Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyi muun nimistöntutkimuksen lisäksi julkaisut:
KEPSU, Saulo
Uuteen maahan : Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
HAGELSTAM, Katja
Hetki Helsingissä / Wenzel ja Katja Hagelstam ; Roosa Toivonen ja Pietke Visser. WSOY, 2007
Kirjat ovat myös Joensuun seutukirjastossa. Jälkimmäinen ei ole varsinaisesti nimistöntutkimus, mutta kertoo Helsingin rakennusten (ja nimien) historiasta.
Ruotsiksi löytyivät seuraavat, joista ainakin opinnäytetyö koskee suoraan aihetta:
Aarnikuru, Tanja
Herrgårdsnamn i Nyland / Tanja Aarnikuru, Mirkka Reunanen. [Tampere], 2001. - Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, kieli- ja käännöstieteiden laitos, pohjoismaiset...
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Lapsen nimet on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä Digi- ja väestötietovirastoon. Tarvittaessa vanhemmille lähetetään muistutuskirje asiasta. Viimeisenä keinona on tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Sen jälkeen sosiaaliviranomainen hakee käräjäoikeudelta päätöstä, jossa lapsen edunvalvojille eli useimmiten vanhemmille määrätään sijainen nimen antamista varten. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, joten nimenantokäytäntöä ei ole tainnut muodostua. (Oma arveluni on, että tällaisessa tapauksessa lapselle valitaan jokin yleisesti käytössä oleva etunimi.)Etu- ja sukunimilaki 946/2017 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®Lapsen tietojen ilmoittaminen | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv...
Päivi Hartzellin ohjaama lastenelokuva Lumikuningatar (1986) on julkaistu DVD:llä vuonna 2018, ja sen voi lainata useasta kaupunginkirjastosta. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta, miten sen helpoiten saisi käsiinsä.
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Alunperin saksaksi vuonna 1968 ilmestynyt Stefan Olivierin vakoilijaelämäkerta Geliebte Genossin : die Lebensgeschichte der Helga Wannenmacher julkaistiin suomeksi Gummeruksen kustantamana 1969 nimellä Moskovan enkeli : naisvakoilijan tarina. Samana vuonna kirjasta otettiin kaksi lisäpainosta; neljäs painos tuli 1984, ja samana vuonna se ilmestyi myös Koko kansan kirjakerhon kautta.
Kirjastojen kautta Moskovan enkelin saa luettavakseen helposti - tässä malliksi kirjan saatavuus maakuntakirjastoissa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Ensimmäinen kysymys tunnetaan myös niin sanottuna valehtelijan paradoksina. Eräitä ratkaisuyrityksiä siihen ovat olleet:
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, eivät ole tosia eivätkä epätosia
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, ovat samaan aikaan sekä tosia että epätosia
* missään loogisesti korrektissa kielessä ei voi puhua kielen lauseiden omasta totuudesta eikä mikään lause voi siis viitata omaan totuuteensa, joten valehtelijan paradoksi kertoo vain luonnollisen kielen epätarkkuudesta
Lisää informaatiota valehtelijan paradoksista ja sen mahdollisista ratkaisuista löytyy esimerkiksi täältä:
http://plato.stanford.edu/entries/liar-paradox/
Kaksi...
Mirkka Rekola: Päivää loistavampi. Helvi Juvonen: Kuningas Kultatakki sisältyy teokseen Suomalaisia kirjailijoita: kirjailijat kirjailijoista, toim. Mirjam Polkunen ja Auli Viikari. Tammi, 1982.
Teoksessa Edessä avoimet meret:Runoja antoisiin eläkevuosiin löytyy kysytynlaisia runoja. Tämä teos löytyy kirjaston kautta kuten seuraavatkin, joista voi olla hyötyä:
Vuosien varjot ja valo / Räty-Hämäläinen, Aino
[Helsinki] : Palmenia-kustannus, 2002
Vuodet kuin kuiskauksia /
Helsinki : WSOY, 2005
Tässä iässä /Heilala, Eeva
Helsinki : Tammi, 2009
Ilta / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2002]
Ero / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2003]
Suruttoman saattohoito / Kejonen, Pekka
Helsinki : WSOY, 2005 (Vantaa : Dark)
Koipitoipilas : runoja /Villa, Kyllikki
Helsinki : Like, 2009
Pää tallella : runoja ikääntyville /
Helsinki : LK-kirjat, 2008
Vanha Kalevalassa on 32 ja Uudessa Kalevalassa 50 runoa. Vuonna 1981 julkaistu Kalevalassa, jonka esi- ja selkänimekkeenä on tosiaan Juhla-Kalevala ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-taide, on 50 runoa. Sen teksti on siis Uudesta Kalevalasta. Akseli Gallen-Kallelan maalaukset ja tieto niiden synnystä ovat merkittävä osa teosta.
