Seuraavassa on joitakin Internet-osoitteita pääkaupunkiseudun musiikkikouluihin, joissa tarjotaan aikuisopetusta ilman pääsykoetta :
http://www.musakoulu.net/
http://www.musiikkikoulu.info/
http://musiikki.hnmky.fi/etusivu
http://www.toolonmusiikkikoulu.org/index.htm
http://www.kolumbus.fi/kristmus/index.htm
http://www.artofmusic.fi/index.html
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;218;10696;4526
Edwin Linkomiehen hautamuistomerkin Hietaniemen hautausmaalla on tehnyt kuvanveistäjä Gunnar Uotila (1913-1997).
Lisätietoa Gunnar Uotilasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Uotila
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=1548
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,...
Torsten Treutigerin suunnittelema pronssinen muistolaatta on vuodelta 1994. Tarkempaa päivämäärää siitä, koska muistolaatta paljastettiin ja liittyikö tapahtumaan juhlallisuuksia, en saanut selvitettyä. Tosin saman vuoden kesäkuussa (17.6.1994) on ainakin muutamassa ruotsalaisessa sanomalehdessä, esim. Svenska Dagbladetissa ollut jotain juttua asiasta, mutta lehtien nettiarkistoja ei pääse vapaasti lukemaan.
Lähteet:
http://www.explore.stockholm.se/default.asp?id=10167&lang=EN
https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Torsten_Treutiger
https://tidningar.kb.se/?q=%22torsten%20treutiger%22%201994
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38...
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan Suomen alin keski-ikä on Luodon kunnassa. Väestön keski-ikä siellä on 34,1 vuotta, kun se koko maassa on 44,0 vuotta. Nämä luvut löytyvät Tilastokeskuksen maksuttomista tilastotietokannoista, joista voi etsiä kuntien erilaisia avainlukuja. Tilastojen avainlukuja voi etsiä täältä: PxWeb - Valitse taulukkoLähde: Tilastotietokannat | Tilastokeskus
Kyseessä on ilmeisesti kirja Borg, Eero: Gamlakarleby Handelskompani AB 1919-1944. Julkaisuvuosi on 1944. Teos on julkaistu myös suomenkielisenä samana vuonna. Kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston (maakuntakirjasto) niderekisteristä, joten sitä kannattaa tiedustella sieltä kaukolainaksi.
Inarinjärvi löytyy pohjoissaamelaisena käännöksenä mm. Eero Maggan nuottikokoelmasta Beaivvaseana. Sitä ei löydy painettuna. Ilmari Mattus on laulanut laulua inarinsaameksi saamelaisradiossa mutta julkaistuna sitä ei löydy.
Hei,
esimerkiksi seuraavista teoksista löytyy tietoa kysymyksiin:
Jermo, Aake: Kun kansa eli kortilla. Hki: Otava, 1974 ISBN 951-1-01651-2
Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute. Hki: Tammi, 1994
ISBN 951-31-0341-2
Elämäni vuodet: ajankuvia vuosilta 1937-1957. Povoo WSOY, 1987
ISBN 951-0-14519-6
Suomen historia: osa 7: itsenäisyyden alku.Hki: Weilin+Göös, 1987
ISBN 951-35-2496-5
ystävällisin terveisin Greta Mäkinen/Kemin kaupunginkirjasto
Koulutusnetistä löytyvän tilaston mukaan (http://www.koulutusnetti.fi/files/amk_koulutustarjontas2012_cs.pdf) Tampereen ammattikorkeakoulussa ei vuonna 2011 alkanut lainkaan ensihoidon koulutusohjelmaa. Vuonna 2010 ensihoitoa opiskelemaan haki 1321 henkilöä, joista ensisijaisesti 527. Hyväksyttyjä oli 36. (http://www.koulutusnetti.fi/files/s2010_nuoret_ohjelmittain.xls) Vuonna 2012 aloituspaikkoja on 22.
