Yritin kovasti löytää jotain tietoa siitä, mistä voisi olla kyse. Vuosi 1979 oli kansainvälinen Lapsen vuosi, sillä tuli kuluneeksi 20 vuotta lastenoikeuksien hyväksymisestä YK:ssa. Tähän on varmasti liittynyt useita erilaisia kampanjoita, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa liittyikö niihin tavaralahjoja.
13. toukokuuta 1979 on ruotsin prinssi Carl Philipin syntymäpäivä. Hän oli syntyessään ruotsin kruununperillinen eli tuleva hallitsija (kruununperimysjärjestystä muutettiin v. 1980 prinsessa Victorian eduksi). Tähän on saattanut liittyä jonkinlaista muistamista samana päivänä syntyneille ainakin Ruotsissa, mutta tästäkään en valitettavasti löytänyt lisätietoa. Näin ollen joudun toteamaan, että ainakaan toistaiseksi tämä ei...
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Kyseessä voisi olla Jorma Ranivaaran Skeittaaja-sarjan jokin osa, mahdollisesti Skeittaaja lumilaudalla (WSOY, 1993). Viisiosaisessa Skeittaaja-sarjassa seikkailee turkulainen Tomi, ja kirjassa Skeittaaja lumilaudalla lähdetään laskettelureissulle Tahkovuorelle.
Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti ja yksiselitteisesti. Suomen kirjastoista on saatavilla lukematon määrä erilaisia matkaopassarjoja, niitä ei ole mahdollista luetella tässä. Kaikki kirjakaupoissa olevat sarjat mitä todennäköisimmin löytyvät kirjastoista. Uusimpia kestosuosikkeja ovat mm. Lonely Planetin ja Let's Go -sarjan englanninkieliset oppaat sekä Kaupunkikirjat-sarja. Myös vanhempia sarjoja, joita ei enää ole kaupan, on saatavilla kirjatoista kautta maan. Helpoin tapa selvittää asia on ottaa yhteys lähimpään kirjastoon. Kokeile myös pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään haluamasi kohteen nimi (esim. Madeira tai Uusi Seelanti), niin saat esille kaikki näitä kohteita...
Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa.
Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet....
Verkossa on helppo levittää huijausviestejä suurelle määrälle vastaanottajia samanaikaisesti. Vaikka vain harva viestien saajista reagoi niihin, on sekin huijareille hyödyksi. Huijaustapoja Internetissä on hyvin monenlaisia.Lisätietoa näistä löytyy Kuluttajaliiton Huijausinfosta: Huijausinfo | Kuluttajaliittoja Rikosuhripäivystyksen kotisivuilta: Nettihuijaukset - RikosuhripäivystysLisätietoa verkkohuijauksista löytyy myös esimerkiksi seuraavista teoksista:Salmivuori, Riku: Miljoonaperintö tarjolla: kuinka verkkopetos toimii. Myllylahti 2016.Salmivuori, Riku: Tarinoita toiselta puolelta: verkkohuijareiden metsästäjät kertovat. Myllylahti 2018.Juusola, Elina: Sydän saaliina: romanssihuijarit verkossa. Docendo 2018.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kolme kirjaa, missä käsitellään tapahtumien järjestämistä.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin/Xj{232}arjest{232}aminen+and+tapah*&m=1&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&Submit.x=31&Submit.y=16/++export/1,-1,-1,B/export
Kouvolan kansalaisopiston (Salpausselänkatu 38) nuorisoteatteriryhmä 10-12 vuotiaille on jo alkanut tammikuussa, syksyllä alkaa mahdollisesti uusi kurssi. http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Kouvolan nuorisoseura vastaa Kouvolan kesäteatterista. Esityksestä riippuen myös lapsia otetaan mukaan. Sielläkin on varmaan jo harjoittelu kesää varten alkanut, mutta aina voi tietysti kysyä.
Haanojan Haalin nuorisotilojen kerhojen sisällöistä ei kaupungin nettisivuilta kerrota kovin tarkasti, joten niistäkin voi kysyä.
http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/p.html
Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä.
Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
Maan ystävät-liikkeellä on paikallisryhmiä ympäri Suomea, myös Porissa. Yhteystiedot löydät liikkeen kotisivuilta http://www.maanystavat.fi/ kohdasta paikallisryhmät.
Digiprinttaus ei kirjastoissa vielä onnistu.
Espoon kirjaston pajoissa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
voi käyttää vinyylileikkuria, jolla saa tehtyä yksivärisiä kuvia kankaalle. Kuvat voivat olla itse piirrettyjä tai googlen kuvahaun tuloksia.
