HelMet-palvelussa on ollut viime aikoina teknisiä ongelmia, joiden vuoksi asiakkaat eivät ole päässeet kirjautumaan palvelun kautta omiin tietoihinsa ja esim. uusimaan lainojaan verkossa. Ongelmaa selvitellään ja sen pitäisi korjautua pian.
Tällaisissa tilanteissa kannattaa mieluiten soittaa kirjastoon puhelimella (kun kyse on pääkaupunkiseudu yleisistä kirjastoista, mihin tahansa HelMet-alueen kirjastoon) ja pyytää uusimaan lainat puhelimitse. Oma kirjastokortti on hyvä olla tällöinkin käsillä, koska asiakastiedot löytyvät kätevimmin ja luotettavimmin, jos voi kertoa puhelimessa oman asiakastunnuksensa kirjastokortistaan.
Lainojen uusintapyyntöjä ei kannata lähettää sähköpostitse. Se voi olla hankalaa mm. siitä syystä, että samannimisiä...
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Etsimäsi järjestö on varmaankin Luonnonperintösäätiö https://luonnonperintosaatio.fi/Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitetuilla varoilla luonnonalueita eri puolilta Suomea ja rauhoittaa ne pysyvästi. Osallistua voi ihan pienilläkin summilla.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (Otava 1992) mukaan Kostamo-nimi on peräisin Karjalasta ja Perä-Pohjolasta. Nimen alkuperästä ei ole täyttä selvyyttä. Joko se on johdettavissa kostaa-sanasta, jonka vanha merkitys on 'kääntää takaisin, palauttaa'. Oletuksena on esitetty, että Kostamo on voinut olla paikka, jossa on pitänyt kääntyä takaisin tai muuttaa suuntaa.
Maakuntakirjastojen monihaulla löytyy kaksi teosta, jotka käsittelevät Shindo-venyttelyä, Päivi Järvisen Shindo : rentoutus ja venyttely, Hki : Create amove, 2004, 1 cd-äänilevy (35 min.)+ tekstiliite (16 s.) sekä Shindo kehotyöskentelyopas / Samuli Kinnunen, Kazuko Kuratomi, Hki : Shindo, 2004 (23 s., kuv.). Teoksia ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa, mutta niistä voi tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön lähimpään kirjastoon tai lomakkeella kirjaston kotisivun kautta. Lisätietoa aiheesta löytyy seuraavista verkko-osoitteista:
http://www.shindo.fi/
http://www.kurssiyhdistys.fi/opas/kehotyostkentelyopas2004.html
http://paivijarvinen.maanite.fi/sivut/shindo.html
Ensiksi mainittua kirjaa "Electromagnetic Testing" löytyy sekä Teknillisen korkeakoulun että Tampereen teknillisen yliopiston kirjastojen kokoelmista. Tampereella kirja kuuluu kuitenkin vain käsikirjastokokoelmaan, josta sitä ei lainata.
Toista kirjaa "Infrared and Thermal Testing" on kirjastoissa huonommin saatavana. Kirjaa ei näyttäisi löytyvän ainakaan toistaiseksi Suomessa kaupunkien, yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Myöskään pohjoismaisista kirjastotietokannoista ei kirjaa löytynyt, mutta ainakin Englannissa British Libraryn kokoelmissa kirjaa olisi.
Espoon kaupunginkirjaston kaukopalvelun periaatteiden mukaan teoksia joita ei ole Espoon kaupunginkirjastossa tai muissa pääkaupunkiseudun...
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran...
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
Äänikirjojen lukijoiden rekrytoinnista vastaavat yleensä äänikirjatuotantoyhtiöt, joten kannattaa olla heihin suoraan yhteydessä ja tutustua heidän rekrytointivaatimuksiinsa. Joillakin yhtiöillä on vaatimuksena näyttelijäkoulutus ja ne vaativat yleensä myös muutaman minuutin pituisen ääninäytteen hakemuksen yhteydessä.
Äänikirjoja tuottavia tuotantoyhtiöitä ovat esimerkiksi
Dramafoni: https://www.dramafoni.fi/
Silencio: http://www.silencio.fi/index.php
Book Brothers: https://www.bookbrothers.fi/
Hakusanalla äänikirjatuotantoyhtiö löytyy useita pienempiä ja suurempia äänikirjapalveluita tuottavia studioita. Kaikilla niillä ei ole selkeitä rekrytointisivuja, mutta niihin voi tietenkin olla suoraan yhteydessä ja kysyä mitä...
