Huomautus V. C. Andrews TM (=tavaramerkki) on kirjailija Virginia (C.) Andrewsin kuoltua perustetun säätiön "tavaramerkki". Säätiö julkaisee teokset edelleen edesmenneen kirjailijan nimellä. (Lisäpainokset julkaistaan myös tavaramerkillä). Todellinen nimi: Andrew Neidermann
(Feenica)
Teoksia on suomennettu yhteensä yli kaksikymmentä.
Viimeksi on ilmestynyt uusintapainoksia vanhoista teoksista. Kustantaja on Gummerus, jonka nettisivuilla ei ole tällä hetkellä mainintaa Andrwesista tai uusista kirjoista häneltä.
Etsiskelimme runotietokannoista ja kyselimme valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta kukaan ei tunnistanut etsimääsi sitaattia. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme?
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Teuvo Pakkalan tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, sillä kirjailijan kuolemasta on kulunut jo paljon yli 70 vuotta – Pakkala kuoli 1925 –, joka on tekijänoikeuslain määrittämä teosten suoja-aika (43 §). Koska tekijänoikeus ei enää suojaa hänen teoksiaan, niitä voi vapaasti siteerata tai vaikka julkaista uudelleen. Ainoa mahdollisuus kieltää julkaisu on ns. klassikkosuoja (53 §), mutta sitä voi käyttää ainoastaan Opetusministeriö tapauksissa, joissa ”teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla...
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution...
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Jarmo Leppiniemen kirjasta Hyvä tilinpäätöskäytäntö, 1999, löytyy hyvä perusohje. Kirjan saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/. Osoite http://Helecon.hkkk.fi/ENTERPR/links/ ohjaa sinut Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille, jossa on runsaasti tietoa, linkkejä ja esimerkkejä toimintakertomuksista.
Käytettävissäni olevista lähteistä en onnistunut löytämään tietoa olemassaolevista haulitorneista Ruotsissa.
Asiaa voisi kysyä Tekniska museetilta, jonka alaan kuuluu myös teollisuushistoria. Yhteydenottolomake löytyy täältä: https://www.tekniskamuseet.se/kontakta-oss/.
Kyseessä on englantilaisen Matthew Arnoldin (1822 - 1888) runo Doverin rannikko (Dover Beach). Lähettämäsi rivit ovat runon lopusta.Runon voi lukea kokonaisuudessaan Aale Tynnin suomentamana teoksesta Tuhat laulujen vuotta (1957, 1974, ja 2004).Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Helmet-kirjastot | helmet.fiDover Beach | The Poetry Foundation
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Internetistä löytyi mm. seuraava sivu, jossa sanat ovat. Laulun nimi on Lapsuuden toverille.
http://www.expage.com/sorsaq
Sanat löytyvät myös Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1, s.50).
Hei!
Vanhoja laulukirjoja voi löytää antikvariaateista. Verkosta löytyy esim. www.antikka.net ja www.antikvariaatti.net, joiden kautta vanhoja nuotteja joskus löytyy. Meillä kirjastossa tätä laulukirjaa on ainoastaan ei-lainattava kappale.
Tammi on julkaissut 2008 teoksen "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta", johon on koottu 300 koululaulua 1900-luvulta. Tätä teosta saa kirjakaupoista.
Hautalaulua ei löytänyt toistaiseksi kuin vain runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä, joka on käännetty vain venäjäksi ja ranskaksi. Näillä tiedoilla ei näyttäisi julkaistun ruotsiksi.
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
Aku Ankan Digipalvelu on paras tietolähde, jos etsiskelee lehdessä julkaistuja tarinoita. Harmi jos sieltä ei löytynyt etsimääsi. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen Aku Ankka -tarinan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen yhteisestä Vanamo-verkkokirjastosta löydät tietoa, mitä kaikkea näistä kirjastoista voi lainata. Vanamo-verkkokirjasto on osoitteessa vanamo.finna.fi.
Valitse etusivulta hakupalkin alta Tarkennettu haku.
Sitten lomakkeella laita ensimmäisen hakupalkkiin *-merkki ja valitse valikosta se aineistolaji, joka kiinnostaa.
Esimerkiksi jos olet kiinnostunut Hämeenlinnan seudun kirjastojen lainaamista esineistä, valitse aineistolajiksi "esine" ja anna koneen hakea.
