Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä...
Viljo Raudan trilogia Kultainen leijona, Vaasain sormus ja Herttuan miekkamiehet vaikuttaa sangen tyypilliseltä historialliselta seikkailuromaanilta, joka todellisten historiallisten tapahtumien kehykseen sijoittaa fiktiivisiä henkilöitä ja näiden edesottamuksia enimmäkseen historian sallimissa rajoissa.
Arvostelevassa kirjaluettelossa vuonna 1943 trilogian Eero Salola kommentoi trilogian avausosaa seuraavasti: "Tapaukset liittyvät Kustaa Vaasan poikien aikoihin. Taustana ovat tutut historialliset tapaukset, joiden puitteissa tekijä pakinanomaisesti piirtelee henkilökuviansa. Tälläkin kertaa Raudan onnistuu vetää sattuvia ja mieleenpainuvia yksityispiirteitä. Mutta viimeistelyn puute nyt kuten usein ennenkin jättää loppuvaikutelman...
Aforismi näyttää olevan suomennettu. Internetistä löytyi sen kirjoittajaksi Stephen Grellett (1773-1855):
http://www.jesuslives.co.za/2008/08/12/pass-through-this-world-once/
http://wise-men-say.blogspot.com/2006/09/stephen-grellett.html
http://www.humanresources.txstate.edu/bulletin/october2005/page6.html
I expect to pass through this world but once;
Any good thing therefore that I can do, or
Any kindness that I can show to any fellow-creature,
LET ME DO IT NOW;
Let me not defer or neglect it,
For
I shall not pass this way again.
-Stephen Grellett.
Näillä hakusanoilla, "metsäala" "opiskelu" "urheilu", haettaessa ei tullut viitteitä(Melinda, UEF/Finna). Jos tarkoitat opiskelijoiden urheilu/liikuntaharrastusta, joitakin opinnäytteitä löytyy opiskelijoiden liikuntaharrastuksesta yleensä. Alla on listaus, jos näistä olisi kuitenkin apua:
Kauravaara, Kati.
Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyväskylä : Likes-tutkimuskeskus, 2013 - (Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja, ISSN 0357-2498 ; 276.) - Väitöskirja : Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, liikunnan yhteiskuntatieteet.ISBN 978-951-790-342-4
Innanen, Kaisa.
Liikettä kampuksella ? : Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen opiskelijoiden...
Tutkimustietoa aiheesta voi hakea esim. yliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Yhdistelmähaulla voi hakea vaikkapa asiasanoilla avohoito potilaat tai avohoito omaiset. Kokoelmatietokantoihin pääsee http://www.kirjastot.fi sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tieteelliset kirjastot. Helsingin yliopiston kirjaston Helka tietokannan osoite on http://wwls.lib.helsinki.fi/ Edellämainitut sisältävät myös graduja. Suomen kansallisbibliografiatietokantaan Fennicaan pääsee myös kirjastot.fi -sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tietokannat ja edelleen Fennica. Fennicassa ei ole graduja. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda on asiakkaiden käytettävissä monien oppilaitosten kirjastoissa. Myös yleisten kirjastojen, kuten...
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta ei löytynyt annetuilla tiedoilla vastausta.
Ylellä on oma tietokantansa, jossa ohjelmien sisältöä on kuvailtu tarkemmin.
Kannattaa ottaa yhteyttä Yle Arkiston asiakaspalveluun:
eva.andberg@yle.fi
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms....
Suomalaisia sota-ajan lauluja englanniksi käännettynä ei valitettavasti tietokannoista (Plussa, Viola) löytynyt.
Suomen kielellä löytyi kaksi nuottijulkaisua: "Sota-ajan lauluja" ISBN 951-757-182-8 ja "Sun kanssas Liisa pien - Laulumuistoja sotavuosilta" ISBN 951-757-313-8. Voit tarkistaa saatavuuden plussa-haulla http://www.libplussa.fi
En löytänyt nuottia kirjaston kokoelmista enkä nuottijulkaisuja myyvästä liikkeestä.
Kysyin nuottia suoraan Finlanders-yhtyeeltä ja sain seuraavan vastauksen:
"Näistä lauluista löytyy ainoastaan "studionuotti", eli ei siis
sellaista josta joku muu kuin me tai joku muu alan ammattilainen saisi
selvää. Harmi.
