Shan sarjaa on suomentanut kustannusosakeyhtiö Tammi ja ainakaan vielä tämän kevään luetteloissa viidettä osaa ei ole. Neljäs osa suomennettiin vuonna 2004, joten viidettä voi tietysti jo odottaa. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Tammeen ja toivoa Trials of Death -kirjan suomentamista.
Tammen sivut löytyvät helposti vaikkapa Googlen avulla ja sieltä saa yhteystiedot.
Tangon historiaa ja perustietoa löytyy Internetistä Google-haulla kun hakee sanoilla: tango historia.
Artikkelin nimi: "Lyhyesti tangon historiasta ja sen vaikutuksesta tanssin olemukseen." Artikkelin lopussa olevasta linkistä pääsee muihinkin tangoa käsitteleviin sivuihin.
Kirjoja, jotka käsittelevät tangoa:
"Tango!: the dance, the song, the story" toimittanut Simon Collier, London ; 1997.
Åhlen, Carl-Gunnar: "Det mesta om tango". Stockholm ; 1984.
Moore, Alex: "Ballroom dancing: with diagrams of the quickstep, waltz, foxtrot, tango etc." London ; 2002. Tässä teoksessa on myös tanssien askelkuvioita.
Hei!
Yrityksen kehittämisestä löytyy paljonkin kirjallisuutta.
Kirjoja voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asisananoilla yritykset ja kehit-. Näin löytyy 175 teosta, joiden saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Hyötyä olisi varmasti ainakin seuraavista teoksista:
Rissanen, Tapio: Kehityshankkeen toteuttaminen yrityksessä. Pohjantähti 2002
Rissanen, Tapio: Uutta virtaa yritykseen. Pohjantähti 2006
Ryynänen, Leila-Mari: Kehittämisestä kasvuun. Edita 2004
Paavola, Juhani: Pk-yrityksen strategiatyö tutuksi. Benchmarking 2005
Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Alla kirjoja aiheestasi. Viimeistä lukuun ottamatta kirjat löytyvät Piki-kirjastoista: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Viimeisen kirjan voit halutessasi saada kaukolainaksi. Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
- Moikataan varpailla : oivalluksia ohjaamisesta, liikkumisesta ja oppimisesta / Anita Ahlstrand
- Tarkkaavaisuus haltuun! : toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen / Paula Moraine
- Porkkanaa, ei keppiä: työkaluja neurokirjon ja autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toimimiseen / Mimosa Valo
- Kadonnut avain : aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu / Maiju Mäki
- Tuettua vuorovaikutusta : selkoryhmän ohjaajan opas / Susanna Hintsala
Kysymyksen laajuus (koskien useita eri kaasuplaneettoja) ylittää vastaamiseen käytettävissä olevan ajan. Käytettävissä olevat tietolähteet mm. kysymyksiin "Kuinka pitkän ajan päästä tällainen alus voitaisiin rakentaa?" ja "onko tällaisia aikeita vielä ollut missään päin maailmaa?" ovat liian vähäiset hyvin perusteltuun vastaukseen. Palaamme mielellään asiaan kun faktaa on riittävästi.
Tuttu valokuvaaja otaksui, että kyseessä olisi vastavalosuoja. Tällä termillä etsiessä tietoa alkaa löytyä, mm. Wikipediassa on lyhyt selitys millainen laite on kyseessä: Vastavalosuoja – Wikipedia
Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei ole Keski-kirjastojen omissa kokoelmissa. Täältä löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja tilauslomakkeen:
Kaukopalvelu | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Voit myös tilata aineistoa Kuopion Varastokirjastosta:
Kirjaudu verkkokirjastoon (keski.finna.fi), tee tiedonhaku. Jos aineistoa ei löydy Keski-kokoelmasta, voit etsiä sitä Varastokirjastosta. Valitse Varastokirjasto (Kuopio) - välilehti ja katso mitä haullasi löytyy Varastokirjastosta. Tarkemmat ohjeet: Asiakkaan opas | Keski-Finna
Viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt kirjastoautotoimintaa koskevaa kirjallisuutta suomeksi. Perusteos on Suomen Kirjastoseuran julkaisema Kirjastoautotoiminta (1985). Artikkelitietoa voi etsiä Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston CD-ROM-muotoisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati esim. vapaasanahaulla "kirjastoauto". Kirjastolehti on julkaissut teemanumeroita kirjastoautoista, esim. nro 4/1989. Lisäksi Kirjastovuosikirjassa vuodelta 1987 on Antero Kyöstiön artikkeli "Kirjastoautotoiminta
Suomessa (s. 34-42). 1990-luvulta lähtien kirjastoautotoiminnan uusia muotoja ovat lainauksenvalvonnan ja tiedonhaun online-systeemit sekä kirjastoautojen kuntien välinen yhteiskäyttö, esim. Juvan, Puumalan, Joroisten ja Rantasalmen...
