Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Asiantuntijamme mukaan Kyösti Juhani Loijas (taiteilijanimi Lojax) on levyttänyt v.1976
Suuri Star / Rokkirinta –nimisen singlen, jolla hän myös esittää kyseiset kappaleet.
Myöhemmin Lojax –yhtye on levyttänyt LP-levyn ”Lojax", joka on ilmestynyt v. 1977.
Äänitteeseen sisältyvät seuraavat kappaleet ja esittäjät:
Alla jalkojen ; Pikku little rock ; Kyösti joka raketin ryösti ; Läpi pullon pohjan ; Lyö työ ei leiville ; Aika kun on ; Junasta sairaalaan ; Ei aikaa olekaan ; Sun faijas ; Kaunis on tuo maa.
Milan, Irina (esitt.) Sivonen, Jori (esitt.) Kuusamo, Kari (esitt.) Ikonen, Tapani (esitt.) Loijas, Jukka (esitt.) Loijas, Juhani (esitt.) Enne, Vesa (esitt.), Söderberg, Nono (esitt.)
Lähde: ( Viola – Kansallisdiskografia)
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä...
Sekä myyrät että rotat ovat jyrsijöihin kuuluvia nisäkkäitä.
Myyriä on Suomessa useita eri lajeja. Yleisimpiä myyrälajeja ovat metsämyyrä ja peltomyyrä. Ne ovat hyvin pieniä nisäkkäitä, jotka painavat noin 15-80 grammaa. Myyrälajeista suurin on vesimyyrä, joka voi painaa jopa 300 grammaa. Se muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran rottaa. Vesimyyrän häntä on kuitenkin aina selvästi ruumista lyhyempi, sillä on huomaamattomat pienet korvat, hyvin tylppä kuono, pienet silmät ja tummanruskea, lähes musta turkki. Sekä rotta että vesimyyrä pitävät vedestä ja osaavat uida. Myyrät ovat pääasiassa kasvinsyöjiä.
Suomessa elävä rottalaji on isorotta. Se on vesimyyrän kokoinen, mutta sillä on vaaleampi turkki ja pitempi...
Näkövammaisten Celia-kirjasto on julkaissut tämän vuonna 2001 ilmestyneen kirjan äänikirjana Oppari.fi-palvelussaan, mutta kuten muissakin tähän Daisy-sarjaan kuuluvissa teoksissa käyttöoikeus on vain sillä, jolla on todistus estyneisyydestä käyttää normaalia paperikirjaa (useimmiten siis näkövamma). Näyttää siis valitettavasti siltä, että yleiseen käyttöön tätä oppikirjaa ei äänikirjaformaatissa ole tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen. Ainoa poikkeus tästä ovat lainattavat esineet, jotka tulee palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Laulun "Sydämeni osuman sai esittää" Siiri Nordin. Alkuperäinen kappale on nimeltään Something's Gotten Hold Of My Heart (Roger Cook/Roger Greenaway). Kappaleen esittäjiä näet musiikkitietokannasta http://www.allmusic.com
Kappale löytyy esim. cd:ltä "The best sixties album in the world...ever! Marc Almondin uudelleen Gene Pitneyn kanssa levyttämä versio oli suuri hitti 80-luvulla. Tämä versio löytyy cd:ltä "The 80's".
Kuningatarhillon nimi tulee ruotsin kielestä 'drottningsylt'. Sanaa on käytetty jo vuonna 1903 ruotsalaisessa keittokirjassa. Nimen taustasta ei ole varmaa tietoa. On arveltu että se on saattanut olla jonkun kuningattaren lempihillo. Toinen ehkä uskottavampi selitys on, että hillo kahden eri marjan (vadelman ja mustikan) sekoituksena hienompi kuin tavallinen perushillo:
https://zenzafacta.wordpress.com/2019/07/04/drottningsylt-vad-kommer-na…
Kuningashillon alkuperästä ei löytänyt mitään lisätietoja. Todennäköisesti se on kuningatarhillon pohjalta keksitty tuotenimi. Gastronomian sanakirjoista sitä ei löydy.
Diskurssianalyysi
Diskurssianalyysissa otetaan lähtökohdaksi sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti kieli ja sen seurauksia tuottava luonne. Kieliasultaan samanlainen väittämä, lause tai sana voidaan tulkita lukuisilla eri tavoilla riippuen siitä asiayhteydestä, missä se esiintyy. Samasta asiasta voidaan myös puhua monin eri tavoin – monin eri diskurssein – vieläpä perustellusti, eikä toisistaan poikkeavia kuvauksia voida asettaa totuudellisuus- tai paremmuusjärjestykseen. Konteksti, jossa kieltä käytetään, antaa sanoille ja lauseille oman merkityksensä eli kielen avulla tuotetut merkityssysteemit ovat parhaiten ymmärrettävissä niiden asiayhteyksien, tilanteiden jne. kautta, jossa ne esiintyvät. Kielen avulla voidaan eri tilanteissa...
Vuonna 1939 suosiossa olivat:
Eugen Malmsten: Sä muistatko metsätien
Matti Jurva: Viipurin Vihtori
Kauko Käyhkö: Bel-Ami
Kauko Käyhkö: Irja
Viljo Vesterinen: Säkkijärven polkka
Vuonna 1949 olivat suosittuja:
Metro-tytöt: Ethän minua unhoita.