Toivottavasti saamme piakkoin tehtyä uuden nuottikirjan, johon voisimme
nämäkin nuotit sisällyttää."
Real Playerin ja Windows media playerin www-sivuja selaamalla suoraa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Kyseisten palvelujen tuottajat ovat tietenkin asiantuntijoita vastaamaan, Real Player tarjoaa keskustelufoorumin http://realforum.real.com/ Palvelu on maksuton, mutta vaatii kirjautumisen.
Asiaan erikoistuneen maallikon oletus oli, että musiikkitiedostot sijaitsevat hajautetusti eri palvelimilla ympäri maailmaa. Musiikkitiedostot ovat tunnistettavissa tietyn numerosarjan tai koodin avulla ja kun pyyntö tietystä kappaleesta välittyy esim. Real Playeristä, ohjelmisto käy läpi useita palvelimia ja tietokantoja. Aikaisemmat versiot Real Playeristä hakivat musiikkitiedostot mm. osoitteesta http://www.tunes.com
Internetin turvatekniikka...
Oletteko tehnyt levyn varauksen Lohjan kirjaston kaukopalvelun kautta, vai oletteko varannut levyn suoraan Rikhardinkadun kirjastosta? Emme löytäneet kaukopalvelutilausta omista tiedoistamme. Teidän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Helsinkiin ja kysyä levyn tilannetta, koska me emme näe tarkkaa tilannetta tiedonhaun kautta.
Levyn eräpäivä on todellakin 20.3., joten se on mahdollisesti jäänyt edelliselle lainaajalle.
Ystävällisin tervein
Lohjan pääkirjasto
Aikuisten osaston tietopalvelu
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy joitakin kuvia Kotkan Suulisniemestä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&lookfor=suulisniemi&type=AllFields
Kotkan kaupunginkirjastossa on Kotkan kaupunginosista koottu leikekansio: Kaupunginosat : 12, Itäranta, Popinniemi, Sunila, Suulisniemi. Kotka. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Ensimmäiset eksoplaneetat havaittiin vuonna 1992, ja tähän mennessä vahvistettuja havaintoja on 4884 planeetasta. Yli 8000 havaintoa odottaa vielä varmistusta.
Eksoplaneettoja koskevaa tietoa saadaan eri teleskooppien havaintodataa yhdistelemällä. Planeetan olemassaolo paljastuu usein sen emotähteä havainnoimalla: tähteä kiertävä planeetta aiheuttaa painovoimallaan pientä huojuntaa tähden asemaan. Mikäli planeetan ratataso on sellainen, että se kulkee Maasta katsoen tähden edestä, voidaan tähden kirkkaudessa havaita vaihtelua. Planeetan ollessa Maasta katsoen tähteä kauempana kyseeseen voi tulla myös mikrolinssi-ilmiö, jossa tähden painovoima taivuttaa kohteesta tulevaa valoa. Planeettoja voidaan löytää myös kuvaamalla.
Planeetan...
Harry Potter-kirjoista ei ole tehty selkokirjaversioita, joten helppolukuisia kirjoja ei niistä löydy. Lukutaidon kehittymistä odotellessa voi vaikka kuunnella Potterit äänikirjoina tai katsella kirjoista tehdyt elokuvat. Lasten tietokirjoja aiheesta löytyy paljon, tässä muutama esimerkki:
Harry Potter : Taikuuden historia (2018)
Harry Potter: Tylypahkan vuosikirja (2017)
Revenson, Jody: Harry Potter: Suuri hahmokirja (2015)
Revenson, Jody: Harry Potter : Suuri maaginen arkisto (2016)
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Löydät tietoa vuosittaisen Martti Ahtisaari -luennon puhujista Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta. Pääset sivuille klikkaamalla tätä linkkiä: Martti Ahtisaari -luento | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)Martti Ahtisaari -luennot pidetään Jyväskylän yliopiston juhlasalissa ja luennon kieli on englanti.
Kyseessä lienee Sabine Kuegler: Viidakkolapsi. Kustantaja: Helmi, jonka esittelyu on sivulta
http://www.tosi.fi/tosi06/tosijuttu.php?id=1199075&hae_pvm=2006-10-14&c…
