Kaskisten kotiseutumuseon verkkosivuilla tosiaan kerrotaan, että heillä on vitriinissä Kekkosen käyttämä kahvikuppi ("Kuppi on edelleen tiskaamatta!"). Valitettavasti en löytänyt tietoa, missä yhteydessä Kekkonen on kupista juonut. Voit tiedustella asiaa Kaskisten kotiseutumuseosta, verkkosivut: https://visitkaskinen.fi/fi/kotiseutumuseo
Etsimäsi tutkijan teoksia ei ole suomennettu - asia on tarkistettu Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
http://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi englanninkielinen teos eli
Kress, Gunther, Reading images : the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen. London : Routledge, 2001
ja sekin käsittelee lähinnä kuvallista ja visuaalista viestintää sekä kuvien semiotiikkaa.
Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmista
http://finna.fi voit hakea lisää teoksia.
Yliopiston kirjaston tietokantaan pääset em. osoitteesta. Tekijähaulla löytyi 4 teosta, joista 3 oli lähinnä kuviin liittyviä teoksia ja yksi ääneen ja puheeseen liittyvä
eli
Leeuwen, Theo van, Speech, music, sound / Theo van Leeuwen...
Oululaisesta nuortenkirjailija Sinikka Laineesta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Sinikka Laine-Törmänen, löytyy verkosta valitettavan vähän materiaalia. Se voi johtua siitä, että hän on julkaissut nuortenkirjansa vuosina 1982-1996, eikä häneltä siis ole ilmestynyt nuortenkirjaa yli kymmeneen vuoteen. Oulun kaupunginkirjaston tuottamilta kirjailijasivuilta löytyy kuitenkin hieman tietoja:
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999), toim. Ismo Loivemaa, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista, löytyy esittely Sinikka Laineen tuotannosta.
Stakesin Päihdetilastollisen vuosikirjan 1999 mukaan alkoholin kulutus on kasvanut. Aikuisväestöstä lähes 90 prosenttia käyttää alkoholia. Suomessa juotiin vuonna 1998 noin 9 litraa alkoholia asukasta kohti. Alkoholin tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa ja tilastoimatonta alkoholia juotiin vajaa 2 litraa asukasta kohti.
Lisätietoja aiheesta Stakesista kehittämispäällikkö Ritva Hein, puh. (09) 3967 2494 ja erikoissuunnittelija Ari Virtanen, puh. (09) 3967 2378.
Stakesin internet-osoite on http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/123.htm
Kysymyksessä ei mainita, onko tavoitteena e-kirjan kaupallinen levittäminen vain oman kirjan maksuton välittäminen myös kirjaston kautta. Vastaan molempiin.
Jotta saa verkkokirjansa kaupalliseen levitykseen myös kirjaston kautta, täytyy olla jokin myyntialusta. Kirjastojen e-kirjatarjonta on tekijänoikeussyistä hyvin vähäistä ja tapahtuu käytännössä muutamien välittäjien kautta (esim. HelMet-kirjastoilla Ellibs, OverDrive, Elib ja Naxos Spoken Word Library). Käytännössä pitäisi oma kirjansa varmaan saada tällaisen kaupallisen välittäjän listoille, en usko kirjastojen asioivan yksittäisten kustantajien kanssa. Suomenkielisen kirjallisuuden osalta tärkein toimija on Ellibs.
Maksuttoman PDF-muotoisen verkkojulkaisun saaminen kirjaston...
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja...
Ilmeisesti on kyse Ellibs-kirjaston e-kirjoista.
Ellibs-kirjaston etusivulla on pudotusvalikko Saatavuus, jonka avaamalla voi valita joko kaiken aineiston, varattavissa olevat tai saatavilla olevat.
https://www.ellibslibrary.com/collection
https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions
Sidney Sheldonin suomennetut teokset löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteessa http://finna.fi .
Myös WSOY sivuilta löytyvät heidän kustantamansa suomennokset, http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1061 .
Englanninkielisiä listauksia löytyy hakusanoilla Sheldon Sidney bibliography esimerkiksi Googlesta
http://www.authorsontheweb.com/features/lists/li-sheldon-sidney.asp
http://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon
Vain yksi suomenielinen teos löytyi. Hämeen ammattikorkeakoulun kirjastossa on seuraava teos, jonka voi kaukolainata kauttamme. (Huom. Kaukolaina voi olla maksullinen).