Pyhän Henrikin sekvenssin (Sequentia Sancti Henrici) suomennos löytyy ainakin CD-levyyn "Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja" liittyvästä tekstiliitteestä. Levyn on julkaissut Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro vuonna 1995. Tekstiliitteessä mainitaan, että teksteistä ovat vastanneet Tatjana Heikkilä, Tatjana Ihatsu ja Malcolm Hicks, mutta valitettavasti sitä ei ole mainittu, kuka on suomentanut kyseisen tekstin.
Saatte suomennoksen sähköpostiinne.
https://finna.fi
Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja (Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro, 1995)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja
Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen
http://evl.fi/virsikirja.
Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…).
Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Oman alueesi kirjastoista lyhentämättömiä englanninkielisiä versioita ei näytä olevan saatavan. Teokset voi tilata lainaan muualta Suomesta.
Little Men sisältyy teokseen The works of Louisa May Alcott (1986), joka on tilattavissa Varastokirjastosta.
https://finna.fi/Record/vaari.1455163
Jo's boys -teoksen lyhentämätön laitos kuuluu esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaski.3591469
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Timo Laaksosen, Pekka Laaksosen ja Urpo Vennon teos Jätkät sen kun porskuttaa ilmestyi vuonna 1970 (Weilin + Göös). Kyseessä on siis niin vanha teos, että kirjakaupoista sitä ei voi ostaa. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaattien tarjontaa voi tutkia kätevästi netistä. Teosta näyttää olevan saatavilla joistakin netissäkin palvelevista antikvariaateista, joiden sivuille löydät helposti googlettamalla vaikkapa teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.332958
Helmet-kirjastokortti ja asiakastiedot poistetaan kirjaston rekisteristä, jos kortti on ollut käyttämättä kolme vuotta, eikä asiakkaalla ole selvittämättömiä asioista (kuten maksamattomia maksuja tai palauttamatonta aineistoa).
Antamanne kirjastokortin numero ei ole Helmet-kirjaston rekisterissä.
Uuden kirjastokortin hakemisen voi aloittaa täyttämällä ennakkorekisteröitymisen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…;
Ennakkorekisteröityminen ei ole pakollista, kirjastokortin hakeminen onnistuu yhtä hyvin myös tulemalla suoraan kirjastoon. Mukana pitää olla voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus.
Kirjastossa käyvät seuraavat henkilötodistukset:
EU-maiden henkilötodistukset
passi...
Tällaista nuottia en onnistunut löytämään, mutta löysin Corvus Laurencij -kuoron cd-levyn ”Lauluja nyt laskecam” (Corvus Laurencij, 2006), johon sisältyy laulu ”Riemuitkaa, riemuitkaa” (”Gaudete, gaudete”) ”Piae cantiones” -kokoelmasta. Tämän laulun sanoitus vastaa kuvaustasi muuten paitsi kohdassa ”soikoon juhlassamme” lauletaan ”kaikuu juhlassamme”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Riemuitkaa, riemuitkaa, Herramme Kristus…”. Laulu alkaa kertosäkeellä. Levyn tekstilipukkeen mukaan laulun suomenkielisen tekstin on tehnyt Pekka Kivekäs. Veli-Markus Tapio on muotoillut soolosäkeistöjen sävelmän vanhojen lähteiden pohjalta, joten hän on sovittaja. Kuuntelemalla äänitteen voit tarkistaa, onko tämä versio se, jota etsit. Äänitteen saatavuus...
Käsittelyssä merkitsee sitä, että kirjastoon hankittu uusi teos on laitettavana lainauskuntoon. Yleensä,kun teos on tässä tilassa, sen voi odottaa saapuvan kirjastoon varsin pian.
On kuitenkin muistettava, että varaukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunginkirjastojen lainattavaan aineistoon, joten on aivan mahdollista, että aikanaan saat jonkin muun kirjaston kuin Kauniaisten kirjan.