Muistaakseni lehdessä oli silloinkin elämänkaari-ilmoituksia.
Finna-haku löysi lehden Kansalliskirjastosta Helsingistä. Hakutulos
Kansalliskirjastoon voi ottaa yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla.
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Suomenkielistä yleishakuteosta, joka kattaisi kysymäsi aiheet ei ole valitettavasti ainakaan viime vuosikymmeninä julkaistu. Mutta ainakin seuraavista teoksista löydät perustietoa poliittisista ideologioista ja aatteista sekä historiallisesta että yleisemmästä näkökulmista: Kevin O’Donnell : Aatehistoria (2004) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.430592?sid=5276868580Koikkalainen & Korvela (toim.) : Klassiset poliittiset ajattelijat (2012) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702987?sid=5276898241Paloheimo & Wiberg : Politiikan perusteet (1997) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.307186?sid=5276903044Mickelsson, R. : Suomen puolueet : vapauden ajasta maailmantuskaan (2021, 3. uud. laitos) https://vaski.finna.fi/Record/vaski....
Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran."
Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28.
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Elonetin ja Kansallisfilmografian mukaan "Halil Ergün laulaa säestyksetöntä turkkilaista laulua (100 %), 0' 50". Ali Özgentürk laulaa Hafiz Hocan mandoliinilla säestämänä turkkilaista laulua (100 %), kahteen otteeseen, yht. 3' 00".":https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135079Tämän tarkempaa tietoa emme valitettavasti laulusta löytäneet. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun ja mistä se kertoo? Tietoa voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Käsittelyssä merkitsee sitä, että kirjastoon hankittu uusi teos on laitettavana lainauskuntoon. Yleensä,kun teos on tässä tilassa, sen voi odottaa saapuvan kirjastoon varsin pian.
On kuitenkin muistettava, että varaukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunginkirjastojen lainattavaan aineistoon, joten on aivan mahdollista, että aikanaan saat jonkin muun kirjaston kuin Kauniaisten kirjan.
Lukuisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on Suomessa omat, myös lainaustoimintaa harjoittavat kirjastonsa, joten mitään lainsäädännnöllistä estettä kirjaston perustamiselle ei ole. Kirjastojen lainausoikeuden perustana on tekijänoikeuslain 19§, jossa mainitaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen" eli laillisesti hankittuja teoksia voi antaa asiakkaille kotilainaksi. Poikkeuksen muodostavat elokuvateokset ja tietokoneohjelmat, joita ei ilman lupaa voi saattaa lainattavaksi yleisölle. Tekijänoikeuskysymyksistä saa tietoa esim. Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille -verkkojulkaisusta http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm ja...
Kirsi Kunnaksen elämää ja tuotantoa on esitelty mm. Wikipediassa (vapaassa nettitietosanakirjassa). Sivuston osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsi_Kunnas .
Tietoa Kirsi Kunnaksesta löytyy myös seuraavista osoitteista:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (Valitse pudotusvalikosta kirjailijan nimi. Seuraavan sivun pudotusvalikosta voit valita paitsi tekstinäytteen niin myös henkilötiedot ja tietoja tuotannosta.)
- Kirjatietoa Kirsi Kunnaksesta voi hakea mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 (toim. Ismo Loivamaa), BTJ Kirjastopalvelu 2001
- Suomalaisia kirjailijoita, (toim. Juhani Kohonen ja...
Kyseessä on kaiketikin hollantilaisen Herman Kochin vuonna 2013 suomeksi julkaistu romaani Lääkäri (Zomerhuis met zwembad, 2011). Teoksesta voi lukea lisää alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirjailijat/herman-koch
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirja/kaannetty-kaunokirjallisuus/11…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1382078747375
http://en.wikipedia.org/wiki/Herman_Koch
Syöttölaitteellinen kaksipuoleinen skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa kopiokoneella. Paperit voi skannata muistitikulle tai lähettää sähköpostiin. Koska kirjastojen kopiokonemallit ja säädöt vaihtelevat, en pysty sanomaan, missä muissa kirjastoissa kaksipuoleinen skannaus onnistuu kopiokoneella. Sitä ei ole eritelty osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyviin usein kysyttyihin palveluihin, joten ainoa keino selvittää asia lienee kysyminen suoraan jostakin tietystä kirjastosta.
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ei toistaiseksi voi tarkistaa omia lainaustietoja internetin kautta. Sinun on mentävä lähimpään kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jossa voit asiakaspäätteeltä katsoa tietosi.
Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmät ilmestyivät yhtenä niteenä vuonna 1982 Linda Viidingin virontamina. Teos Näidendid sisältää siis näytelmät Niskamäe noorperenaine (Niskavuoren nuori emäntä, 1940) ; Niskamäe Heta (Niskavuoren Heta, 1950) ; Niskamäe naised (Niskavuoren naiset, 1936) ; Niskamäe leib (Niskavuoren leipä, 1939) ; Mis nüüd, Niskamäe? (Entäs nyt, Niskavuori? 1956)
Niskavuoren naiset (Niskamäe naised : näidend : proloog, kolm vaatust) ilmestyi myös jo1936 Nina Murrikin kääntämänä ja Niskavuoren leipä (Niskamäe leib : Niskamäe naiste II osa) vuonna 1939 Albert Kivikaksen kääntäminä.
Teokset kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas ovat avoinna.
https://www.finna....
Markkinatietoa kerääviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Yrityksille suunnattua tietoa kerää esim.. Keskuskauppakamari
Sijoittajille suunnattua tietoa tarjoavat mm. Tesi, Rakli, Suomen vuokranantajat, monet suuret yritykset sekä pankit.
Yritysten sivuilta on tosiaan usein hankala löytää suoraan omistajatietoja. Yleensä ne siellä ovat (sivun alaosassa, tietoa meistä), mutta niitä voi joutua myös hakemaan hankalasti. Kannattaa tarkistaa yritysten tiedot suoraan yritysrekisteristä. https://www.ytj.fi/
Jos yrityksen nimeä ei löydy sieltä, kannattaa suhtautua siihen pienellä varauksella.
Yleensä kaikki tieto on jollain tapaa puolueellista. Markkinoinnissa, sijoittamisessa ja talouden kehityksessä yleensä suunnataan tulevaisuuteen. Sen...
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours…
Jos lainan uusii viimeistään eräpäivänä, siitä ei tule myöhästymismaksuja. Myöhästymismaksuja kertyy vain, kun kirja on lainassa yli eräpäivän. Uusittaessa eräpäivä siirtyy eteenpäin. Uusiminen ei ole maksullista. Uusinnan voi tehdä verkkokirjastossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoon.
Varaussivulla on teksti: "Älä käytä selainohjelman Paluu (Back) -painiketta, kun poistut tältä sivulta. Muutoin samasta aineistosta saattaa syntyä useita varauksia. Käytä sivulla olevia painikkeita Teoksen tiedot, Takaisin omiin tietoihin tai Aloita alusta".
Tämä viesti tarkoittaa sitä, että kannustamme asiakkaita käyttämään HelMet-palvelun omaa navigointia selaimen painikkeiden sijaan. Aineistohaku ja varausjärjestelmä eivät valitettavasti ymmärrä halutulla tavalla selaimen omilla painikkeilla liikkumista.
Mutta: aina takaisin alkuu palaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan esimerkiksi klikkaamalla ohjeen mukaisesti vaikkapa Teoksen tiedot -> Takaisin listaan pääsee edeltäneeseen hakuun takaisin.
Helsingissä kaikki kirjastot ja osastot päättävät itse, mitä kokoelmiinsa hankkivat. Hankinta- ja luettelointitoimisto kerää keskitetysti tietoja ilmestyneistä julkaisuista ja laatii niistä ns. valintalistoja kirjastoille. Näiltä listoilta kirjastot valitsevat julkaisut itselleen. Tämä kaikki toimii nykyisin sähköisesti sisäisessä verkossa.
Käytännössä toimit niin, että otat yhteyttä hankintatoimistoon (Erja Ylinen, p. 09-310 85407, e-mail: erja.ylinen@lib.hel.fi tai postitse
PL 128, 00521 Helsinki.) Lähetä esite - jos sellainen on - tai kannen tekstiliite tai sen kopio tai muuta materiaalia levystäsi sekä hinta- ja yhteystiedot ja maininta siitä, maksatteko arvonlisäveroa. Helpointa on toimia, jos bändillänne on nettisivut (ja jopa...
Ikävä kyllä emme löytäneet tällaista kaunokirjallista teosta. Federico Garcia Lorcan runokokoelmassa Mustalaisromansseja on runo nimeltä Pyhä Gabriel (Sevilla), jossa Maria ja arkkienkeli Gabriel kohtaavat, mutta näkökulma ei ehkä ole aivan kysymäsi.
Leo Lenzin näytelmää Hochzeitsreise ohne Mann ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/
Suomen rekisterikilpimuseon sivuilla on seikkaperäinen selitys Suomen ajoneuvorekisterien historiasta. Siellä kerrotaan, että alkuvaiheessa ajoneuvojen rekisteröintitietojen ylläpito oli lääninhallitusten vastuulla. Poliisi laati kaikista käytössä olevista ajoneuvoista kantakortin, joka sisälsi perustiedot autosta. Ikävä kyllä varsinkin Helsingin seudun kantakorteista on iso osa ehdittiin tuhota, ennen kuin niiden historiallinen arvo tunnistettiin. Säästyneet kantakortit on tallennettu Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton (SAHK ry) arkistoihin, josta niitä kannattaa kysellä.
Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sahk.fi/
Lähde:
http://www.kilpimuseo.fi/
Kysy.fi...