Tekijä(t): Paetau Sjöberg, Gunilla
Nimeke: Huopa : käyttötuotteesta taiteeseen / Gunilla Paetau Sjöberg ; [suomennos: Piia Kolho, Leena Sipilä ja Ditte Stürmer]
Julkaistu: Jyväskylä : Atena, [1999]
Ulkoasu: 214 s. : kuv. ; 24 cm
ISBN: 951-796-125-1 ( sid.)
PIKI-verkkokirjastossa voi siirtää teostietoja virtuaaliseen omaan hyllyyn, mikäli haluaa tallentaa tietoja tietyistä teoksista erilaisia hakuja tehdessään myöhempää käyttöä varten. Mikäli et ole kirjautuneena verkkokirjastoon, hyllyn sisältö säilyy, kunnes suljet selaimesi. Jos olet kirjautunut, teostiedot säilyvät hyllyssä, kunnes poistat ne sieltä.
Martti Joenpolven novelli Kulkutautisairaala ilmestyi alun perin kirjailijan vuonna 1994 ilmestyneessä novellikokoelmassa Villiminkit. Kulkutautisairaalan voi löytää myös Joenpolven vuosina 1988-94 julkaistut neljä novellikokoelmaa sisältävästä kokoelmasta Novellit. 2 (Gummerus, 1996).
Käytettyjen kirjojen verkkokauppoihin tekemäni pikaisen silmäyksen perusteella sekä Villiminkit että Novellit. 2 -kokoelmaa on antikvariaateista saatavissa tälläkin hetkellä. Hinnat vaihtelevat välillä 3-7 €.
Hei!Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti näistä teoksista ei tänään, 9.5.25, vielä ole ilmestymistietoja. Ian Rankinin kirjoja julkaisee WSOY:n alainen Docendo, ja vielä heidän kustannussuunnitelmassaan ei näy Rankinin uusimpia teoksia.
Franz Schubertin Serenadin (Ständchen, Schwanengesang-laulukokoelma, D957. Nro 4) pitäisi löytyä sovituksena huilulle ja pianolle ainakin kokoelmasta :
All the tunes you´ve ever wanted to play! : All-time piano classics.
Sijainti- ja saatavuustiedot löydät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Muita ko. sävellyksen nuotteja löydät Plussasta esim. hakusanoilla D957 ja nuotti.
Balder tarkoittaa prinssiä vanhalla norjan kielellä. Norjan mytologiassa Balder oli Odinin ja Friggin poika.
http://www.behindthename.com/name/balder
Thorbjörn on skandinavinen versio nimestä Thorbern. Tor oli muinaisgermaaninen jumala ja bern/björn tarkoittaa karhua.
Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhin veli. Nimen lähtökohtana pidetään muinaisegyptistä saatua heprean sanaa aharon, joka tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit myös tutkia nimien taustoja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Elinluovutuskortti.fi-sivusto kertoo asiasta näin: "Tähän saakka Suomen laki on estänyt toisen munuaisen luovuttamisen henkilöltä, joka ei ole lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Nyt tehty kudoslain muutos antaa myös esimerkiksi avopuolisolle, kaukaisemmalla sukulaisella ja hyvälle ystävälle mahdollisuuden toimia luovuttajana." Luovuttajan ei siis tarvitse enää olla sukulainen. HUS.fi-sivulla puolestaan kerrotaan, että luovuttaja voi olla joko täysi-ikäinen läheinen omainen tai muu läheinen (esimerkiksi puoliso). Luovuttajan on lisäksi oltava terve.
Lähteet:
https://www.elinluovutuskortti.fi/ajankohtaista/uusi_kudoslaki_antaa_uuden_mahdollisuuden_usealle_uutta_munuaista_odottavalle.674.news
https://www.hus.fi/hoidot...
Runolle löytyi jatkoa kuolinilmoituksesta:
Maan hiljaiset meistä suurimmat lie,
he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie.
Mutta sellainenkin jatko löytyi kuin:
...he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie,
sen mestarin luokse mi huojentaa.
Tekijää runolle lähteenä ja apuna käytetyt runojen suurkuluttajat eivät löytäneet. Runo on heille tuttu kuolinilmoituksista.
Hei,Ulkonäkönsä puolesta kyseessä voisi olla Puuterikääpä (Postia ptychogaster). Tässä muutama resurssi liityen kyseiseen lajiin: Picture Mushroom, Laji.fiLajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta tai Suomen sieniseurasta.
Pentti Kirstilästä saat tietoa Dekkarinetistä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/kirstila.htm
Tietoa löytyy myös Sanojen aika tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=315&lang=FI
Lähdeteoksia:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita.
Kotimaisia nykykertojia.
