Valta:vallankäytön 48 lakia, tekijänä Robert Greene (2009), löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjaan on muutamassa kirjastossa hyllyssä, sen voi tilata HelMet-järjestelmän kautta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X tai soittamalla johonkin kirjastoon.
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Kyllä Pernin lohikäärmeritarit-kirjoja löytyy englanninkielisinäkin kirjastoista.
Googlesta löytyy luettelo sarjasta sivulta http://pern.srellim.org/stories.htm
Piki-verkkokirjaston tilannetta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjoittamalla tekijä-laatikkoon McCaffrey, Anne ja valitsemalla materiaaliksi kirjan ja kieleksi englannin.
Pirkanmaalta puuttuvia englanninkielisiä Pern-kirjoja löytyy
esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi/
(mm. The White Dragon ja Dragonsdawn, joita ei Pirkanmaalta löydy)
Vieras on suomennettu. Tarkista saatavuus tästä linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1896246~S9*fin
Vieras-kirjalle on mahdollisesti jatkoa tulossa, mutta mitään aikaa ei ole vielä ilmoitettu.
Meyerin suunnitelmissa oli kirjoittaa Midnight sun -nimellä kirja, joka olisi kertonut Uusikuu-kirjan tapahtumat Edwardin näkökulmasta, mutta projekti keskeytyi, kun romaanin luonnos vuoti vastoin kirjailijan tahtoa Internetiin. Tämänkin kirjan kohtalo on epäselvä.
Mitään varmaa tietoa Meyerin seuraavasta kaunokirjallisesta teoksesta ei ole, mutta huhtikuussa 2011 julkaistaan Twilight-sarjasta kertova virallinen tietokirja The Twilight Saga: The Official Illustrated Guide, joka valottaa sarjan taustoja.
Löysitkin jo ehkä itse parhaimman viitteen Internetistä, mutta tässä vielä muutamia vihjeitä:
1)Hale-teleskoopista kerrotaan esim. seuraavissa kirjoissa:
Preston, Richard: First light--the search for the edge of the universe
Florence, Ronald: The perfect machine: Building the Palomar Telescope
Ensimmäinen kirja löytyy yleisistä kirjastoista. Tarkista saatavuus esim. kirjastojen kotisivujen aineistotietokannoista. Jälkimmäisen kirjan löydät Ursan kirjastosta, jossa on myös muuta kaukoputkikirjallisuutta. Ursan osoite on:
http://www.ursa.fi/ursa/yhteys.html
2)Ebsco-tietokannasta, jota pääset käyttämään esim. kaupunginkirjaston työasemalta,löytyy joitakin artikkeleita Mount Palomarin observatoriosta.
3)Internetisssä on vielä
http://astrosun....
Hei !
Vantaan kaupunginkirjasto on mukana omalta osaltaan toteuttamassa kaupungin talous- ja velkaohjelmaa, mikä tarkoittaa, että myös kirjaston palveluita arvioidaan uudelleen. Kyseessä on prosessi, jossa koko palveluprofiili tarkistetaan. Työntekijöiden eläköitymisen myötä vapautuvia virkoja täytetään tarpeen mukaan koko kirjastoverkon tasolla. Pointin Avoin kirjasto-kokeilun tarkoitus ei ole henkilökunnan vähentäminen vaan palvelun parantaminen. Asiakkaat voivat käyttää kirjaston tiloja joka päivä aamusta iltaan silloinkin, kun henkilökunnan työaika päättyy. Aukiolo siis laajenee, eikä tässä vaiheessa ole suunnitteilla muutoksia henkilökunnan määrään. Tarkoitus on, että rutiinitöiden muuttuessa entistä enemmän sähköisiksi tai...
Tarkkoja ajantasaisia lukuja on vaikea löytää, mutta Tuntematonta sotilasta ja Sotaromaania on yhteensä julkaistu lähes miljoona kappaletta. Täällä Pohjantähden alla –trilogian ensimmäistä osaa oli jo vuoteen 1963 mennessä julkaistu 130 000 kappaletta. Koko sarjaa on julkaistu ehkä puolen miljoonan kappaleen paikkeilla. Nämä siis suomenkielisiä painoksia.
Vastaavia kirjoja löytyy ruotsiksi mm. Helsingin kirjastoluokista 2.4 BÖRJA LÄSA, 2.4 LÄTTLÄSTA sekä 2.79 ROLIGT ATT LÄRA (kuvakirjat). Kokeile siis Helmet-hakuja "lättlästa" ja "roligt att lära". Tietokirjapuolelta löytyy lisäksi ainakin sarja "Lätta fakta".
Etsitty kirja saattaisi olla Owen Matthewsin Stalinin lapset : sodan ja rakkauden arvet (Otava, 2009)
Owen Matthews on tehnyt matkaa omille juurilleen tienviittoina asiakirjat Stalinin salaisen poliisin käsiin kuolleen isoisän vaiheista sekä vanhempien riipaisevat rakkauskirjeet kylmän sodan ajalta.
Matthews kertoo isänsä ja äitinsä traagisen rakkaustarinan ja valottaa läheistensä kautta Stalinin hirmuvallan aikaa. Älykkään tarkastelun alle joutuvat myös Neuvostoliiton romahtaminen ja nyky-Venäjä uusrikkaineen sekä hänen omat kokemuksensa nuorena reportterina 1990-luvun Moskovassa, anarkian, huumeiden ja väkivallan maailmassa.
En löytänyt mistään tietoa oravan talvisesta juomisesta, vain siitä, miten orava kerää ravintoa talveksi ja viihtyy talvella paljon pesässään. Voisi olettaa, että orava saa nestettä ravinnosta ja lumesta, jos sitä on. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta asiantuntijoilta Luontoportista tai Luontoillasta.
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi...
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Voisiko yrityksen nimi jonka haette olla Barker Textiles (Barker-Littoinen Oy)? En löytänyt tietoa Brahe Textiles yrityksestä.
Barkerista voi löytää jonkun verran tietoa netistä, mutta myös näissä kirjoissa:
Leinonen, Kaarina (toim.): Wechteristä Valvillaan: Suomen tekstiiliteollisuus 250 vuotta (1987)
Hyllyssä 64.3 LEI
Juva, Einar W.: John Barkering Puuvillatehdas 1843-1933 (1933)
Hyllyssä 64.3 JUV
Molemmat kirjat löytyvät Turun pääkirjastosta.
Painettuja City-lehtiä ei kirjastoista näy löytyvän, joitakin paikallisia versioita lukuunottamatta - esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa on varastoituna osa City Tampere -lehden numeroista.
City-lehden verkkoversiosta - https://www.city.fi/ - voi etsiä myös vanhoja juttuja. Hakuehdolla "Rosa Meriläinen" löytyy 39 viitettä. Kysymyksessä mainitulta aikaväliltä löytyy ainakin yksi haastattelu, Liisa Huhdan ja Meriläisen kirjaan Kilttien kapina liittyvä "Rosa Meriläinen - tapakasvatusta naisille" (17.10.2008).
https://www.city.fi/kulttuuri/rosa+merilainen+tapakasvatusta+naisille/2836
Näitä kysymiäsi joululehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Tosin Kotiliesi-lehden tämän vuoden (2019) numeron 22 alaotsikko on Unelmien joulu. Se löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista.. Vanhoja joululehtiä on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää luettavakseen Pasilan kirjastossa. Luettelo lehdistä löytyy alta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjoululehdet__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjastoista eri puolilta Suomea kysymiäsi lehtiä löytyy. Niitä on mahdollista pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