Kirjaston käyttösäännöissä säädetään lainaamisen ehdoista, ja luonnollisesti niitä säätelee pohjimmiltaan Suomen laki. Elokuvien ja pelien ikärajat perustuvat lakiin, joka velvoittaa kirjastoja. Vastaavasti kirjojen osalta vastaavaa säädöstä ei ole. Asia perustunee siihen, että kuvamateriaali vaikuttaa voimakkaammin, koska katsoja näkee tapahtumat. Kirjoissa tapahtumat voi kuvitella vain mielessään omien kokemustensa perusteella.
Kustantaja tai kirjasto voi antaa kirjoille ikäsuosituksia, mutta niiden rooli on enemmänkin kertoa, minkäikäisille kirja saattaisi sopia, kuin estää lainaaminen suositusta nuorimmilta tai vanhemmilta.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä, joita on käytetty tämän vastauksen laatimisessa:
https://yle.fi...
Jokainen ihmisen teko ja ajatus luo aivoihin magneettikentän. Tämän magneettikentän voimakkuus on miljardisosa maan magneettikentästä eikä saa kompassia liikahtamaan.
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/aivoja-stimuloiva-laite-voi-helpottaa-m…
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/aivojen-magneettikenta…
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Kirjaimellisesti nurkkanovellilla tarkoitettiin sanoma- tai aikakauslehdissä jatkokertomuksena julkaistua kaunokirjallista teosta (romaani, pienoisromaani tai novelli), joka oli ladottu kirjan tapaan lehden sivun molemmin puolin ja asemoitu keskeltä taitettaviksi "painoarkeiksi" sivun ala- tai ylänurkkaan siten, että se oli mahdollista leikata talteen. Talletetuista arkeista saattoi sitten halutessaan koota itselleen pikku kirjan. "Monessakin lehdessä on irtileikattava 'nurkkanovelli', joka joskus myöhemmin ilmestyy kirjana, mutta useimmiten ei. Sen vuoksi on syytä leikata romaani joka numerosta ja tallettaa se. Tunnen erään entisen kansakoulupojan, joka suoritti tämän työn hyvin huolellisesti ja siten keräsi itselleen huomattavan...
Varauksen voi peruuttaa itse verkkokirjastossa niin kauan, kuin se on jonossa. Kun varaus on kuljetettavana tai noudettavana, sitä ei enää itse pääse peruuttamaan. Varauksen voi kuitenkin perua ilmoittamalla asiasta kirjastoon esim. puhelimitse tai sähköpostitse. Jos varauksen peruuttaa ennen viimeistä noutopäivää, ei joudu maksamaan noutamattoman varauksen maksua, joka Seinäjoella on yksi euro.
Francisco José Viegas on suosittu kirjailija, jonka teoksissa on päähenkilönä rikospoliisi Jaime Ramos. 2000-luvulla on ilmestyneet mm. kirjat O colecionador de erva (2013) ja Un crime capital (2012).
Kirjailijasta lisää: http://jaimeramos.booktailors.com/en/biography/
Selasin Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan varastosta Omin käsin-lehtien vuosikerrat 1938- 1944. Numerossa n:o 4 vuodelta 1944 todettiin himmeleitten olevan liian suuritöisiä sota-aikana tehtäväksi. Lisäksi olkikupo tarvittiin muihin töihin. Samassa numerossa on olkitöitten kuvia, muttei ohjeita. Numerossa 2 vuodelta 1944 Tyyne-Kerttu Virkki esittelee työohjeitten kera "Olkityön elvyttäminen Aunuksessa".Kuvissa on oljesta valmistettuja ostoslaukkuja, päähineitä ja erilaisia käyttöesineitä.
Himmeleistä on ilmestynyt runsaasti ohjekirjoja. Esim. TEKIJÄ Koski, Eija, kirjoittaja, valokuvaaja.
TEOS Himmeli / Eija Koski ; valokuvat: Rita Lukkarinen, Eija ja Kari Koski, Minna Jones ; piirrokset:...
