Raamattu 1933/1938: Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.Uuden Testamentin "väliaikainen" käännös 1913: Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa!Bibliä 1776: Lapsukaiseni, älkäämme rakastako sanalla eli kielellä, vaan työllä ja totuudella.Lisää käännöksiä eri kielillä: https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Kirjastoille dvd- ja videoaineistoja tarjoavat ns.sopimuskauppiaat neuvottelevat oikeudet tuottajien kanssa. Kirjastot sitten maksavat oikeudesta hankintahinnassaan.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttämiä sopimuskauppiaita ovat mm. Tibo-Trading Oy, Kirjastomedia ja Kirjastopalvelu.
Tekijänoikeuslain 19§:n mukaan elokuvateoksia ei saa ilman lupaa saattaa yleisön saataviin lainaamalla. Käsitettä elokuvateos joudutaan varmasti pohtimaan musiikki-dvd-levyjen osalta.
Elokuvateoksen määrittelyä lain kannalta on käsitellyt Heikki Poroila esityksessään "Tekijänoikeutta kirjastoille" sivulla http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/kirjastot.htm
Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt myös asiaa lausunnosaan http://www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/...
Täsmälleen muistamasi mukaista satua emme onnistuneet löytämään. Grimmin sadussa Lumivalko ja Ruusunpuna on kuitenkin samoja aineksia. Mahtaisiko tama olla etsimäsi? Sadussa köyhällä leskellä on kaksi tytärtä Lumivalko ja Ruusunpuna. Siinä on myös karhuksi muutettu prinssi, joka prinssiksi palattuaanl menee naimisiin toisen siskon kanssa, ja hänen veljensä toisen. Esim. satutuokio.fi-sivustolla on sadusta enemmän:
http://www.satutuokio.fi/lumivalko-ja-ruusunpuna
Grimmin satuja on koottu lukuisiin satukirjoihin, ja myös tama satu on monessa niistä.
Hän voi saada kirjastokortin oleskelunsa ajaksi. Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon mukana tulee olla kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta (http://www.lib.hel.fi/virkku, näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Mikko Laakson kirjoittama Helsingin kaupunginkirjaston historia Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjaston historia 1940-2005 (2010) kertoo Töölön vanhasta sivukirjastosta. Kirjan mukaan kirjasto toimi vuodesta 1939 vuoteen 1969 osoitteessa Mannerheimintie 48-50. Talo on vanha sotilasapteekki, joka oli 40-luvulta lähtien purku-uhan alla. 60-luvulla tehtiin päätös nykyisen Töölön kirjaston rakentamisesta ja rakennukseen päästiin muuttamaan vuonna 1970. Kun vanhan kirjaston vuokrasopimus umpeutui ennen kuin uusi kirjasto valmistui, kirjasto muutti vuonna 1969 väliaikaisiin tiloihin Kivelän sairaalan alueelle. Kyseessä oli vielä edellistäkin kirjastoa pienempi yksikerroksinen puurakennus. Molemmat...
Martin Gusinden teosta Die Feuerlandindianer ei löydy Suomesta. Se on hyvin todennäköisesti saatavissa ainoastaan eräästä saksalaisesta yliopistokirjastosta.
Bibliografiset tiedot ovat:
Die Feuerlandindianer :
Ergebnisse meiner vier Forschungsreisen in den Jahre 1918 bis 1924, unternommen im Auftrage des Ministerio de Instruccion Publica de Chile in drei Bänden /
Author(s): Gusinde, Martin.
Publication: Wien-Mödling : Verl. Anthropos,
Year: 1939
Description: XVI, 511 S.
Tiedot on saatu WorldCatista, maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta.
Aiheeseen liittyvä Gusinden teos: Nordwind - Südwind: Mythen und Märchen der Feuerlandindianer, Röth-Verlag, Kassel 1966, on saatavissa Kuopion Varastokirjastosta. (Lähde: Yliopistojen...
