Kirjailija Ann M. Martinista ei näytä löytyvän juurikaan tietoa suomeksi. Paula Havaste on julkaissut arvostelun The Baby-sitters club / Helsingin sanomat 1998-05-31, arvostelu on julkaistu myös Kirjallisuusarvosteluja C -aikakauslehdessä; 5/1998 s. 59 ( tämä löytyy varmaan suuremmista kirjastoista ).
Seuraavilta nettisivuilta löydät englanninkielistä tietoa Martinista.
http://www.scholastic.com/annmartin/
http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm
Asiasanoitus ja luokitus ovat juuri ne apukeinot, joita etsit. Suomen sisällissodasta, jota on kutsuttu myös vapaussodaksi, käytetään virallisesti asiasanaa 'kansalaissota'. Käyttämällä pelkästään tätä asiasanaa hakuterminä saat HelMetistä 709 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansalaissota&searchscope…
Jos kuitenkin haluat rajata haun nimenomaan muistelmatyyppiseen kirjallisuuteen, kirjoita hakuun kaksi asiasanaa: 'kansalaissota muistelmat'. Tuloksena on 114 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kansala…
Koska kaikkea aineistoa ei kuitenkaan ole asiasanoitettu, ainakaan täydellisesti, voit lisäksi tehdä haun kirjastoluokituksen mukaan. Verkko-HKLJ:stä http://hklj.kirjastot....
Osoitteesta http://www.jaripuhakkaoy.com/mieskuorosovitukset.html löytyy tietoa Jari Puhakan mieskuorosovituksista, ja ne listaavassa taulukossa on mukana ”Puulan valssi” (säv. A. Ojanen). Ilmeisesti noita sovituksia voi ostaa, ja niissä luulisi olevan sanatkin mukana. Kirjastoista niitä ei taida valitettavasti löytyä.
Annetuilla tiedoilla on vaikea sanoa mistä on kyse, jos käytät kannettavaa tietokonetta voisi sen näyttää kirjastossa ja pyytää katsomaan mistä on kyse. Ainakin isoissa kirjastoissa voidaan tässä auttaa, esim. Sellon kirjaston (Leppävaara, Espoo) pajassa. Tervetuloa. Varatkaa aika sähköpostilla Sellonpaja@gmail.com tai puhelimitse (09)81657 607, etsimme tosin parasta aikaa kadonnutta puhelintamme.
Ilmaisu "lähiomainen" ei tässä asiassa ole riittävän täsmällinen käsite. Tekijänoikeuslain mukaan teoksella - tässä tapauksessa runolla - on aina joku oikeudenhaltija, kunnes oikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta.
Lupa täytyy siis saada siltä, joka on perintönä saanut kuolleen oikeudet. Yleensä kyseessä on ns. perikunta, paitsi jos perijöitä on vain yksi. Lupa täytyy immateriaalisissa oikeuksissa saada kaikilta perillisiltä, jos heitä on useampia. Kun ei voida varmuudella tietää, minne oikeudet ovat menneet, pelkästään kuuluminen lähiomaisiin ei takaa perintöoikeutta. Kaikki riippuu yksityiskohdista. Voin arvioida asiaa tarkemmin, jos saan yksityiskohtaisempia tietoja.
Sillä, julkaistaanko runot kustannettuna tai...
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946).
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Yritin tutkia omenahyve-sanan etymologiaa, mutta tulokset olivat laihoja.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistossa ensimmäinen maininta omenahyveestä oli vuonna 1909 julkaistussa lehdessä. Erään verkkoartikkelin mukaan jälkiruoan historia juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolelle.Kielitoimiston sanakirja määrittelee, että omenahyve on marengilla kuorrutettu omenasosetäytteinen murotaikinapaistos. Suomen etymologinen sanakirja määrittelee hyveen näin: eettisesti arvokas inhimillinen ominaisuus tai luonteenpiirre, avu, ansio.Voisi olettaa, että omenahyveen nimeämisessä on hyve-nimityksellä ollut tarkoitus viitata juuri ko. jälkiruoan hyvyyteen eli hyvään makuun.Omenahyveen lisäksi on olemassa samalla kaavalla nimettyjä jälkiruokia, kuten...
Yrjö Jylhän tuotantoa ei liene ruotsinnettu. Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ei löytynyt viitteitä. Haku Helkasta, Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokanta (https://finna.fi ), ei myöskään antanut tulokseksi yhtään viitettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta on vapaasti netissä käytettävissä. Se löytyy osoitteesta http://www.finlit.fi . Klikkaa etusivun kohtaa aineistot ja avautuvasta pudotusvalikosta kohtaa verkkoaineistot. Tietokanta löytyy otsikon Viitetietokannat alta. Tietokannasta on olemassa myös vanhempi versio. Kaikkia tietoja ei ole vielä siirretty uuteen tietokantaan. Vanha käännöstietokanta löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php...
Kirjan tiedot löytyvät jo rekisteristä, mutta yhtään kappaletta ei ole
vielä rekisteröity. Kyllä Isomäkeä tulee kirjastoihin ja varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäinen kappale näkyy rekisteröitynä.
