Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943 kertoo, että Suomen hallitus lähetti Saksaan 1398 vapaaehtoista, joista 1197 värvättiin keväällä 1941 ja 201 lähetettiin syksyllä 1942 täydennyksenä suomalaispataljoonaan.
Moottoriajoneuvoverolain löydät osoitteesta hhttp://www.finlex.fi/ .Valitse etusivulta Lainsäädäntö. Laki
annettiin jo 30.12.1966 ja sen numero on 722. Tämän jälkeen lakiin on tehty useita muutoksia ja haluat
varmaankin laista tällä hetkellä voimassa olevan muodon. Viimeisimmät yhdeksättä pykälää koskevat
muutokset ovat 522/1994 ja 1538/1995, joten sinun kannattaa hakea nämä lait finlexistä.
Voit käyttää myös painettuja lähteitä eli kyseisien vuosien Suomen säädöskokoelmia, jotka ovat ainoita
virallisia lähteitä lakeihin ja asetuksiin. Verolait 2001 -julkaisussa on moottoriajoneuvoverolaki niin että
siinä on huomioitu lakiin tulleet muutokset.
Moottoriajoneuvoverolain (Laki moottoriajoneuvoverosta 30.12.1966/722) yhdeksäs pykälä kuuluu...
Lapin kirjastot-ryhmän kirjastoissa ei vielä voi maksaa maksuja verkkopankin kautta. Tämä on kylläkin kehittelyn alla. Lainauskielto tulee 10 euron karhuista kaikissa Lapin kirjastot-ryhmän kirjastoissa. http://www.lapinkirjasto.fi
Helsingin, ja koko pääkaupunkiseudun, kirjastoista löytyy runsaasti italiankielistä kaunokirjallisuutta.
Yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) voit katsoa eri kirjailijoiden, aiheen
tms mukaan mitä italiankielistä on olemassa. Kannatta tässä tapauksessa käyttää "monipuolista hakua", jolloin voit rajata kielen mukaan.
Sopisiko esimerkiksi A.S. Byattin Ragnarök: Jumalten tuho? Hieno, runollinen ja tiivis teos, ei ole mikään tiiliskivi, eikä myöskään fantasiagenreä. Teos kertoo nuoresta tytöstä, joka on Englannin maaseudulla paossa toisen maailmansodan pommituksia ja uppoutuu lukemaan skandinaavisia jumaltaruja. Tytön kertomus on oikeastaan enemmän kehyskertomus, joka nivoutuu hienosti skandinaavisten tarujen maailmaan.
Suomalaisesta mytologiasta ammentavista romaaneista taas voisin vinkata vaikkapa Johanna Sinisalon teosta Sankarit, jossa Kalevalan hahmot saavat romaanissa uudet elämät rocktähtinä, misseinä, tietokonevelhoina, huippu-urheilijoina jne 1990-luvun Suomessa. Tai Seija Vilenin romaania Pohjan akka, jossa Kalevalan...
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-...
Täma Markku Pölösen tv-sarjassa Karjalan kunnailla soiva Vesa Mäkisen säveltämä kappale löytyy cd-levyltä, mutta valitettavasti kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä nuottia:
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tango+Miikkula&type=AllFi…
Samassa viestiketjussa pilponaati on kuultu myös pohjalaisen ja karjalaisen suusta. Vauva.fi keskusteluissa myös Heinolassa ja savonmaalla.
Löysin myös Pilponaatti yhtyeen jo vuodelta 2003. Onko yhtye ottanut nimen limpsalta vaiko limpsa yhtyeeltä. Ehkä joku kommentoija osaa vastata tarkemmin.
https://m.facebook.com/pages/category/Musician-Band/Pilponaatti-192603047589038/?locale2=fi_FI
Ainakin Antti Hyry tulee mieleen kirjailijana, jonka yhteydessä ajatus minimalismista on nostettu esiin.
"Antti Hyry on sanonut: 'Yritän kirjoittaa vain sellaisia lauseita, jotka tarkoittavat jotakin.' Tarkoittaminen tarkoittaa tässä johonkin konkreettiseen, abstraktiotasoltaan matalaan, kuten aistimukseen tai havaintoon viittaamista. Hyryn sanataide onkin luokiteltu 'hyryismiksi', jolla tarkoitettaneen juuri konkretismia (tai minimalismia)."
– Juha Rikama, Konkreettisen ja abstraktin vuorovaikutus kaunokirjallisuudessa. – Tieteessä tapahtuu 6/2013, s. 31
Tässä muutamia ehdotuksia vuosikymmenten takaa julkaistuista matkakertomuksista, joita löytyy mm. Ratamo-kirjastoista:Mörne, Håkan: Valkoisen norsun ja lohikäärmeen maillaMatkakirja Thaimaasta, Burmasta ja vähän Malesiasta ja Kiinastakin (Gummerus 1931)Meidän miehemme Abessiniassa : Elämyksiä Abessiniassa, Somalimaissa, Sudanissa, Egyptissä ja Palestiinassa (Karisto, 1936)Hiisivaara, Tapio: Myrkkynuolia, kahvia, banaaneja : seikkailuja ja kokemuksia Brasilian kuuman auringon alla ( WSOY 1945)Hedin, Sven: Matkamuistelmia Persiasta, Mesopotamiasta ja Kaukaasiasta (Kirjankustannus-liike 1989)Seikkailuja Tiibetissä (WSOY 1906)Keith, A. Berriedale : Tuulten maa : Borneon pääkallometsästäjien parissa ( Tammi 1947)Saraste, Einar: Kuvauksia...
