Katherine Applegaten Animorphs-sarjan osa 20 ilmestyi vuonna 2007. Sen jälkeen uusia osia ei ole julkaistu. Uusissa suomennoksista päättää sarjan julkaisija Tammi. Voit kysyä Tammesta jatkosuunnitelmista:
http://www.tammi.fi/sivut/3
Nuortenkirjallisuus on kohderyhmän iän mukaan määritelty ja genrerajat ylittävä kirjallisuusryhmä. Kirjastojen nuortenosastoilla nuortenkirjallisuudeksi voidaan laskea kaikki sinne sijoitettu kirjallisuus: eri tyylinen kaunokirjallisuus, sarjakuvat, runot, tietokirjatkin. Jokin tietty nuortenkirjallisuuden alalaji voitaisiin kuitenkin ehkä hyvinkin laskea omaksi genrekseen.
Hyvä suomalainen genreä vastaava termi voisi olla tyylilaji. Kirjallisuuden tyylin ohella myös kirjallisuudenhistoria sekä rakennetyyppi voivat erotella kirjallisuuden genrejä toisistaan. Runouden genrejä on vaikkapa lyriikka, joka erottuu romaaneista niin kirjallisuudenhistorian, tekstirakenteen kuin tyylinkin osalta. Romaani- ja novellikirjallisuuden vanhoja genrejä...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Hei,Outlookissa saa estettyä sähköpostit tietystä osoitteesta ja täältä löytyy siihen ohje: Lähettäjän estäminen - Microsoft-tukiSähköpostin lähettäjä ei saa tietoa, että hänen osoitteensa on estetty, sillä sähköpostit menevät ohjelman roskaposteihin.
Kirjastonhoitajan tai kirjastovirkailijan työ voi olla sisällöltään hyvin vaihtelevaa. Työn sisältöön vaikuttaa mm. se, työskennelläänkö tieteellisessä vai yleisessä kirjastossa, onko kirjasto iso vai pieni, ja mitä työnkuvasta on erikseen määrätty. Esimerkiksi tieteellisen kirjaston tai ison yleisen kirjaston aikuisten tieto-osaston kirjastonhoitaja todennäköisesti ei joudu vetämään satuhetkiä, mutta lastenosastolla tai pienessä yhden tai kahden ihmisen vetämässä kirjastossa todennäköisyys tietysti on aika suuri.
On kuitenkin otettava huomioon, että olipa kirjasto suuri tai pieni, kirjastoissa nykyään järjestetään paljon monenlaisia tapahtumia. Jonkinlaisesta esiintymistaidosta tai -halukkuudesta on kirjastonhoitajalle varmasti etua....
Kysymykseesi on vaikea löytää tarkkoja lukuja. Tässä artikkelissa mainitaan, että linnut syövät kolmanneksen hyttysistä:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1238022
Voisi siis olettaa, että linnut syövät myös tuhohyönteisiä suuren määrän.
Tiedämme, että esimerkiksi puukiipijä on merkittävässä roolissa kirjanpainajan torjunnassa. Kirjanpainaja on merkittävä metsien tuholainen.
https://www.puutarhakauppa.fi/index.php/uusin-juttu/144-linnut-viljelijan-apureina
Sen sijaan en löytänyt tietoa oravien roolista tuholaiskantojen harventajina. Oravat syövät jonkin verran hyönteisiä, mutta niiden pääravintona ovat kuitenkin kävyt. Oravia on myös määrällisesti vähemmän kuin lintuja.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomen kirjailijat" -tietokannasta löytyy luotettava tieto: Venny Selma Sylvia Kontturin kuolinpäivä oli 4.3.1981.
Tietokantaa ei enää löydy verkosta, mutta nykyinen kaunokirjjallisuustiedon ykköslähde Kirjasampo antaa saman tiedon, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933895888.
Hei!
Tässä joitain vaihtoehtoja. Ei ihan samanlaisia kuin tuo lukemanne sarja, mutta eläinhahmoja, seikkailua ja fantasiaa kuitenkin.
Grahn, Petronella: Pomenia- sarja
Haig, Matt: Hiiri nimeltä Miika
Hirvonen, Elina: Julia ja pehmoeläinten maailmanneuvosto
Jäntti, Riikka: Nokikätkön ritarit ja kuuhiisi + muut Vaahteratuvan väki -kirjat
Kokko, Mari: Huima retki talviyössä: Mörön ja Sopulin seikkailut. Kirja on vasta ilmestynyt, eikä ole vielä kirjastoissa, mutta varauksia voi jo tehdä.
Kuhlman, Torben: Armstrong, erään hiiren kuuseikkailu
Edison, kadonneen hiiriaarteen arvoitus
Lybeck, Sebastian: Latte-siili- kirjat...
Kyseinen säe on Lauri viidan runosta "Onni", joka löytyy mm. teoksesta Lauri Viita: Kootut runot. 3.p., WSOY, 1975. Teoksen viimeinen runokokoelma on nimeltään "Viimeinen sikermä" ja se sisältää runon "Onni"(1965). "Onnissa" on 8 osaa ja osa 5 alkaa: "Läikähti lämmin lämmintä vasten..."