Henry Theel: Kuunvirran sillalla.
Henry Theel: Manana
Henry Theel: Marja-Leena
Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla
Vanhuuden, ruuan- tai vedenpuutteen takia hyönteisen koordinaatiokyky ja hermostontoiminta heikkenee. Normaalisti hyönteinen, joka on joutunut selälleen pystyy jalkojaan vierittämällä kääntymään ympäri. Nyt heikko selälleen kellahtanut hyönteinen ei enää jaksa kääntää itseään oikein päin ja sen takia hyönteiset löytyvät selälleen kuolleina. Hyönteismyrkyn takia hyönteiset saavat myös kouristuksia, minkä takia ne potkivat jalkojaan holtittomasti ylöspäin, mikä heikentää hyönteisen mahdollisuutta kääntyä ympäri ja saa yleensä hyönteisen jalat sojottamaan kohti ilmaa.
Lähteet:
http://www.livescience.com/33334-dead-bugs-lying-on-back.html
http://www.why.do/why-do-bugs-roll-onto-their-backs-when-they-die/
Värssy on käännös Hjalmar Procopén runon De bortgångna toisen säkeistön lopusta (teoksessa I sanden : dikter (Helsingfors 1915).
”De hafva gått men stå oss än så nära,
är tusen trådar binda oss vid dem,
och stegens återljud af våra kära
vi höra tydligt än I våra hem.”
Eino Leino on kääntänyt joitakin Hjalmar Procopén runoja suomeksi. mutta tämän runon tai runon osan kääntäjästä en löytänyt tietoja. I sanden -kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi. Runon alkuperäinen monikkomuoto on tässä käännöksessä muutettu yksiköksi, ilmeisesti jotta se sopisi paremmin muistovärssyksi.
Kyseisen runon on kirjoittanut Markku Lahtela. Runo löytyy mm. kokoelmista "Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta" (toim. Salme Saure, Otava, 1993) ja Kirja nuorelle (toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, Gummerus, 1997).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta" (toim. Salme Saure, Otava, 1993)
Teoksen ”Vem och Vad : 2004” mukaan Vivi-Ann Sjögren de Serrano asuu syntymäkaupungissaan Espoossa. Hän syntyi 31.5.1938 konttoristi Bruno Widergrenin ja tämän vaimon Runan (o.s. Hallgren) perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi v. 1956. Vuodesta 1958 hän on toiminut freelance näyttelijänä ja toimittajana radiossa, televisiossa ja suomenruotsalaisissa teattereissa. Hän avioitui valokuvaaja Fransisco Paco Serrano Gordonin kanssa v. 1965 ja jäi leskeksi v. 1992. Kirjailijalla on kaksi lasta Robert (1958) ja Maria (1967)
Teoksessa ”Suomalaisia kirjailijoita” , Otava, 2004, Vivi-Ann Sjögrenistä kirjoitetaan seuraavasti:
”S:n harrastukset, matkustaminen ja ruoka, ovat siirtyneet suoraan teoksiin. Kirjailijan draamantaju auttaa näkemään...
Kissat näkevät televisiokuvaa siinä kuin muutakin ympäristöään.
Kissojen silmät ovat mukautuneet näkemään hämärässä ja niille riittää vain kuudesosa meidän silmiemme tarvitsemasta valomäärästä samojen liikkeiden ja muotojen havaitsemiseksi. Toisaalta kissan silmät kykenevät mukautumaan häikäiseväänkin valoon paljon tarkemmin kuin minkään toisen eläimen silmät; supistamalla silmäteränsä raoiksi kissa pystyy säätelemään silmiinsä saapuvaa valomäärää.
Väri ei ole kissoille yhtä tärkeä kuin ihmisille. Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijat olivat vakuuttuneita kissojen täydellisestä värisokeudesta. Vasta vuosisadan jälkipuoliskolla pystyttiin osoittamaan, että kissat erottavat toisistaan punaisen ja vihreän, punaisen ja sinisen, punaisen ja...
Vuosi 1956 oli Suomessa alkanut maataloustuottajien luovutuslakolla, kun uudesta maatalouslainsäädännöstä ei päästy sopuun.
Vuoden keskeinen tapahtuma Suomessa oli presidentin vaali, jonka kolmannella kierroksella pääministeri Kekkonen voitti puhemies Fagerholmin niukimmalla mahdollisella tuloksella 151-149.
Helmikuussa Helsingin Messuhallissa valittiin Miss Suomeksi 18-vuotias salolainen liikeapulainen Sirpa Koivu.
Samana päivänä (1.3.1956) kun Kekkonen astui presidentin virkaansa alkoi kolme viikkoa kestänyt yleislakko.
Keväällä 1956 Neuvostoliiton uusi johtaja Nikita Hrustsev piti puolueensa 20. puoluekokouksessa sensaatiomaisen paljastuspuheen Stalinin kauden rikoksista. Varsin pian julkisuuteenkin vuotanut puhe johti monien aikanaan "...
Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
Hei,
Ei ihan sanasta sanaan, mutta lähes tuo kohta löytyy 1. Mooseksen kirjasta 3:19. Vanhan 1933 käännöksen mukaan se kuuluu: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
1992 käännöksen vastaava kohta kuuluu: "Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat."
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/...
Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan...