Digiprinttejä tekeviä yrityksiä kyllä löytyy ainakin haulla "valokuva tyynyliinaan". esim. SmartPhoto https://www.smartphoto.fi/kuvalahjat/tyyny?gclid=EAIaIQobChMIw7qr4dv53QIVU6qaCh2WOg6qEAAYASAAEgKYVPD_BwE
Tietoa asiasta löytyy esim. Kepan sivuilta:
http://www.kepa.fi/toiminta/
Siellä on mm. hyvä artikkeli: Lapsityövoiman käyttö/ Päivi Mattila (Kehitystyön palvelukeskuksen kehityspoliittiset tietolehtiset, no. 10)
http://www.kepa.fi/teemat/tietolehtiset/pdf/010_lapsityo.pdf
Myös ulkoasiainministeriön sivuilta löytyy tietoa;
http://global.finland.fi/, samoin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen sivuilta:
http://www.sask.fi/
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta löytyy yleisempää kirjallisuutta. Mainittakoon, että Eduskunnan kirjasto on ILO.N tallekirjasto ja saa ILO:n julkaisut automaattisesti
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
esim. ILOn julkaisu : Eliminating the worst forms of child labour (Handbook for parliamentarians no. 3/...
Black metal ei ole sinänsä sensuroitua tai kiellettyjen listalla, kuten asian ilmaisit, ei ainakaan Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosastolla. Jos käytät verkkokirjastoamme osoitteessa http://www.lastukirjastot.fi/lahti/
voit esim. mennä siinä 'tiedonhakuun' ja edelleen 'tarkennettuun hakuun', jossa voit kirjoittaa ruutuun 'asiasanat' termin 'black metal'. Tulokseksi pitäisi tulla 48 CD-äänilevyä ja yksi kirja. - Olipa kyseessä mikä musiikin laji tahansa, kirjastoon aineistoa valitsevat työntekijät joutuvat toisinaan harkitsemaan, onko yksittäisen tallenteen sisältö sellaista, että se soveltuu yleiseen kirjastoon loukkaamatta ketään.
Teit aivan oikein. Paras tapa saada muiden kirjastojen kirjoja omaan lähikirjastoon on tehdä varaus Helmetin kautta. Kirjojen kuljetukseen kirjastosta toiseen kuluu muutama päivä. Toinen tapa saada muiden kirjastojen kirjoja on tehdä puhelinvaraus, jolloin asiakas soittaa siihen kirjastoon, jossa kirja on hyllyssä. Henkilökunta hakee kirjan hyllystä ja varaa sen asiakkaalle. Tässä tapauksessa asiakkaan on kuitenkin itse haettava kirja toisesta kirjastosta. Tämä voi olla nopeampi tapa saada kirja, jos lähtee heti hakemaan sitä. Mutta jos haluaa kirjat omaan kirjastoonsa, paras tapa on varaus Helmetin kautta.
Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto uutisoi syyskuussa 2015 glyfosaatin hyväksymisajan jatkosta 30.6.2016 asti, ja kertoi, että asiasta päätettiin EU:n pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaoston kokouksessa Brysselissä. Tuo uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/EUn…
Yhdysvaltain, Venäjä/Neuvostoliiton ja Kiinan aluksissa on ollut Wikipedian luettelon mukaan avaruuslentäjiä 39 eri maasta (tieto vuodelta 2015) https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_eri_maiden_ensimm%C3%A4isist%C3%A4_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4 . Avaruusteknologian hinta on halventunut huomattavasti niistä ajoista, jolloin teknologia oli vain suurvaltojen hallussa. Avaruusvaltioiksi sanotaan maita, jotka ovat laukaisseet omalla kantoraketillaan oman satelliitin kiertoradalle https://fi.wikipedia.org/wiki/Satelliitti . Suomestakin tuli avaruusvaltio vuonna 2017 https://www.verkkouutiset.fi/ministeri-sanoi-suomesta-tulleen-avaruusvaltio-eduskunta-nauroi/ , kun Aalto-1 ja Aalto-2 laukaistiin avaruuteen https://www.avaruus....
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivujen kautta on mahdollista tutkia mm. rippikirjoja ja syntyneiden luetteloita. Nurmon aineistoja voit katsoa täältä.
Seinäjoen pääkirjastossa on kirkonkirjoja myös mikrofilmattuina. Saatavilla olevat rullat ja tietoa niiden käytöstä löydät täältä.
Valitettavasti Suomen kirjastoilla ei ole yhteistä hankintaehdotuskanavaa. Jos haluat tarjota kirjaasi tänne meille Vaasaan, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen: kirjasto.hankinta@vaasa.fi. Muiden kirjastojen yhteystiedot löydät tästä osoitteesta: https://hakemisto.kirjastot.fi/haku
