Kirja on varmaankin Otavan maailmankartasto. Se vastaa kaikilta osin kuvaustasi. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1953. Uusia painoksia on otettu vuosina 1955, 1957, 1963 ja 1969. Vuoden 1957 (3.) painos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2046377__Sotavan%20maailma…
Olisiko tehdas voinut olla OTK:n teknokemiallinen tehdas, joka tosin sijaitsi Sörnäisissä eikä Talissa? Siellä valmistettiin tuolloin mm. paperiliimaa. Alla Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelu Finnan kautta löytyviä kuvia. Yhdessä kuvassa pakataan paperiliimaa ja muissa kuvissa on tehtaan valmistamia liimoja ja muita tuotteita. Löytyiskö näiden joukosta muistamanne?
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1278475
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=teknokemiallinen+tehdas+liimat&type=AllFields&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=otk+paperiliima&type=AllFields&limit=20
Kirjassa Vaasan historia osa II löytyy tietoa henkilösta Klas Berg sivuilla 165-168. Klas Berg oli tukholmalainen kauppias, joka etsi malmia Pohjamaalta tuohon aikaan ja hän toimi myös Vaasassa. Oletettavasti kyseessä on tämä henkilö.
Vaasan historia II -kirja on lainattavissa ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, vaikkei niitä ei tilata kotiin. Sanomalehtien liiton mukaan yhdeksän kymmenestä lukee päivittäin sanomalehteä (Intermediatutkimus 2002).
Tilastokeskuksen tilastojulkaisussa "Joukkoviestimet 2002" on Erkki Hujasen artikkeli "Sanomalehtien tilaamattomuus". Artikkelissa pohditaan sanomalehtien levikkien kiistämätöntä vähenemistä, mutta lukuja kotitalouksista, joihin sanomalehtiä ei tilata, ei siinä ole. Hujanen on tehnyt journalistiikan lisensiaatintyön Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella v. 2000.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2001 (marraskuu) internet-yhteys oli 37,1 % (toukokuu) kotitalouksista ja vuonna 2004 vastaava luku oli 50,7 % (toukokuu).
Englantilainen Doreen Irvine on kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen Olin noita (Päivä 1.p. 1974, 2.p. 1995) Alkuteoksen nimi on From witchcraft to Christ. Kirja käsittelee mm. hänen menneisyyttään saatananpalvojana.
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Hei,
Mikko J. Tolan omakustannekokoelma Minua ei muista tuulikaan : insurrealistisia runoja on ilmestynyt vuonna 1988. Kirjaa on saatavissa ainakin kaukolainaksi Joensuun pääkirjastosta.
Wikipedian sivu List of Nobel laureates by country - Wikipedia kertoo, että eestiläisiä Nobel-voittajia ei ole.
Latvialaisia on yksi. V. 1909 Nobelin kemianpalkinnon sai Riikassa syntynyt Wilhelm Ostwald.
Liettualaisia on myös yksi. Aaron Klug, joka sai Nobelin kemianpalkinnon v. 1982, oli syntyjään liettualainen, mutta perhe muutti pois Liettuasta hänen ollessaan 3-vuotias.
Tämä on Eino Grönin esittämä kappale Yhä untani seuraan (1968).https://www.youtube.com/watch?v=K_5Hl4qeBpELähde:Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (blogi): Eino Grönin äänitteille taltioimien kappaleiden alkusanoja https://finnishsongwriters.wordpress.com/2016/11/12/Artistinfo https://music.metason.net/artistinfo?name=Eino%20Gr%C3%B6n&title=Povas%20Mulle%20Mustalainen%20%2F%20Yh%C3%A4%20Untani%20Seuraan
Kuppeja näkemättä niitä on vaikea tunnistaa. Alla olevien linkkien kautta löytyy kaksi kuppia, joihin kuvauksesi voisi sopia:
http://www.google.com/imgres?q=arabian+kuppeja&hl=fi&sa=X&rls=com.micro…
http://www.google.com/imgres?q=arabia+kahvikupit&hl=fi&rls=com.microsof…
Esimerkiksi Krookilan Wanhat Kupit -sivustolta löytyy laaja Arabian kuppikuvasto:
http://www.krookila.fi/component/option,com_virtuemart/page,shop.browse…
Kannattaa vilkaista myös tätä: Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2010). Kirjan saa lainaksi kirjastoista.
