Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu menee vain aikuisten aineistosta. Sinun lainaamasi kirja oli virheellisesti merkitty aikuisten kirjaksi, ja siitä on siksi kertynyt mmyöhästymismaksua.
Asia on nyt korjattu. Olemme pahoillamme virheestä, ja kiitos kun ilmoitit siitä.
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopiointi ei edellytä teoksen omistamista, joten kopioida voi myös lainaksi saatua aineistoa. 50 a §:n mukaan ei kuitenkaan tehokasta teknistä suojausta ei saa kiertää kappaleiden valmistamiseksi vaan ainoastaan katsomista tai kuuntelemista varten.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Hyviä tekijänoikeutta käsitteleviä teoksia ovat Heikki Poroilan ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) ja Pirkko-Liisa Haarmannin ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos;...
Kappale oli "If Home Was Here" vuonna 1984. Kappale julkaistiin singlenä vuonna 1985 ja albumilla I Have Played Rock 'n Roll vuonna 1986.
http://wiki.pomus.net/wiki/If_home_was_here
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/luontevuus-biisinteossa-tarkeinta/
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=international&culture=fi&ID=…
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=if+home+was+here&culture=fi&…
Sarjaan kuuluu yhdeksän kirjaa:
Pieni talo suuressa metsässä, Gummerus 1961 (Little House in the Big Woods)
Farmarin lapset, Gummerus 1973 (Farmer Boy)
Pieni talo preerialla, Gummerus 1957 (Little House on the Prairie)
Luumujen poukama, Gummerus 1964 (On the Banks of Plum Creek)
Hopeajärven rannalla, Gummerus 1966 (By the Shores of Silver Lake)
Pitkä talvi preerialla, Gummerus 1969 (The Long Winter)
Pieni kaupunki preerialla, Gummerus 1975 (Little Town on the Prairie)
Onnen kultaiset vuodet, Gummerus 1974 (These Happy Golden Years)
Neljä ensimmäistä vuotta, Gummerus 1977 (The First Four Years)
Aiheesta lisää:
http://www.kolumbus.fi/pienitalopreerialla/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Ingalls_Wilder
Kahvi kuormittaa ympäristöä enemmän kuin tee.
https://www.bbc.com/news/science-environment-46459714
On kuitenkin syytä ottaa huomioon myös muita tekijöitä. Esimerkiksi veden lämmittämiseen kuluu tietysti energiaa. Jos taas kahviin tai teehen lisää maitoa, suurenee kupillisen hiilijalanjälki huomattavasti.
https://www.theguardian.com/environment/green-living-blog/2010/jun/17/carbon-footprint-of-tea-coffee
Suunnilleen kaikki Juice Leskisen laulut on julkaistu sarjassa "Mamme lauluja" 1-5, mutta Mikko Alatalon säveltämää ja Juicen sanoittamaa laulua "Odysseus" ei jostain syystä ole koskaan julkaistu nuottina. Kokoelmasta "Maamme lauluja 1" (Love 1985 ja Bluesway 2000) löytyy kuitenkin laulu "Nuku".
Laulu "Paperitähdet" (sävellys Ray Davies, sanat Juice Leskinen) löytyy kokoelmista "Hitit - rautainen 70-luku" (F-Kustannus 2003), "Suomi-popin helmiä 8" (Helmi 2011), "Kitaralaulujs 2" (F-Musiikki 2011) ja "Kultainen poplaulukirja" (F-Musiikki 2014).
Heikki Poroila
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi.
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen...
Suomalainen mentaliteetti on paljolti moniheimoinen asia: pohjalaisuus poikkeaa esimerkiksi karjalaisuudesta melko lailla. Koska Väinö Linnan romaania Täällä Pohjantähden alla ei ole käännetty islanniksi, ehdottaisin sen sijaan Tuntematonta sotilasta. Se on ruotsiksi Okänd soldat, tanskaksi Den ukendte soldat, norjaksi Ukjent soldat ja islanniksi Opekkti hermadurinn. Tiedot ovat peräisin Sulo Haltsosen ja Rauni Purasen teoksesta Kaunokirjallisuutemme käännöksiä. Uudemmaksi suomalaiseksi kirjaksi valitsisin Arto Paasilinnan
pohjoismaisille kielillekin käännetyn Jäniksen vuoden.Eikö päähenkilö Vatasen maallepaossa olekin jotakin perin suomalaista? Se on ruotsiksi, tanskaksi ja norjaksi Harens år. Islanniksi se on Ar hérans.
Pohjoismaista...
Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa.
Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester
Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen:
Aurinkomyrsky / Åsa Larsson
Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra
Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie
Divisadero / Michael Ondaatje
Hyviin naimisiin /...