Pekka Muhosella ja vaskoolilla googlaten löytyy seuraava kotisivu Wild Lapland Products http://www.wild.fi/,
jossa on yhteystiedot.
Pekka Muhonen oli yhtiön perustajajäsen ja toimintaa jatkaa hänen poikansa Harri Muhonen. Kotisivulla olevien tietojen mukaan vaskooli on yrityksen ensimmäisiä tuotteita, yhtiö perustettiin 1966. Kovin vanhasta tuotteesta ei siis ole kyse.
Antiikin keräilyharrastukseen löytyy avuksi runsaasti kirjallisuutta, esim. "Suomen antiikkiesineet" -sarja (2006), Wengel Hagelstamin "Uusi antiikkikirja" (2003).
Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löydät vastauksen kysymykseesi. Arkisto löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Miro ja etunimet Hannes ja tee haku. Saat mm. seuraavat tiedot:
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta.
Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kirkua taipuu "minä kirun", mutta alaviitteessä kerrotaan että sanan heikkoasteiset muodot (kirun ym.) ovat harvinaisia. Myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehden artikkelissa mainitaan, että kirkua-verbi esiintyy vain harvoin heikkoasteisissa muodoissa (kirun, älä kiru jne.), mutta sitä voidaan tarvittaessa taivuttaa kuten sanaa parkua. Kirunta tosiaan kuulostaa korvaan oudolta, mutta mahdollinen sana se silti varmaankin olisi.
Kysymykseen ei liene olemassa täsmällistä vastausta, mutta hyvin yleisellä tasolla kysymys on epäilemättä moralistisesta näkemyksestä, ettei tule synnyttää mielikuvaa alastomana uimisesta. Molemmissa esimerkeissä asia on jokseenkin koominen, koska hahmoilla ei normaalisti ole "housuja" ja minkäänlaisia sukupuolituntomerkkejä ei ole piirretty. Todennäköisesti kyseisten jaksojen piirtäjä on varautunut siihen, että joku närkästyy hahmojen "alastomuudesta". Vaikka meillä Suomessa on totuttu saunan ansiosta alastomuuteen, monissa muissa kulttuureissa ajatus on vaivaannuttava.
Voi tietenkin myös tulkita asiaa niin, että uimapukuun pukeutuminen vain heijastaa yleistä tapakoodia. Vaikka normaalisti housuttomien eläinhahmojen ei tarvitse käyttää...
Liettuan kielellä löysin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta seuraavat Tove Janssonin teokset:
Nematomas vaikas ir kiti apsakymai = Näkymätön lapsi
Kometa arteja! = Muumipeikko ja pyrstötähti
Kiinan kielellä löytyivät seuraavat teokset:
Mother Goose rhymes with Chinese translations / by Tinna Keh Wu
Seuraavat Astrid Lindgrenin kirjat:
Miou, wo de Miou = Mio, poikani Mio
Shixin xiongdi = Veljeni Leijonamieli
Xiaofeiren Ka'ersong = Katto-Kassinen
Chang wazi Pipi = Peppi Pitkätossu
Tove Janssonin Muumi-kirjat:
Mumi baba chu hai qu = Muumipappa ja meri
Mumi baba de huiyi = Muumipapan muistelmat
Mumigu de 11 yue = Muumilaakson marraskuu
Mumigu de dongtan = Taikatalvi
Mumigu de fengkuang xi = Vaarallinen juhannus
Mumigu de...
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-luvun Saksassa vadilta juominen oli tavallista yhteiskunnan paremmissakin piireissä, mutta myöhemmin siitä luovuttiin. Suomessa lautaselta juominen oli niin tavallista, että kupin reunalta juojia saatettiin pitää hienostelijoina. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa on runsaasti tällaisia kahvinjuontikohtauksia.
Kahvinjuontitavat alkoivat muuttua toisen maailmansodan jälkeen. Lautaselta juontia on ilmeisesti pidetty tavan viimeisimpinä elinaikoina huonona käytöksenä, sillä kotimaisiin perinnearkistoihin kertyneistä kahvinjuontimuistoista vuodelta 1969 löytyy maininta, jonka mukaan kertoja joi lautaselta, kun kukaan ei ollut näkemässä. Myös Ruotsissa...