Hampurin kaupungin sivuilta ja Wikipediasta selviää, että "die Schanze" on paikallisten käyttämä lempinimi Hampurin keskustassa sijaitsevasta alueesta tai korttelista, jonka koko nimi on Schanzenviertel tai Sternschanze. En ole nimistöasiantuntija, mutta itse ajattelisin, että tekstin luonteesta tai muodollisuudesta riippuu, mitä nimeä kannattaa käyttää. Tärkeintä kuitenkin lienee tehdä tekstissä selväksi, että alueesta voidaan käyttää kolmea eri nimeä.Lähteet:Schanze district. Hamburg-travel.com. https://www.hamburg-travel.com/see-explore/sightseeing/schanze-district/ (Viitattu 8.12.2025)Schanzenviertel. Hamburg.com. https://www.hamburg.com/residents/neighbourhoods/schanzenviertel-19394 (Viitattu 8.12.2025)Sternschanze. Wikipedia. https...
Einojuhani Rautavaarasta löytyy runsaasti tietoa sekä kirjoissa että lehtiartikkeleissa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/) löydät kirjoja ja myös osan lehtiartikkeleista yksinkertaisella asiasanahaulla (asiasanana "Rautavaara Einojuhani") .
Huomattavasti enemmän lehtiartikkeliviitteitä löytyy kuitenkin Aleksi -tietokannasta (tällä hetkellä 46 artikkelia ja 18 arvostelua). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa pääsisit tutustumaan Aleksin artikkelihakuun, ja ainakin Helsingin pääkirjastosta saisit luettaviksesi suurimman osan kyseisistä
lehdistä.
Jos et kuitenkaan lainkaan asioi Suomen puolella, joutunet kysymään tukholmalaisista kirjastoista pääsyä Aleksi-tietokantaan, jota...
Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
Emme ikävä kyllä löytäneet kappaleen nuotteja tai sanoja Suomesta. Etsimme niitä Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Joensuun seutukirjastosta kerrottiin, että Ruotsista Tukholman Kuninkaallisesta kirjastosta kappaleen nuotit kuitenkin löytyisivät. Seuraavassa tiedot nuottijulkaisusta:
Sysnr: 001243260
LibrisID: 2526523
Titel: The Shanes 2 [Musiktryck] : 14 melodier ur LP-skivorna, inspelade på Columbia : melodistämmor, texter och analyser, samt idolbilder
Utgiven: Stockholm : Ed. Odeon, 1966
Omfång: 23 s. : ill.
Voit kaukolainata nuotin Tukholmasta lähimmän kirjastosi kautta.
Tervehdys!
Imatran kaupunginkirjaston voimassaoleva kirjastokortti käy sellaisenaan koko Priima-kimpassa (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) sekä kimpan ulkopuolella olevissa Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastoissa. Viimeksi mainitut ovat Priima-kimpan kanssa samassa atk-kirjastojärjestelmässä, vaikka kuuluvatkin nykyisin hallinnollisesti Lappeenrannan kaupunginkirjastoon.
Suunnitteilla on kirjastojärjestelmä, joka tekisi mahdolliseksi käyttää yhtä korttia kaikissa Etelä-Karjalan kirjastoissa.
Kirjaston asiakkuus ei ole sidottu asuinkuntaan. Kortin voi saada mihin tahansa kunnankirjastoon, jonka palveluja haluaa käyttää.
Olisiko tutkimus (ei teologian väitöskirja)
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - Suomen historiallinen seura, 1995
jatkoa toiselle
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapauden aikana. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985
Papit saivat maksunsa osin viljana. Sen polttaminen viinaksi oli yksi tapa hyötyä tästä saatavasta.
Alfred Tennysonin runoelmasta Maud on suomennettu vain ensimmäinen osa. Etsimäsi kohta on runoelman XXII runosta, josta valitettavasti ei löydy valmista suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3.
Helsingissä VHS-DVD-digitointi on tällä hetkellä mahdollista Herttoniemen kirjastossa. Ajan voit varata soittamalla suoraan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
Espoossa digitointi onnistuu Sellon, Entressen ja Nöykkiön kirjastoissa. Ajanvarauksen Espoon ja Entressen koneisiin voit tehdä Varaamon kautta.
https://varaamo.hel.fi/
Nöykkiön koneen voit varata puhelimitse.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto
Vantaalla VHS-DVD-digitointimahdollisuus on Hakunilan kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Finna.fi -haku kertoo, että Jyväskylän yliopiston kirjasto säilyttää Lalli-lehden vuosikertoja mikrofilmattuina.
https://finna.fi/Record/jykdok.175485
Kenties kaipaamasi numeron voisi tulostaa tai mikrofilmin kaukolainata. Kirjaston tietopalvelu osaa vastata tähän. jykneuvonta@library.jyu.fi
