Kyseessä lienee Jaakko Hirvosen kaksiosainen teos Viitasaaren Monthan-Storckovius-Moisio -sukukirja vuodelta 1992. Sitä tai mitään sentapaisia ei mainita bibliografioissa (Fennica CD-ROM, jossa kotimainen kirjallisuus vuodesta 1900 lähelle nykyhetkeä; Suomen historiallinen bibliografia, kattaa vuodet 1544-1996). Sitä ei ole Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa eikä mainitemassanne Suolahden kaupunginkirjastossa.
Suolahden vihjeen perusteella teos löytyi Jyväskylän kaupunginkirjastosta, jossa sitä on yhdet kappaleet maakuntakokoelmassa (ei lainata). Teos on ns. harmaata kirjallisuutta, jonka tavoittaminen kirjastolaitoksen kautta on hiukan hankalaa. Ehkä parhaiten sen saisi ostamalla tekijältä; kustannuspaikaksi Jyväskylä mainitsee...
Helmet-kirjaston sovelluspäällikkö Susanna Aakon mukaan sama ohjelmisto on käytössä kuin vuonna 2015. Asiakas voi itse käynnistää lainaushistorian Helmet-haun Omissa tiedoissa ja voi myös itse lopettaa sen tallennuksen. Lainaushistoria ei näy kirjaston henkilökunnalle. Asiakaspalvelussa käsitellään vain voimassa olevia lainoja. Entiseen tapaan kirjasto voi teoksen tietojen kautta tarvittaessa tarkistaa kaksi viimeisintä lainaajaa.
Helmet-kirjastojen asiakasrekisterin rekisteriseloste (25.5.2018) löytyy osoitteesta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Rekisteriseloste(773) .
Lainaustietojen paljastaminen kertoisi lähinnä henkilön oletetuista kiinnostuksen kohteista. Tarkka profilointi olisi vaikeampaa, koska lainojen...
Jos kirjaan ei ole varauksia, sen laina-aikaa voi jatkaa netissä Keski-kirjastojen sivulla (www.keskikirjastot.fi) kirjautumalla kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kirjastoon voi myös soittaa (+358 14 266 4123) tai lähettää sähköpostia kaupunginkirjasto.lainaukset@jyvaskyla.fi.
Ilona Kivijärven Puktake on tumma huovutettu kaapu, jossa on repaleiset, pitkät helmat. Teos on kooltaan 250x600x500 cm ja se on ollut esillä Arktikumissa (2006), Ateneumissa (2011) ja Rovaniemen taidemuseossa (2012).
Hei!
Jos tarkoitat verkossa käytettäviä kokousohjelmia, niin kolme suosituinta lienevät Google Meet, Zoom ja Microsoft Teams. Kaikki ovat ilmaisia. Vaikea sanoa, mikä näistä on paras, sillä ne ovat toiminnaltaan aika saman tyyppisiä. Kokouksen järjestämiseen kaikki ohjelmat vaativat kirjautumisen ja tilin luomisen: Teamsissä Microsoft-tili, Meetissä Gmail-tili ja Zoomissakin on oma tilinsä. Kokouksiin liittyminen ei vaadi tilin luomista. Kaikki ohjelmat toimivat niin tietokoneella kuin älylaitteellakin.
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Yleisesti voin vastata, että Yleisradion veron maksaminen ja Yleisradion palveluiden käyttäminen eivät liity mitenkään toisiinsa. "Yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta... Yleisradioveroa on suoritettava riippumatta siitä, onko henkilöllä tai hänen taloudessaan televisio. Yleisradioveroa suoritetaan myös riippumatta siitä käyttääkö henkilö Yleisradion palveluita tai voiko hän edes käyttää Yleisradion palveluita." Myös osa yhteisöistä, esimerkiksi osakeyhtiöt maksavat Yle-veroa....
Kulttuuria kaikille sivustolta löytyy ruotsinkielisiä kulttuuripaikkoja ja tapahtumia. Linkki sivulleSvenska centralarkivet listaa myös ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Linkki sivulleFinlands svenska litteraturföreningar sivusto esittelee ruotsinkielisiä kirjallisuusyhdistyksiä. Linkki sivulleSvenska litteratursällskapet i Finland on myös Suomessa toimiva kirjallisuusyhdistys. Linkki sivustolle
Pentti Kotoaron kirjoittaman ei löydy mitään kirjaa yleisten eikä tieteellisten kirjastojen tietokannoista, ei myöskään kansallisbibliografiasta. Olisiko vuosi jokin muu? Jos tekijä on oikein, mikä mahtaisi olla kirjan aihe?
Aleksis Kivestä on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja myös verkosta löytyy tietoja hänen elämästään:
Kirjallisuutta:
Achté, Kalle, Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin, Otava, 1982.
Meri, Veijo, Aleksis Stenvallin elämä, Otava 2002.
Rahikainen, Esko, Metsän poika : Aleksis Kiven elämä, Ajatus kirjat, 2004.
Tarkiainen, Viljo, Aleksis Kivi : elämä ja teokset, WSOY, 1984.
Linkkejä:
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi
http://www.finlit.fi/kivi
Voit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukopalvelun välityksellä. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjastoon tai jättää sen kirjaston nettisivujen kautta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Tältä sivulta löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukolainatilaus asiakkaalle -lomakkeella voit jättää kaukolainatilauksen sähköisesti.
Rauno Pankolan Australian safari lienee etsimäsi teos. Espoon kirjastoista sen pitäisi löytyä ainakin Tapiolan ja Laajalahden varastoista. Niiden lisäksi Helsingin ja Vantaan pääkirjastojen varastoista ja Vantaan Koivukylästä..
Ajantasaista tietoa maahanmuutosta Suomessa löytyy Migrin eli maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. Migrin sivuilta löytyy mm. tilastot maahanmuuttoa koskevista hakemuksista ja päätöksistä. Tilastoissa on mukana oleskelulupia, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta, maasta poistamista, oleskeluluvan jatkamista ja EU-kansalaisen oleskelua koskevat hakemukset ja päätökset.
Migrin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2017 viisi eniten oleskelulupahakemuksia jättänyttä maahanmuuttajaryhmää olivat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, irakilaiset ja vietnamilaiset.
Helmet -haku antaa muun muassa seuraavat sarjat:
Yotsuba&!.
Neiti Koume, tiikeriraita
Verenhimoiset vintiöt
Pika-aikuinen
Kuroshitsuji - piru hovimestariksi.
Rebecca of Sunnybrook farm on suomennettu nimellä Villiruusu, kääntäjänä J. Mäenpää. Helmet-kirjastossa suomenkielistä kirjaa on kaksi kappaletta Pasilan varastossa, vuoden 1966 ja 1974 painokset.
Marie Antoinettea käsitteleviä elämäkertoja on ilmestynyt suomen kielellä kolme. Näistä tuorein on vuonna 1989 suomeksi julkaistu Joan Haslipin Marie Antoinette. Aiemmin on käännetty Stefan Zweigin (1935) ja Clara Tschudin (1910) samannimiset teokset.Marie Antoinettea käsitellään myös näissä kirjoissa:Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005)Paul, Gill: Kuninkaallisia rakkaustarinoita (2016)
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning...
Jäppilän kirjasto sijaitsee Jäppilän taajamassa osoitteessa
Kirkkotie, 77570 Jäppilä.
Pieksämaan kirjastojen kotisivulta http://www.pieksanmaa.fi/kirjasto.html löydät aukioloajat ja puhelinnumerot sekä linkin karttasivuille. Valitse sieltä Jäppilän taajama ja kirjaston sijainti näkyy siitä.
Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
