista tulostetta. Sen ylimenevät tulosteet maksavat 0,40 € / sivu.
Voidaksesi tulostaa, sinun täytyy kirjautua asiakastietokoneelle joko kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla tai virkailijan antamilla kertakäyttötunnuksilla, joiden saamiseen sinun täytyy todistaa henkilöllisyytesi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Valitettavasti runon kirjoittajan jäljittäminen ei ole onnistunut. Kuten arvelet, kyseessä saattaa olla paikallinen jalasjärveläinen runoilija, jolloin jäljittäminen on hankalaa.
Jos runoilija todella on kotoisin Jalasjärveltä, kannattaa olla yhteyksissä suoraan sinne. Heillä saattaa olla jotain tietoa kotiseutuarkistoissa tms.
Jalasjärven kirjaston sähköposti on: kirjasto.jalasjarvi@kurikka.fi
Ja Jalasjärvi-Seuran sähköposti taas: jalasjarviseura@jalasjarvenmuseo.fi
Ohjeita ruoanlaittoon mikroaaltouunilla löydät esimerkiksi seuraavista teoksista
Mikrouunin käyttökirja (Sinikka Koskinen..et al., 1987, useita lisäpainoksia)
Mikrouunikeittokirja (Gunnel Friblad, Anita Bertilsson ja Birgitta Rasmusson, suomeksi toim. Eija Stenqvist, 1988)
Monipuoliset mikroherkut ( toimituksen asiantuntija Sarah Brown, suomeksi toimittanut Auli Hurme-Keränen, 1990)
Herkkuja helposti arkeen ja juhlaan : lieden ja mikron vuoropuhelu (Pirjo Muurinen, 1991)
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Mikroaaltouunin käytöstä ei ole julkaistu kovinkaan paljon keittokirjoja. Muutaman muun löydät Helmet-haulla hakusanalla mikroaaltouunit.
https://www.helmet.fi/fi-FI