Noita partiolaisten käyttämiä piirihuutoja on kerätty PartioWikiin:
http://wiki.partio.net/Piirihuuto
Savolaisten huuto sieltä puuttuu, tällainen versio löytyi verkosta: Savolaenen, savolaenen, jouseen tartu, tartu jo ! "No, oeskohan tuota, no, oeaskohan tuota.. No, johan tok! No, johan tok!" Savolainen, savolainen, jouseen tarttui, maaliin ampui, hyvin sattui. - SAVO, HEI
http://www.spyp.fi/PY2_2005.pdf
Lasten ajatuksia ja selityksiä eri aiheista löytyy mm. kirjoista: "Lasten ajatuksia äidistä", "Lasten ajatuksia rakkaudesta", "Orvokkini tummasilmä" sekä "Menittekö te bussilla naimisiin... ja muita lasten tärkeitä kysymyksiä".
Nämä kirjat löytyvät myös kotipaikkakuntasi kirjastosta. / Voit kysyä kirjoja omasta kirjastostasi.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy. Saat luettelon koreankielisistä kirjoista Helmetin Tarkennetusta hausta näin: laita hakusanan kohdalle *-merkki, valitse aineistoksi kirja ja kieleksi korea. Tuloksena on tällä hetkellä 75 kirjaa, joista voit halutessasi vielä valita vasemmanpuoleisesta valikosta kaunokirjat, joita on 60. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa. Alla haku valmiiksi tehtynä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20l%3Akor__…
Korean kielen oppikirjoja löydät kirjoittamalla hakuruutuun kielikurssit tai oppikirjat (lisää hakuoperaattori tai) ja valitsemalla kieleksi korean. Tässä tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kielikurssit%20%7C%20opp…
Valitettavasti en löytänyt kyseistä runoa. Hain runoa nuoruutta käsittelevistä antologioista, Tulenkantajien kokoelmista (mm. Uuno Kaila, Katri Vala, Kaarlo Sarkia, Elina Vaara) ja koulujen lukukirjoista 30-, 40-luvuilta. Laitan runon valtakunnalliseen hakuun, ja jos saan vastauksen, laitan tulemaan sinulle.
Valitettavasti en onnistunut löytämään täsmälleen kysymyksessä kuvaillun kaltaista runoa. Vastaani tulleista teksteistä lähimmäs menee evankelis-luterilaisen virsikirjan virsi 147, 'Sukupolvet ennen meitä', jonka on kirjoittanut Otto Laitinen.
http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/30a7d6618ce6ab81c2256ca80040e996/1aa09d429e33838ec2256d5700358169?OpenDocument
Tässä historiallisia tietokirjoja ja elämänkertoja toisen maailmansodan jälkeisestä Suomesta. Klikkaamalla teosten nimiä pääset niiden tietoihin Vaskin verkkokirjastossa ja voit samassa tehdä varauksen.
Veitsen terällä : Suomen tie läpi vaaran vuosien 1944-1962
Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953
Elämää ja unelmia : jälleenrakennusajan Suomessa
Jälleenrakentajien lapset : sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin
Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen
Idän etuvartio? : Suomi-kuva 1945-1981
Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui
Myrskyn mentyä : kommunistinen vai demokraattinen Suomi?
Suvun suuri kertomus : muistitietoa itsenäisen Suomen vaiheista...
Wikipedian sivu List of Nobel laureates by country - Wikipedia kertoo, että eestiläisiä Nobel-voittajia ei ole.
Latvialaisia on yksi. V. 1909 Nobelin kemianpalkinnon sai Riikassa syntynyt Wilhelm Ostwald.
Liettualaisia on myös yksi. Aaron Klug, joka sai Nobelin kemianpalkinnon v. 1982, oli syntyjään liettualainen, mutta perhe muutti pois Liettuasta hänen ollessaan 3-vuotias.
Ruotsalaiselta Adolf Paulilta (1863 – 1943) on suomennettu ainoastaan näytelmät Pirun kirkko (suom. Aarne Orjatsalo, 1908) ja Kuningas Kristian II (suom. Kasimir Leino, julkaisuaika tuntematon).
Pirun kirkko –näytelmä on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Kuningas Kristian II –näytelmä on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjaston suljetussa varastossa eikä sitä saa kotilainaan.