Ilmar Talven kirja "Finnish folk culture", jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaisi v. 1997, saattaisi olla juuri hakemasi teos. Kirja on ilmestynyt sarjassa: Studia Fennica. Ethnologica. Toinen niinikään SKS:n kustantama kirja saattaisi olla sopiva: Leea Virtasen "Finnish folklore", vuodelta 2000. Tämä teos ilmestyi sarjassa Studia Fennica. Folkloristica.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi.
Arvellaan, että Minea voi olla Vilhelmiina-lyhennys.
Muissa suom. etunimikirjoissa nimeä ei mainita.
Waltarin Sinuhe egyptiläisessä on Minea-niminen naishenkilö.
Muinaisessa Egyptissä Min-jumala on hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin n. 3000 ekr (lähde: Encyclopedia of Gods. 1992) Waltari on saattanutottaa henkilöhahmonsa nimen tällä perusteella.
Tutkimusten ja opinnäytetöiden viittauskäytäntöjä on useita. Oikea käytäntö on oman oppilaitoksen käyttämä tapa, eli ei auta muu kuin selvittää, mikä se on.
Jos käyttämäsi artikkelit löytyvät jonkin artikkelitietokannan kautta (esim. Arto tai Aleksi), saat lehden vuosikerran ja numeron selville etsimällä artikkelit tietokannasta. Artikkelin viitetiedoissa on mainittu aikakauslehden vuosikerta ja numero. Sanomalehden tiedoissa näkyy vain artikkelin ilmestymispäivä.
Muussa tapauksessa ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin etsiä, vaikkapa kirjastosta, lehdet uudelleen käsiisi.
Raision kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.raisio.fi/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/fi_FI/laina-ajat/ käy ilmi, että lainat voi uusia kolme kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Poikkeuksena ovat jokerilainat, joita ei voi uusia kertaakaan.
Ainakin Vantaan kirjastoauto-osastolla on läpi kesän joku paikalla, vaikka autot eivät olekaan ajossa, Helsingissä ja Espoossa tilanne voi olla toinen. Eli aineistoa voi varata myös Vantaan kirjastoauton kokoelmista.
Kysymyksen mukaisia elokuvia ja sarjoja löytyy luonnollisesti varsin paljon.
Parhaita kirjallisia lähteitä aiheeseen on Outi Heiskasen teos "Tehtävä Suomessa - Kotimaamme ulkomaisissa elokuvissa" (2008).
Aihetta sivuaa myös muun muassa Keskisuomalaisen artikkeli.
Lisäksi IMDB-verkkopalvelun laajennetussa haussa voi kohdistaa elokuvien ja tv-sarjojen haun esimerkiksi tietyn maan tai kuvauspaikan, kuten juuri Suomen mukaan.
Voisiko olla kyse runosta Suomalainen, jonka on kirjoittanut Jorma Etto? Se ilmestyi kokoelmassa Ajastaikaa (1964). Runo alku: Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään...
Runo löytyy
Etto. Jorma, Suomalainen ja muut valitut: runoja vuosilta 1955-1985. Pohjoinen 1985 ja kokoelmassa Ajastaikaa : runoja, WSOY 1964.
Olisiko toukka mantokuoriaisen. Metsäinfo sivustolla on siitä kuva.
Toukka saattaisi olla myös Lehtipuupiirtäjän, Hylecoetus dermestoides, toukka. Suomen Luonto lehdessä on ilmestynyt 1.12.2017 Kauri Mikkolan vastaus koivuntuhoajasta.
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta.