Hankintaosastolla kirjat käsitellään ja laitetaan lainauskuntoon.
Kiitos tarjouksesta mutta valitettavasti emme voi ottaa vastaan National geographic -lehden vuosikertoja. Hämeenlinnan pääkirjastossa on lainattavissa National geographic -lehdet vuodesta 2002 lähtien. Vanhemmalle aineistolle ei ole säilytystilaa. Kirjadivarit saattaisivat olla kiinnostuneita tarjoamistasi lehdistä.
Dementiasta on paljon tietoa. Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) kautta saat luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Uusimmasta päästä ovat esim. seuraavat:
- Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia / Timo Erkinjuntti, Maarit Huovinen
- Muisti pettää : jättääkö järki / Antti Hervonen, Pirjo Lääperi
- Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana / Pirkko Telaranta
Myös Suomen dementiahoitoyhdistyksen sivuilta löytyy tietoa:
http://www.dementiahoitoyhdistys.fi/page.php?page_id=8
Lehdistä esim. Gerontologia käsittelee usein artikkeleissaan dementiaa. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta.
Perehdyttämistä ja työnopetusta koskeviin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin ja vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp : etsi arkistosta ja käytä hakusanana perehdyttäminen tai työnopetus.
Myös seuraavilla www-sivuilla käsitellään perehdyttämistä:
http://www.helsinki.fi/henkos/kehittaminen/perehdytys.html
http://www.tyky.fi/yritys/ammatillinen/perehdyttaminen.htm
http://www3.kotka.fi/henkilostohallinto/perehdyttaminen.htm
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy thainkielistä suomen oppikirjaa. Seuraavassa muutamia ehdotuksia oppikirjoista tai kielikursseista, joissa on sanasto myös englanniksi: Heikkilä Satu: Hyvin menee!: suomea aikuisille, Hämäläinen, Eila: Aletaan! Jatketaan!: suomen kielen oppikirja vasta-alkajille, Salmela, Anna-Liisa: Suomea, ole hyvä!: suomea aikuisille maahanmuuttajille. Kokonaan englanninkielisiä kursseja ovat White, Leila: From start to Finnish: a short course in Finnish ja vanha mutta suosittu Aaltio, Maija-Hellikki: Finnish for foreigners. Kirjaston kotisivulta löytyy vasemmalta kohdasta valikoimaluettelot mm. Suomen kielen oppimateriaalia vieraskielisille http://www.turku.fi/kirjasto/
josta nämäkin kielikurssit löytyvät.
Etsimäsi runo on Tiarnia-sarjan kokoelmasta Tanssiinkutsu (1980), sen neljäs runo.
Saat runon sähköpostiisi.
Pentti Saarikoski: Tiarnia-sarja (Otava, 2012
Käytössämme ei ole kysymykseen soveltuvaa varsinaista markkinatietoa. Lemmikkikirjat ovat kirjastossa suosittuja. Koira- ja kissakirjoja lainataan ahkerasti. Viime kuukausien aikana kirjastoomme tulleista jyrsijäaiheisista lemmikkikirjoista kannattaa mainita
- Langos, Andrea: Nokkelat rotat (on ehtinyt olla jo lainassa)
- Steinkamp, Anja: Vikkelät hiiret (kuten edellinen)sekä
toukokuussa 2007 kirjastoon kolmena kappaleena tullut Linnavuori, Arja: Lemmikkijyrsijät gerbiili ja hamsteri (kirjastomme kappaleet ovat olleet suurimman osan vuodesta lainassa asiakkaalla)
Kun syötät HelMet-palveluun "tilastolliset menetelmät", tulee ensimmäisenä esiin kirjan 5-7. painos. Kyseisen kirja on joka kirjastosta lainassa ja siitä on lisäksi kaksi varausta. Saat kirjan nopeimmin käsiisi jos teet itsellesi varauksen.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=tilastolliset+menetelm%C3%A4t/1,9,9,B/holdings&FF=Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&3,3,
Kyseessä voisi olla kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius (1893-1984). Wallenius
oli paitsi kuuluisa sotilas myös lahjakas kirjailija. Veli-Pekka Lehtolan
kirjoittaman elämäkerran "Wallenius - Kirjailijakenraali Kurt Martti
Walleniuksen elämä ja tuotanto" julkaisi kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, vuonna
1994. Kirjaa ei valitettavasti löytynyt millään muulla kielellä. Walleniuksen
omia kirjoja sen sijaan on käännetty ainakin saksaksi, englanniksi, ruotsiksi ja
ranskaksi.
Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen yhteystiedot: Lekatie 1, 90150 OULU Puhelin
(Telephone) 08 - 537 7111 Telefax 08 - 537 7572
Kurt Martti Walleniuksen tuotantoa löytyi Norjan BIBSYS kansalliskirjaston
luettelosta osoitteesta http://wgate.bibsys.no/search/pub
Suomalaisten yleisten...