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
Feminismin leimoista löytyy Linnea Mikkolan blogiteksiti Kuka uskaltaa olla feministi. Se on Naisjärjestöjen keskusliiton sivuilla.
Mikkola toteaa feministin olevan sana, johon liitetään ikäviä stereotypioita: "Sanaa, johon liitetään helposti massasta eroava seksuaalinen suuntautuminen, rintaliivien polttaminen, kurkku suorana huutaminen ja miesviha. Tuota sanaa kauhistellaan ja pyritään välttelemään, sille keksitään vähemmän radikaaleja vastineita ja sillä luodaan mielikuvia vahvasti stereotypioihin nojaavista henkilöistä, joiden kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä, saatikka sitten yrittää keskustella."
Samoilla linjoilla on Proakatemian sivuilla Anni Minkkinen. "Miksi kaikki eivät sitten kannata tasa-arvoa ja feminismiä? Feminismin...
Kyseessä on Pikku Aasi, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja nro 84 vuodelta 1981 (ISBN 951-9134-75-1).
Kirjan kuvitus ja tarina ovat peräisin Disney-yhtiön vuonna 1978 julkaisemasta 26-minuuttisesta animaatiosta The Small One, joka puolestaan perustuu Charles Tazewellin samannimiseen lastenkirjaan vuodelta 1947. Jouluisin televisiosta lähetettävässä Samu Sirkan joulutervehdys -ohjelmassa on mukana katkelma animaatiosta. Tazewellin alkuperäisteosta ei ole julkaistu suomeksi.
Pikku Aasi -animaatio IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0078281/
Lasten oman kirjakerhon kirjat Sammonlaari.net-sivustolla: http://sammonlaari.net/satukirjat2.htm
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...
Kirjan voi palauttaa milloin vain: ennen eräpäivää, eräpäivänä tai eräpäivän jälkeen. Eräpäivä on kuitenkin viimeinen päivä, jona kirjan voi palauttaa ilman että siitä peritään myöhästymismaksu. Laina-aika päättyy kirjaston aukioloajan päättyessä.
Suomalaisia musiikki- ja nuortenlehtiä pääset selaamaan esimerkiksi Makupalat-hakemistosta, jonka osoite on http://www.makupalat.fi/. Kohdasta Viestintä/Uutiset, lehdet ja edelleen kohdasta Muut lehdet löydät aiheittain jaoteltuja lehtiluetteloita. Sivun oikeasta reunasta löytyy hakemisto ja siitä kohta Nuortenlehtiä. Saman hakemiston kohdasta Muut lehdet löytyvät musiikkilehdet.
Useissa taskukirjoissa on julkaistu yksittäisiä tarinoita, joissa lukija pääsee valitsemaan juonenkäänteitä. Tässä listaa, suluissa tarinan nimi.
Aku Ankan taskukirjat:
117 Juhlaparaati (Vanhan linnan salaisuus)
128 Roopen päätä ei palele (Keltaisen ruukun arvoitus)
310 Silmät niskassa (Taikaviitta: Vaikeita valintoja)
369 Tripla (Mikki Hiiri: Tulevaisuuden olevaisuudet)
413 Tähtien setä: Vastaisku (Aku Ankka: Viidennen asteen yhteys)
433 Valomerkki (Taikaviitta: Sankarin monta tietä)
465 Torjuntavoitto (Aku Ankka: Kohtalon orja)
474 Tulen ja jään (Aku Ankka: Vapaapäivän valinnat)
478 Nilkit nippuun, Taikaviitta (Taikaviitta: Ajan herra)
483 Hirmuliskojen yö (Aku Ankka: Pulmatilanteita Berliinissä)
490 Korpikuoro (Musta Pekka...
Hannele-nimi on alun perin Johannan saksalainen lempinimi tai puhuttelumuoto. Suomessa sitä on käytetty myös Hannan lempinimenä. Johanna taas on hebreankielisen (Joachanan) Johanneksen ("Jahve on osoittanut armonsa" tai "Jumala on armollinen") sisarnimi eli naispuolinen vastine. Rinnakkaisnimenä Johannekselle mainitaan foinikialais-karthagolainen Hannibal ("Baal on armollinen"). Johannan kantamuoto on kreikkalainan Ioanna.
Maarit-nimi on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä Margaretasta ja Margitista. Sitä on lisäksi käytetty Marian kutsumamuotona. Margareta (suom. myös Margareeta) merkitsee kreikankielellä helmeä. Perimätiedon mukaan 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa toimeenpannuissa vainoissa surmattiin tämän niminen...
Kollega auttoi: Liisa Karakorven satukokoelmassa Omenaiset pajut on satu Ruskametsän lumi, jossa äiti varastaa noitaukolta taikapussin. Kun äiti sitten näkee kärpän ja sanoo itsekseen "Tahtoisin olla tuollainen pieni, ruskea kärppä, joka ei tiedä ihmisen huolista mitään" ja samalla koskettaa taikapussia, hän muuttuu kärpäksi. Maija Karman mustavalkokuvitus.
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
