Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Aiheesta kannattaa etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica), lehtiartikkeliviitteitä tietokannasta Arto ja CD-levyltä Aleksi. Fennicaan ja Artoon on asiakkailla maksuton pääsy kirjastojen internetmikroilta.
Fennicaan pääsee yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi . Sen keskimmäisellä palstalla on toiseksi alimmalla rivillä linkki Fennica. Fennican aloitussivulta valitaan ensin ”haku”, sitten ”yhdistelmähaku”, jolloin näkymässä on kolme vaakalinjaa ikkunoita.
Kirjoita ylimmän linjan ensimmäiseen ikkunaan kaksi hakuehtoa: alkoholi tupakka. Valitse toiseen ikkunaan vaihtoehto ”mikä tahansa” (se vastaa Boolen logiikassa tai-operaattoria, joka laajentaa hakua kattamaan molemmat vaihtoehdot). Kirjoita keskimmäisen...
Kovin huonosti löytyy Evansista internetistä tietoa, mutta jotain sentään:
Januarymagazinen sivuilta löytyy haastattelu.
http://www.januarymagazine.com/evans.html
Kannattaa katsoa vielä Evansin kirjojen kansilehdiltä, josko sieltä löytyy
jotain tietoa.
Kokonaislainaukseen sisältyy saadut kaukolainat, joita lainaus yhteensä -luvussa ei ole. Eli kokonaislainaus = lainaus yhteensä + saadut kaukolainat. Lukujen tulkintaan saa lisäapua yleisten kirjastojen tilastojen ohjeesta.
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kähkösen romaaneja ei toistaiseksi ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Ruotsin, tanskan, viron ja ranskan kielellä käännöksiä on saatavilla.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Kysymys osoittautui sen verran vaikeaksi, että siihen ei löytynyt vastausta. Kyselin kirjastojen väliseltä tietopalvelulistalta, tunnistaisiko joku teosta. Lopussa kuvailemanne teoksen tunnisti muutama Helen DeWittin Viimeinen Samurai -teokseksi. Taidekokoelmia on kuvattu teoksessa Hitchchock, Jane Stanton: Silmänlumetta ja Manuel Vicentin Matissen morsian. Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
Kyseessä lienee Nöyrin palvelijanne (Stupeur et tremblements), joka perustuu Amélie Nothombin samannimiseen kirjaan. Elokuva on valmistunut vuonna 2003, ja se on ranskalais-japanilaista tuotantoa.
Elokuva löytyy dvd-tallenteena monista kirjastoista, myös Helmet-alueella: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1706794%7CSn%C3%B6yrin+pa….
Lisätietoa tarjoaa esim. Internet Movie Database, http://finnish.imdb.com/title/tt0318725/.
Carnegien suomennetussa kirjassa Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa on kyseinen lause. Kirjan viidennen painoksen (v. 1994) sivulla 80 lause kuuluu: "Saat enemmän ystäviä kahdessa kuukaudessa kiinnostumalla toisista ihmisistä kuin kahdessa vuodessa yrittämällä saada toiset kiinnostmaan itsestäsi". (Lause ei jatkunut tästä, vaan oli kappaleen viimeinen virke.)
Tuuman vuosi 2008 -julkaisu on ilmestynyt nimellä Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista (Rakennusperinteen ystävät, 2008). Siihen sisältyy Henna Lintusen artikkeli Listoitettujen ikkunoiden korjaaminen (s. 51-59).
Erinomainen lähde ikkunaremontin tekijälle on myös Juulia Mikkolan Ikkunakirja : perinteisen puuikkunan kunnostaminen (Moreeni, 2011) ja muitakin vastaavia kirjastojen kokoelmista löytyy - sekä yksinomaan ikkunoihin keskittyviä että yleisemmin pientalojen ulkorakenteita koskevia.
