Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)SKS.n aineisto Kalevalan...
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Tämä kysymys jätti vastaajamme melkein täysin mykiksi. Yksi ehdotus löytyi: Porilaisen Toivo H. Laineen romaani Vie minne tiesi 1 kertoo ajasta 1850-luvulta lähtien Porin palon jälkeen. Asunnottomiksi jääneet asuivat kirjaimellisesti kuopissa.
Asiasanalla erakot löytyy teoksia Helmet-kokoelmasta, niitä kannattaa selata, ehkä joku vastaa kiinnostustanne, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Serakot__Orightresult__U?la…, esimerkiksi Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita / Milla Peltonen. Into | [2020].
Syrjäseudut asiasanalla Kirjasammosta löytyy myös teoksia, joista joku saattaisi sopia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/syrj%C3%A4seudut.
Ehkä Pentti Linkolan kirjoitukset tai...
Kirja löytyy Linda-tietokannasta osoitteesta http://finna.fi Tietokanta ei ole vapaasti selailtavissa netissä, vaan sinne pääsee Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston koneilta. Lähin kirjasto, mistä se löytyy on Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta.
Kuopion kaupunginkirjastoon on mahdollista kaukolainata aineistoa, jota ei ole kirjaston omissa kokoelmissa. Yliopiston kirjaston kokoelmat eivät vaikuta asiaan. Kyseisestä kirjasta voi siis jättää kaukopalvelupyynnön joko suoraan kirjastoon tai kirjaston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Myös kaukopalveluhinnasto löytyy lomakesivulta. http://www.kuopio.fi/kirjasto/MAAKUNTA/kauko.htm
Kyseinen CD-levy liitteineen ei ole varattavissa, koska sen ainoa HelMet-kirjastoissa jäljellä ollut kappale on poistettu. Levyn luettelointitiedot näkyvät vielä HelMet-verkkokirjastosta vielä jonkun aikaa, kunnes ne poistuvat vuodenvaihteessa tehtävässä eräajossa.
Valitettavasti levyä ei näyttänyt olevan lainattavissa muistakaan maakuntakirjastoista.
Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Tässä tarvitaan nyt niin tarkkoja tietoja, ettei niitä verkon kautta näköjään löydy. Wikipedian artikkeli mainitsee kyllä Sumiaisten kirkonkylän asukasluvun (430), mutta ei haja-asutusaluetta erikseen. Postinumeroiden 44260 ja 44280 osoite on Äänekoski. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä suoraan Äänekosken kaupungin viranomaisiin, joilla todennäköisesti on tällainen asukaslukutieto olemassa. Puhelinvaihteen numero on 020 632 2000, sähköpostia voi lähettää osoitteella kirjaamo@aanekoski.fi. Suoraan voi yrittää soittaa toimistosihteeri Tuula Ruuskalle, puh. 040 740 7311, joka näyttää koonneen verkkosivuilla olevat perustiedot. Hän ainakin osaa sanoa, onko etsittyä tietoa saatavana.
Heikki Poroila
Internetissä ei todellakaan ole oikein mitään Risto Karlssonista. Edes WSOYn, eli Karlssonin teosten kustantajan, sivuilta ei ole kirjailijan tietoja. Eikä Karlsson ole ehtinyt mukaan myöskään suomalaisia nykykirjailjoita esittelevään tietokantaan Sanojen aikaan http://kirjailijat.kirjastot.fi .Siispä ei auta mikään muu kuin suunnata lähimpään kirjastoon.
Sieltä etsit käsiisi kirjan Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, julkaistu 1997). Kirjassa on esitelty niin kirjailija itse kuin myös hänen teoksiaan. Jos ei kyseinen juttu riitä pyydä kirjastosi tietopalvelua tekemään artikkelihaku. Näin saat selville missä lehdissä ja koska on ollut joko juttuja kirjailijasta tai arvosteluja hänen teoksistaan.
Muuten,...
Matti Klingen teoksessa Muinaisuutemme merivallat (Otava 1983)on lyhyt kuvaus sumeista, joka oli vanha rügeniläinen suku. Satakuntalaista luonnetta ovat ehkä parhaiten kuvanneet Hj. Nortamo sekä F.E. Sillanpää.