Kirjoitustapa on tarkistettu kielitoimistosta, koska esiintyy erilaisia kirjoitustapoja.
Ensimmäisessä tapauksessa on kaksi oikeaa tapaa kirjoittaa:
kunta-valtiosuhde ja valtio-kuntasuhde
tai sitten kunta-sanan jälkeen pitkä ajatusviiva ja valtio ja suhde -sanojen väliin lyhyt yhdysviiva ja vastaavasti kun kirjoitetaan ensin valtio-sana.
Toinen tapaus kirjoitetaan:
valtiontalouden kehykset
Kaupunkiverstaan työtilassa on rintanappikone, jonka voi varata käyttöönsä. Valitettavasti Kaupunkiverstas on tämän kuukauden suljettuna. Se avautuu jälleen syyskuun alussa uudessa tilassa, Postitalossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Tässä joitain suosituksia nuorille aikuisille sopivista kotimaisista sarjakuvista:
Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck & Iida Turpeinen: Ellen T.
Juliana Hyrri: Satakieli joka ei laulanut ja Päivänkakkarameri
Aino Louhi: Mielikuvitustyttö
Riina Tanskanen: Tympeät tytöt
Leena Virtanen: Sörnäisten tyttö : Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirja
Janne Toriseva: Valas
Sami Makkonen: Kalevala
Janne Kukkonen: Voro : Kolmen kuninkaan aarre (ilmestynyt myös osat 2 ja 3)
Allergiasta on olemassa joitakin lastenkirjoja, ruoka-allergiasta kuitenkin vähemmän.Tässä muutama teos:Catherine Hapka: NalleallergiaEmilie Vanvolsem: Jasperin yllätysvierasDagmar Mueller: KutinajahtiTove Appelgren: Vesta-Linnea ja samettikuonoRebecca Byron Lohk: Det är blä för mig!Nina Statheus: Mormor på ÄrtanAnna Hansson: Lovisa och nötternaDav: Beneath the trees : first springLinda Newbery: Vallaton vesseli
Suomessa oli vuonna 2013 kaikenkaikkiaan 291 yleisten kirjastojen pääkirjastoa. Näistä yksikielisiä suomenkielisiä oli 259 ja yksikielisiä ruotsinkielisiä 3. Kaksikielisiä, joissa enemmistön kieli on suomi oli 17 ja niitä, joissa enemmistön kieli on ruotsi oli 12. Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.
Hollywood-näyttelijä tarkoittaa tosiaankin Hollywoodissa tuotetuissa tai yleisemmin amerikkalaisen tuotantoyhtiön tuottamissa elokuvissa usein näyttelevää ihmistä.
Termi on yleensä kehuva tai neutraali, mutta 1920-luvulla se saattoi tarkoittaa muutakin: "Suomessa nopeasti levinnyt tähtikuume herätti huolta useimmissa kulttuurivaikuttajissa. Tämä liittyi osittain siihen, että Hollywood-tähtien yksityiselämän moraalittomuuksista uutisoitiin toistuvasti suomalaisessa lehdistössä. Sekä kevytkenkäiset avioliitot että avioerot institutionalisoituivat kaksikymmentäluvun taitteen Suomessa osaksi Hollywood-tähteyttä. Esimerkiksi vuonna 1921 Maailman sivuilla kerrottiin äskettäin eronneen Pauline Frederickin ja Willard Mackin aikovan...
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin seuraavaa:
Teollistuneissa maissa on todennäköisempää tulla isäksi 80-vuotiaana kuin kehitysmaissa, koska miesten elinajanodote ja keski-ikä ovat teollistuneissa maissa korkeampia kuin kehitysmaissa. YK:n viimeisimmän tilaston mukaan kehittyneimmissä maissa miesten elinajanodote on 75,2 vuotta ja keski-ikä 41 vuotta. Vastaavasti vähiten kehittyneissä maissa miesten elinajanodote on 60,7 ja keski-ikä 19,5 vuotta.
Lähde:
World Population Prospests 2019, United Nations
https://population.un.org/wpp/
