Alun perin kokoelmassa Dikter från havets botten (1993) julkaistu runo löytyy suomeksi Pentti Saaritsan kääntämästä Anderssonin runojen valikoimasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962–1993 (WSOY, 1996).
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia, joissa on tietoa keinutuolin rakentamisesta:
Tekniset käden taidot -kirjasarjan osa 3 (sivut 24-31) ja Furniture (sivut 150-153). Molemmat teokset ovat vuodelta 2006.
Kirjastossa on myös lainattavissa Kotiseutujärjestöjen keskusliiton julkaisemia työpiirustuksia erilaisista keinutuoleista. Nimeltä mainitut mallit ovat salolainen malli ja Joensuun malli.
Kirjaston luetteloinnissa aineistolajilla tarkoitetaan sitä, missä muodossa ko. aineisto on ilmestynyt tai talletettu. Paperille painetusta materiaalistakin eritellään aineistolajien avulla kirjat, lehdet, nuotit, kartat jne.
Aineistolaji-määritteen avulla on mahdollista rajata hakua niin, että tulokseksi tulevat vain esimerkiksi tiettyä aihetta käsittelevat kirjat, mutta ei lehtiä, tai tietty musiikkikappale nuotteina, mutta ei äänitteinä. Aineiston luetteloinnin yksi tarkoitus on ennakoida sitä, millaisia tiedonhakumahdollisuuksia tarvitaan.
Elokuvien kohdalla tallennusmuoto on oleellinen tieto vaikkapa varausta tehdessä, jotta asiakas, jolla on käytössään dvd-soitin mutta ei videonauhuria - tai toisin päin - voi kohdistaa varauksen...
Hyväksi johdatukseksi aihepiiriin suosittelen tutustumista Glenn Murphyn kirjaan Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? (Tammi, 2008), joka on nuorille lukijoille tarkoitettu perusteos maapallon ilmaston muuttumisesta. Se kertoo, mistä kasvihuoneilmiö johtuu ja miten ilmaston lämpenemistä yritetään torjua.
"Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kun sammutat valot ja sähkölaitteet, säästät vettä tai palautat pullot kauppaan, olet mukana ilmastotalkoissa. Lisää vaivattomia keinoja löydät tästä kirjasta."
Muita valikoituja luotettavia lähteitä on Makupalat.fi:ssa, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos
Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.
Veikkaisin, että etsimäsi "rautalanka"-versio sapelitanssista olisi Dave Edmundsin yhtyeensä Love Sculpture kanssa levyttämä Sabre dance. Sen single-versio oli Englannin listan ykkösenä joskus vuonna 1968. Se ilmestyi myös Love Sculpturen levyllä Forms and Feelings, älppärillä kappaleesta on huomattavasti pitempi versio kappaleesta. Myös punk-yhtyeet The Boys ja UK Subs ovat levyttäneet kappaleen joskus 1970-80-lukujen vaihteissa.
Helsingin kaupunginkirjastosta kappale löytyy cd-levyltä Dave Edmunds: The Dave Edmunds Anthology (1968-90). Kyseistä levyä on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin pääkirjastossa ja Maunulan kirjastossa, mutta molemmissa kirjastoissa ne olivat lainassa.
Veistos on Armas Hutrin tekemä Sortavalan seminaarin muistomerkki vuodelta 1965 ja sen nimi on Tiedon lähteellä. Sen tarkka sijainti on JOensuussa Länsikadun varrella, Kuopiontien ja Tulliportinkadun välissä sijaitsevassa puistossa. Veistoksesta löytyy lisää tietoa Joensuun taidemuseon sivulta
http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=38
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
Katkelma on kansansävelmään pohjautuvasta laulusta Kaikki linnut laulelevat, jota M. A. Numminen on esittänyt. Laulu on kuultavissa useilla Nummisen äänitteillä, mutta painettuna sanoja ei valitettavasti löydy. Laulun sanat on näin ollen "poimittava" äänitteeltä.
Laulu Kaikki linnut laulelevat sisältyy esimerkiksi M. A. Nummisen äänitteille Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000), M. A. Nummisen 60-luku : kielletyt laulut (2009).
https://finna.fi/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka...
Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta saa tietoa perusopetuksen päättäneistä opetuksen järjestäjän mukaan taulukosta Perusopetuksen suorittaneet. Tietoja voi suodattaa mm. oppilaitoksen omistajatyypin mukaan (yksityinen, valtio, kunta ym.). Koulujen erilaisista painotuksista ei kerätä tietoa.
Nokkahuilu on satoja vuosia vanha soitin, jonka suosio alkoi kuitenkin hiipua 1700-luvun lopulla, kun poikkihuilu syrjäytti sen. 1900-luvun alussa vanhasta musiikista ja vanhoista soittimista kiinnostuttiin uudelleen. Myös Arnold Dolmetsch kiinnostui vanhoista soittimista ja rakensi vuonna 1919 ensimmäisen kopion vanhasta nokkahuilusta.
Saksassa vaikutti 1920-1930-luvuilla nuorisoliike, joka pyrki edistämään musiikin harrastamista kodeissa ja kouluissa. Säveltäjä ja musiikkipedagogi Carl Orff (1895-1982) kehitti koulusoittimiston, jota käytetään suomalaisissakin kouluissa. Hän otti nokkahuilun soittimistoonsa ystävänsä Curt Sachsin suosituksesta.
Suomeen nokkahuiluinnostus tuli Saksan ja Ruotsin kautta. Suomessa nokkahuilua on käytetty...
Kuningas Charlesille voi lähettää postia seuraavaan osoitteeseen:
His Majesty The King
Buckingham Palace
London SW1A 1AA
Contacting The Royal Family - The Lord Lieutenant of Cornwall
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
Joitakin mainintoja Raivolan lastenkodista löytyi kirjoista:
Mervi Kaarnisen kirjassa Punaorvot 1918 kerrotaan lyhyesti Raivolan lastenkodin perustamisesta, sivut 87-88.
Lisäksi mainitaan Panu Pulman ja Oiva Turpeisen kirjassa Suomen lastensuojelun historia, s. 132, että Raivolan lastenkodista tehtiin 1920-luvun lopulla Kannaksen ammattikoulukoti.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy lisäksi Karjala-lehdessä 13.11.1997 ollut artikkeli, jonka on kirjoittanut Sinikka Lehtinen. Artkkelin otsikko on tunteeko kukaan kuvia : Raivolan lastenkoti Uudellakirkolla. Artikkelista voidaan tilata kaukolainaksi kopio Lahden kaupunginkirjastoon.
Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisten henkilöiden nimiä näissä tietolähteissä ei valttämättä mainita....
Paula Koivuniemen Kuuntelen Tomppaa -albumilla (1999) ja sen nimikappaleessa saksofonia soittaa Heikki Keskinen.
Linkki levyn teostietoihin Kansalliskirjaston tietokannassa.
Artikkeli Heikki Keskisestä Musiikintekijät.fi-sivustolla (2013).
Kappale on "Varis on valtion varatyömies". Sen on säveltänyt Jani Uhlenius ja sanoittanut Veikko Lavi. Kappaleen on levyttänyt mm. Songilo 1978, Veikko Lavi 1986 ja Heikki Kinnunen 1989.
Kyberpunk kehittyi kirjallisuuden lajina 1980-luvulla. Genren tunnetuimpia kirjailijoita ovat William Gibson, Bruce Sterling ja Pat Cadigan. Kyberpunkin edeltäjiksi voidaan laskea Alfred Bester ja Philip K. Dick.
Suomeksi ilmestyneistä kannattaa lukea William Gibsonin koko tuotanto. Pat Cadiganilta on suomennettu yksi teos, Mielenpeli. Bruce Sterlingiltä on suomennettu hänen toimittamansa Peililasit: Cyberpunk-antologian lisäksi kaksi kirjaa. Tuon novellikokoelman kirjailijoista ainakin Rudy Ruckerilta on käännetty kyberpunk-henkisiä teoksia. Vuonna 2013 ilmestyi kotimainen kyberpunk-antologia, Mustaa lihaa. Uudemmista suomennetuista kirjoista Richard Morganin Muuntohiilestä ja Alastair Reynoldsin Ilmestysten avaruus -sarjasta löytyy...