Aiheesta löytyy runsaasti tuoretta kirjallisuutta. Teidän on mahdollista tarkastella aineistoviitetietoja Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Internetin kautta.
Valitkaa http://www.eduskunta.fi/kirjasto ja klikatkaa kohdasta Selma-kokoelmatietokanta.
Kirjoittakaa aukeavaan hakulaatikkoon sukupolvenvaihdos ja valitkaa aktiiviseksi hakuehto
asiasana (selaus) ja klikatkaa hae.
Teille avautuu näkymä, jossa on viitteiden lukumäärä -84. Klikatkaa numerosta, jolloin viitteet avautuvat järjestyksessä, jossa uusimmat ovat ensin.
Kutakin viitettä klikkaamalla pääsette aineiston saatavuustietoihin. Monet ovat saatavilla ainakin Eduskunnan kirjaston lukusalissa.
Kontulan lapsikuoron kasetti Iltalinnun laulaessa löytyy Kontulan kirjastosta ja Tikkurilan kirjaston musiikkivarastosta. Yksinkertaisin tapa olisi kopioida kasetti esim. kaksipesäisellä kasettinauhurilla. Jos haluaa kopioida lp-levyltä, kannattaisi ensiksi kysyä, olisiko tuttavilla vinyylilevysoitinta ja kasettinauhuria, joilla äänitys onnistuisi. Internetistä löytyi ainakin musiikkistudio MSTS, jonka tarjoamiin palveluihin näyttää kuuluvan mm. vinyyliäänilevyjen sisällön siirto toisille tallennusvälineille. Lisää tietoa esim. hinnoista ja yhteystiedot löytyvät studion kotisivuilta http://www.kolumbus.fi/msts
Finngospel lopetti toimintansa 1990-luvun puolivälissä kun Naxos-levymerkin takana oleva yhtiö osti sen koko osakekannan. Vanhasta...
Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän:
"Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna.
Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta:
Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan
sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi.
Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla...
Sulasol ry:n sivulla on selattavissa varsin laaja Sulasolin julkaisemien diskanttikuoronuottien luettelo. Luettelo on tekijän mukaan aakkosissa, musiikkityylin mukaan sitä ei ole ryhmitelty.
http://www.sulasol.fi/nuotit/diskanttikuoro/
Lähimmän kirjaston kuoronuottikokoelmia voi tutkiskella sen verkkokirjastosta valitsemalla (tarkassa haussa) hakukriteeriksi luokka ja kirjoittamalla siihen 78.3413 (naiskuorojen luokkanumero) sekä valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Outi-kirjastojen kokoelmista tehdyn tällaisen haun tulos löytyy tästä linkistä: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=NOT&booC=NOT&dat0=78.3413&dat1=heng…;
Listauksessa nuotin nimestä klikkaamalla näkee, mitä kappaleita nuotti sisältää. Monet kuoronuotit sisältävät...
Oikeudenkäynnin pöytäkirjat ja päätökset löytyvät todennäköisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipisteestä. Ohjeet tietopyynnön tekemiseen: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Surunvalittelukirjaan on voinut kirjoittaa nimensä Ison-Britannian suurlähetystössä Helsingissä ma-ti 12.-13.9.
Surunvalittelut voi esittää myös verkossa osoitteessa https://www.royal.uk/commemoration-and-condolence. "Book of Condolence" aukeaa sivun oikean laidan punaisesta palkista.
Sukunimeä Nikkola esiintyy lähinnä Eteläpohjanmaalla. Sukunimi on peräisin samannimisistä taloista, joiden nimiin sisältyy varhaisen isännän nimi Nikko.
Nikkoloita on asunut etenkin Ilmajoella, jossa on ollut Nikkola-niminen kylä jo vuonna 1571.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sukunimet, 2000.
Kyseessä on vuonna 1985 ilmestynyt Markku Vuorisen toimittama kirja Kyösti Erkinkorvesta. Se löytyy Vaasan kaupunginkirjaston laitoskirjastoista. Katso osoitteesta http://lib.vaasa.fi/webprimas/fin/connect.htm.