Suomen murteiden sanakirja mukaan mikään e.m. sanoista ei ole suoranaisesti karhu-sanan synonyymi
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kölli:2&sms_id=SMS_35b66829f44fe1123708998a6c3b895f
Kolli- ja kölli-sanat sopivat karhun nimityksiksi:
kölli: käytetään "isokokoisesta (kömpelöstä tms.) olennosta (esineestä tms.")
kölli-sanasta on enemmän tietoja länsimurteissa kuin itämurteissa
kolli: "urospuolinen eläin yleensä, naaraan vastakohtana" viitteitä ei löydy karhu-sanalle (länsi-murteet)
kallu- ja kylli -sanoille ei löydy karhuun viittaavia esimerkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saattaa löytyä asiasta lisätietoa:
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=kotimaisten+kielten+tutkimuskeskus
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoissa ei ole eristettyä musiikkihuonetta lauluharjoittelua varten. Sen sijaan Vantaan pääkirjastossa http://www.vantaa.fi/kirjasto/ftoimip.htm on tunniksi kerrallaan varattavissa oleva pianohuone, jossa voi myös laulaa. Nuorisoasiankeskuksen http://nuoriso.hel.fi/start.html toimitiloissa on myös bändien harjoittelutiloja, joita voi kysellä. Esim. Kanneltalon nuorisoasiainkeskuksessa on tämä mahdollisuus. Myös yksittäiset musiikkiopistot saattavat vuokrata / antaa tilojaan tätä tarkoitusta varten, esim. Pohjois.Helsingin musiikkiopiston http://www.phmo.pp.fi/ rehtorilta voi tiedustella asiaa. Musiikkiopistojen yhteiset verkkosivut ovat osoitteeessa http://www.jyu.fi/musica/guidonet/koulutus.html
Parsley, Bonnie M.: Valinta on sinun:henkisen kasvun opas nuorille, ilmestynyt 2002.
Pääskysaari, Jenni: Kompassi, Jennin kirja sinulle, ilmestynyt 2002.
Vuonna 1999 on ilmestynyt Marjo Aaltosen toimittama Nuoren aika, jossa käsitellään esim. elämänhallintaa ja psyykkistä ja persoonallisuuden kehitystä nuorison näkökulmasta.
Kirjojen saatavuutta voit tiedustella joko kirjastostasi tai pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohausta sivulla http://www.helmet.fi. HelMet-sivulta voit myös hakea lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta laittamalla sanahaun aiheeksi esim. elämänhallinta.
Haitalliset, ruokamyrkytyksiä aiheuttavat mikrobit lisääntyvät nopeasti huoneenlämpöisissä elintarvikkeissa. Erityisen herkkiä haitallisten bakteerien kasvulle ovat mm. valmistettu liha, lämpökäsitellyt lihatuotteet, meijerituotteet (esim. maito ja kerma), kananmunatuotteet (esim. majoneesi) ja äyriäiset ja kalatuotteet.
Pakastaminen ei tuhoa mikrobeja vaan ainoastaan hidastaa tai pysäyttää niiden lisääntymisen. Sulatuksen jälkeen mikrobit jatkavat toimintaansa, ja sulatettu ruoka pilaantuu nopeasti. Ruokamyrkytyksen aihettavat ruokatavarat voivat edelleen näyttää, tuoksua ja maistua aivan normaaleilta, joten aistinvaraisesti riskiä ei voi arvioida. Näin ollen 6 tuntia huoneenlämmössä olleet leivonnaiset kuuluvat riskiryhmään, eikä...
Ota välittömästi yhteyttä paikkakuntasi eläinlääkäriin, numeron saat puhelinluettelosta kohdasta eläinlääkärit. Jos eläinlääkäriasema on suljettu, paikkakunnalla on päivystävä eläinlääkäri. Päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot kerrotaan yleensä lääkäriasemien puhelinvastaajassa. Ota yhteyttä eläinlääkäriin saadaksesi jatko-ohjeita toimenpiteitä varten tai vie kissa paikan päälle vastaanotolle.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tähän lauluun nuottia. Kaikki kotimaiset laulut ja kappaleet eivät välttämättä koskaan tule nuottijulkaisuihin painetuiksi, ja on mahdollista, että tällekin laululle on käynyt niin.