Jean Sibelius sävelsin Laulun ristilukista (op.27 Nr 4) Adolf Paulin runoon Sångeln om korsspindeln. Runon suomensi Aarni Kouta.
Adolf Paulin Pirun kirkko Helmet-kirjastoissa
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.99195924206249?sid=3628846964
Stigmatisaatiosta on kirjoitettu Turun ylioppilaskunnan julkaisussa Turun ylioppilas 1 (1929), jossa on Niilo Mäen artikkeli "Stigmatisation historiasta" (s.101-111). Lisäksi on olemassa ruotsinkielinen kirja "Kyrkliga mysterier: från oförstörbara kroppar till stigmatisering" (1986), jossa myös kerrotaan aiheesta.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseesi vastausta.
Löysin suomenkieliselle sanalle ”hulli” vain yhden merkityksen. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan ”hulli” tarkoittaa isokokoista koiraa ja se on Pielisjärven murretta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja - hulli (kotus.fi) )
Tässä yhteydessä siitä tuskin on kyse. Luulen, että elokuvassa ”Hulli” pohjautuu juurikin tuohon englanninkieliseen ilmaukseen ”hull loss”, ja viittaisi elokuvan kohtauksessa koneen hallinnan menetyksen ja onnettomuuden uhkaan, mutta tämä on puhdas arvaus.
Elonetistä löytyy tarkempia tietoja Uuno Epsanjassa -elokuvasta, mutta valitettavasti sielläkään ei ollut tietoa kyseisestä kohtauksesta.
( Uuno Epsanjassa | Kansallinen...
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmista voimme suositella esim. seuraavia teoksia, jotka käsittelevät Ukrainan asemaa ja historiaa:
Putin's war against Ukraine : revolution, nationalism, and crime /Taras Kuzio. 2017
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994158834006250
The gates of Europe : a history of Ukraine /Plokhy, Serhii. 2015
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994091934006250
Plokhyn teoksesta olemme tilanneet uudemman, vuoden 2021 painoksen.
The Ukraine Crisis: What it means for the West /Wilson, Andrew. 2014
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994039334006250
Myös seuraavat historiantutkijoiden Ukrainaa käsittelevät teokset voisivat olla kiinnostavia...
Tässä joitain suosituksia nuorille aikuisille sopivista kotimaisista sarjakuvista:
Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck & Iida Turpeinen: Ellen T.
Juliana Hyrri: Satakieli joka ei laulanut ja Päivänkakkarameri
Aino Louhi: Mielikuvitustyttö
Riina Tanskanen: Tympeät tytöt
Leena Virtanen: Sörnäisten tyttö : Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirja
Janne Toriseva: Valas
Sami Makkonen: Kalevala
Janne Kukkonen: Voro : Kolmen kuninkaan aarre (ilmestynyt myös osat 2 ja 3)
Bo Bergmanin runoutta näyttää olevan suomennettuna melko niukasti. Hänen runojaan löytyy suomennettuna muun muassa kirjaston kokoelmissa olevasta antologiasta "Kevätsade: valikoima ruotsalaista lyriikkaa", mutta kyseistä runoa ei sieltä löydy. Jos sinua kiinnostaa, runosta löytyy kuitenkin englanninkielisiä käännöksiä; esimerkiksi Anne Macgregorin (2017) väitöskirjan "Portrayals of Identity in the Romanser and reception of Ture Rangström" sivulta 103 löytyy kyseinen runo englanniksi. Jos jollain kommentoijalla on tietoa runon mahdollisista suomennoksista, otetaan sitä ilomielin vastaan.
Hei,Kyseessä lienee tämä:4. Nykyajan nainenSäv. Georg Malmsten, san. Hertta StüfenEs. "sotilaat", laulu (playback, mieslaulajat), 0' 30". Levytys: Georg Malmsten ja orkesteri; Parlophon B.36004, 1929.Kotimaisten elokujvien tietoja voi hakea Elonet-palvelsuta (Autuaan everstin tietoihin: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117320 ), jonne on tallennettu kansallisfilmografia. Kuuntelin kyseisen laulun, mutta tuota sanoistusta en laulussa kuullut. Kyseessä lienee sotilaan marssimisen huvitukseksi väännetty sanoitus.
