Heikki Asunnan tuotannosta en löytänyt, kävin läpi myös Viitaa ja Arvo Turtiaista, mutta ei tärpännyt. Kyselen vielä kirjastoväen listoilla ja Facebook-sivullamme, josko joku tunnistaisi.
Lapsityövoiman käytöstä löytyy tietoa mm. seuraavista osoitteista. Suomen kielellä esim. http://www.kepa.fi/eu/
- englanniksi tietoa saa sivuilta:
http://www.cleanclothes.org/
ja
http://www.ilo.org/public/english/comp/child/
Ylikansallisista lapsityövoimaa käyttävistä yhtiöistä voisit varmaan saada tietoa http://www.kepa.fi: n sivuilta ja niistä löytämistäsi sähköpostiosoitteista. Myös http://www.unicef.fi sisältää tarpeellista tietoa vieläpä suomeksi. Osoitteesta löydät myös yhteystiedot lisätietojen tiedustelua varten.
Kirjassa "Unkarilaisia kansansatuja" (lapsille suomeksi kertonut Anni Swan, Werner Söderström oy:n laakapainossa 1945) on satu nimeltä Käärmeennahka sivulla 128. Sadussa täytyy ryömiä reiän läpi, joka on neulan silmääkin kapeampi.
Valitettavasti en löytänyt piirrettyä, joka sopisi täysin kuvaukseesi. Eteeni kuitenkin tuli sirkukseen sijoittuva vuonna 1942 osana Terry Toons sarjaa ilmestynyt piirretty nimeltä Happy Circus days. Sen tapahtumat sijoittuvat sirkukseen ja siinä käytetään linkittämääsi Julius Fučíkin Entrance of the Gladiators kappaletta. Piirretystä löytää pätkiä googlettamalla sen nimen. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Terrytoons_animated_shorts
Toinen mahdollinen piirretty voisi olla 1983 ilmestynyt Matka maailman ympäri. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matka_maailman_ymp%C3%A4ri_(piirrossarja)
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Pitääkö luomistyössä naisell' olla
Osansa myös?"
http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html
Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti:
"Eikö mitenkään voi luoda ihmistä
ilman naisen osuutta?"
Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010)
Ikävä kyllä meillä ei kirjastossa ole riittävää asiantuntemusta arvioida esineiden arvoa. Kuvassa näkyvät kermakot ovat kauniita ja ilmeisen hyvässä kunnossa, joten kyllä niille varmasti ostaja löytyy.
Antiikkiliikkeiden kautta on mahdollista saada hinta-arvioita vanhoista esineistä. Nykypäivänä he voivat vastata kyselyihin myös sähköpostitse.
Helmet.fi-sivustolta löytyy lukudiplomilistoja eri-ikäisille. Listoilta voit valita sopivaa luettavaa oppilaillesi. Tee haku kirjan nimellä ja siten näät kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Suosittelen myös kääntymään sen kirjaston puoleen, jonka kanssa koulusi tekee yhteistyötä tai joka on lähinnä kouluasi. Melkein jokaisessa kirjastossa on kouluyhteistyötä tekevä henkilö, joka kokoaa lukupaketteja luokille. Heiltä saa myös apua sopivien kirjojen valintaan.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Kjell Westön teosta Dän vi en gång gått (suom. Missä kuljimme kerran) ei ole käännetty englanniksi. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Kirjaston kokoelmissa olevista Arabian tuoteluetteloista ei Pontikka -nimistä
mukia löytynyt.
Arabian museo tekee esineiden ajoitusta ma 13-18 puh. 0204 3911. Sieltä selvinnee haluamasi tiedot.
Tarkoitatkohan laulukaskasta? Laulukaskaita on olemassa eri lähteistä riippuen noin 1500-4000 eri lajia, jotka elävät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Laulukaskaiden toukat elävät maan alla ja saavat ravintonsa kasvien juurista. Toukat viettävät maan alla useita vuosia, ennen kuin ne kehittyvät täyteen mittaansa aikuisiksi kaskaiksi ja nousevat maan pinnalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavataan niin sanottua seitsentoistavuotiskaskasta, jonka kehittyminen kestää 17 vuotta, minkä ajan se viettää miltei kokonaan maan alla. Tämän lajin kaskaat ovatkin tunnettuja periodisesta kuoriutumisestaan, sillä niitä tavataan vain kerran 13 tai 17 vuodessa suurina parvina.
Lähteet:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. (Tammi, 1989)...
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
Www-sivulta http://www.hel.fi/palvelut/kirjastot/arkistot.html löytyy mm. Kansallisarkisto ja sieltä sivu http://www.narc.fi/ohjeet.html , josta löytyy arkistolaki sekä sivun lopusta dokumentti Arkistolaitoksen suositus arkistonmuodostussuunnitelman laadinnan, käytön ja ylläpidon periaatteeksi (http://www.narc.fi/ams ).
Eeva Kilvestä ei näytä löytyvän muita kuin hänen itsensä kirjoittamia elämäkerrallisia teoksia. Kilpeä ja hänen tuotantoaan on kyllä käsitelty useissa teoksissa, mutta niissä kaikissa on mukana muitakin kirjailijoita tai muita kohdehenkilöitä. Nämä teokset (ja myös Eeva Kilven omaelämäkerralliset teokset) saat näkyviin Vanamo-kirjastojen aineistohaussa, kun kirjoitat tarkennetussa haussa asiasanakenttään: Kilpi, Eeva
Eeva Kilven tuotannosta on tehty yli 20 pro gradu -tutkielmaa eri yliopistoissa. Myös kahdessa väitöskirjassa hän on yksi tutkituista kohdehenkilöistä. Näistä opinnäytteistä on luettelo liitteenä. Opinnäytteiden saatavuutta kaukolainaksi voit tarvittaessa tiedustella kaukopalvelusta (kaukopalvelu@hameenlinna.fi)
Kyseessä on tutkimuskokonaisuus nimeltä Galaxy Stress Research, joka tehtiin Mindlab International Sussexissa. Tekijäksi on ilmoitettu Mindlabin johtaja Dr. David Lewis.
Tutkimusta ei sellaisenaan näyttäisi olevan vapaasti saatavilla verkossa. Kannattaa kääntyä yliopistokirjastojen puoleen, heidän tietokannoistaan voi olla hyötyä.
Tutkimusta on myös kritisoitu sen metodien ja pienen otannan vuoksi.
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Englantilaisen Philip Larkinin tuotantoa on suomennettu varsin vähän. Mainitsemassasi Maailman runosydän –antologiassa on viisi Larkinin runoa Jyrki Kiiskisen ja Risto Ahdin suomennoksina. Teos Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (toim. Salme Saure, 1995) sisältää runon Seuraava, olkaa hyvä (Next, please) Pekka Saurin suomennoksena. Kari Aronpuro on suomentanut runon Häätuuli (Wedding Wind), joka on luettavissa Aronpuron runojen kokoelmasta Retro 1964-2008 (toim. Vesa Haapala, 2010).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/Record/outi.1001043
https://finna.fi/Record/outi.309450
Valitettavasti varauspäivä ei näy enää Helmet omissa tiedoissa eikä Taskukirjastossa.
Varauspäivän näkee kuitenkin virkailijoiden järjestelmästä. Voit tarkistaa sen kirjastokortilla lähikirjastosi tiskiltä asiakaspalveluaikaan.
Hei,
Kyseessä on todellakin taitavan novellistin Roald Dahlin taidonnäyte. Novellin nimi on Pastorin huvi, ja se löytyy ainakin novellikokoelmasta Rakkaani, kyyhkyläiseni.