Työläämpien jouluruokien jälkeen uutenavuotena pääsee jo helpommalla nakkeja ja perunasalaattia tarjoamalla. Ylen verkkoartikkelin mukaan makkaroiden ja nakkien hinnat halpenivat 1960-luvulla teollisen valmistamisen myötä. Nakeista tuli arkiruokaa ja kaiken kansan tuote. Uusivuosi muuttui merkittävämmäksi juhlaksi niin ikään kaupungistumisen myötä. Perinneruokaa juhlaan ei aikaisemmin oikeastaan ollut.
Ruokakulttuurin tutkijan Maarit Knuuttilan mukaan uuteenvuoteen ja vappuun perunasalaatti sekä nakit liitettiinkin lehdistön toimesta 1960-luvun puolessa välissä. Mainonnassa kehotettiin ihmisiä hankkimaan koteihinsa perunasalaattia ja nakkeja vuodenvaihteen juhlien ruokapöytään. Kaupallinen markkinointi tosiaankin...
Hei!
Olet varmaankin lukenut jotakin Alf Pröysenin Eukko pikkurilli -kirjaa. Kirjan Eukko pikkurilli ja hirvi kannessa on sangossa helmat hulmuten kierivä eukko. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat Eukko pikkurillikirjat:
Eukko pikkurilli (1959)
Eukko pikkurillin kepposet (1986)
Eukko pikkurilli mustikassa (1990)
Eukko pikkurilli ja hirvi (1991)
Eukko pikkurillin joulukirja (1989)
Osa kirjoista on varastossa, mutta niitä saa kyllä normaalisti lainaksi.
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Jämsänkoski kuului vuonna 1918 vielä Jämsään. Se erosi Jämsästä 1925. Jämsänkosken seurakunta perustettiin samana vuonna. Tietääksemme vasta tuolloin Jämsänkoskelle rakennettiin ensimmäinen hautausmaa.
Ainakin seuraavissa teoksissa (Jukka Rislakin Kauhun ajan, 1995 lisäksi) on tietoa vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (ja Jämsänkoskella):
- Toivonen, Raimo: Papit kansalaissodassa, 2000.
- Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2 : Valkoinen terrori, 1967.
- Kärsimysten tieltä : kymmenvuotismuistoja, 1928.
- Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa, 1918.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920 (myös äänikirjana).
- Suomen vapaussota vuonna 1918...
Hukkalämmöllä tarkoitetaan hukkaan menevää lämpöä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/hukkal%C3%A4mp%C3%B6
Prizztechin Hyötylämmöstä hyötyenergiaa - teknologiaselvityksessä hukkalämpö määritetään näin, "Hukkalämpö (ylijäämälämpö, jätelämpö) on erilaisten prosessien tuottamaa energiaa, jota ei hyödynnetä ja se siirtyy ympäristöön." https://www.prizz.fi/media/energiaratkaisut/energiaratkaisut-materiaali…
Palaessaan nuotio vapauttaa lämpöä ympäristöön, käytännöllisesti katsoen hukkaan. Toisaalta nuotion tehtävänä on lämmittää esimerkiksi sen äärellä istuvia henkilöitä tai ruokaa. Nuotion tuottamaan lämpöä voidaan mitata hyötysuhteella: η = Panto/Potto.
Hämeri, K., Jokinen, R., Ketolainen, P.,...
Isela on lyhenne nimistä Elisabet ja Isabella. Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet. Elisabet tarkoittaa
"Jumala on valani". Vuodesta 1900 Suomessa on annettu Isela
nimeksi 21 naiselle. Vuosina 2000-2006 Isela on annettu nimeksi 10 naiselle. Iselan nimipäivää voi viettää Elisabetin päivänä 19.11.
Puhdas vesi jäätyy normaalissa ilmanpaineessa 0 °C:ssa. Verellä ei voi antaa näin täsmällistä jäätymispistettä, sillä veri on monenlaisista eri aineista koostuva kudos. Veri jäätyy, kun pakkasta on noin 2-3 astetta.
https://science.sciencemag.org/content/110/2859/398
https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/oi/authority.20110803100404378
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
Hei!
Vuonna 1866-1873 laaditussa Karta öfver Finland -kartastossa, kuten myös 1920-luvulla ja vielä 1940-luvullakin painetussa kartassa nimenä on Ohtamäki. Myös malmion löytämisestä kertovassa uutisoinnissa Kainuun Sanomissa käytetään johdonmukaisesti nimeä Ohtamäki ainakin vielä elokuussa 1939. Lokakuussa 1939, kun Kainuun Sanomat kyselee rautatien rakentamisesta Oulujärven eteläpuolitse käytetään lehdessä kuitenkin termejä Otamäki ja Otanmäki.
Vuonna 1944 painetussa Tie- ja vesirakennushallituksen kertomus sen johdonalaisista töistä vuonna 1939 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/161823/xtvr_193900_1944_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y), rakennetaan tietä välille Vuottolahti - Otanmäki.
Uutisista ja...
