Sitaatti on ukrainalaisen runoilijan Ljuba Jakymčukin Абрикоси Донбасу (Abrykosy Donbasy) -kokoelman runosta Розкладання (Rozkladannya; 'hajoaminen, mätäneminen'). Ainakaan toistaiseksi kokoelmaa ei ole suomennettu, mutta ukrainan kieltä taitamattomille se on käännöksenä saatavilla esimerkiksi ruotsiksi (Aprikoser i Donbas) ja englanniksi (Apricots of Donbas).
Englanniksi Розкладання-runon ('Decomposition') ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
"nothing changes on the eastern front / well, I've had it up to here / at the moment of death, metal gets hot / and people get cold" [kursiivi lisätty]
decomposition — The White Chalk of Days
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Voit kyllä maksaa pankin verkkotunnuksin myöhästymismaksusi ja muut maksut, jotka eivät ole perinnässä. Se ei kuitenkaan onnistu suoraan HelMetistä vaan sinulle voidaan lähettää kirjastosta lasku, jonka voit maksaa vaikkapa verkkopankissa. Sinun kannattaa soittaa kirjastoon, sillä maksun lähettämiseen tarvitaan kirjastokorttisi numero.
Jos sinulla on kiire lainojesi uusinnan kanssa, voi olla nopeampaa, että yrität päästä kirjastoon maksamaan maksusi. Tiesithän, että myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Antologia Vuodet kuin kuiskauksia, toim. Aino Räty-Hämäläinen, sisältää esipuheen mukaan runoja mm. mummo- ja tätienergiasta. Runoja on ryhmitelty aiheen mukaisesti, yksi aihepiireistä on Mummojen ja vaarien valtakunta.
Eeva Kilven teos Animalia sisältää osan "Mummografiaa". Siinä on hyvin kauniita runoja lastenlasten ja mummojen välisestä suhteesta.
Muita mahdollisia kirjoja, joita voisi katsoa
- Pää tallella : runoja ikääntyville, 2008. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Mummojen+runot+on+herkullinen+koko…
- Elämänviisauden kirja, 1992 (aiheina mm. lapsuus, isovanhemmat)
Nettihaulla tuli viittaus Pia Perkiön kirjaan Mummon kulta.
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513143114
Käpylän kirjastossa on skanneri tietokoneen numero yksi yhteydessä. Toistaiseksi tieto Käpylän kirjaston skannerista ei valitettavasti löydy HelMet-palvelusivustolta. Asiakkaille tarkoitetussa Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmässä asia kyllä mainitaan. Mikäli teillä on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voitte varata koneen itse netissä. Alla on linkki ajanvarausjärjestelmään. Koneen voi varata myös puhelimitse soittamalla Käpylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
Suomen kansallisrunoilija Eino Leino syntyi Paltaniemellä, joka on osa Kainuuta. Eino Leinon syntymästä tulee 6.7.2003 kuluneeksi 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kajaanin kaupunginkirjasto – Kainuun maakuntakirjasto on koonnut Eino Leinon Kainuu-aiheisia runoja esittelevän sivuston. Runot löytyvät
http://www.kajaani.fi/kirjasto/einoleino/
Kajaanin kaupunginkirjastolla on Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään -tietokanta, jossa esitellään romaaneja, novelleja ja muistelmia, joiden aiheena on Kainuu tai kainuulaiset.
http://www.kajaani.fi/kirjasto/ryysyranta/
Tietokannassa on myös lyhyitä otteita itse teoksista. Käännettäväksi voisi suositella esimerkiksi Ilmari Kiannon klassikkoteos Ryysyrannan Jooseppia, joka ilmestyi 1924. Teoksen...
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
Kolumbuksesta löydät tietoa suomeksi esimerkiksi tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista. Seuraavista kahdesta kirjasta on varmasti myös hyötyä (saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta www.libplussa.fi):
Camusso, Lorenzo: Kolumbus
WSOY, Porvoo, 1991
Kolumbus, Kristoffer
Amerikan löytöretken päiväkirja
Karisto, Hämeenlinna, 1992, [Näköisp.]
Merja Jalosta löytyy tietoa esim. Kirjasammon ja Kustantajan (WSOY) sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff
https://www.wsoy.fi/kirjailija/merja-jalo
Hänen lapsuudestaan näissä eikä myöskään kirjoissa juuri ole tietoa. Kirjasammon sivuilla hän kertoo, että hänelle voi kirjoittaa kustantajan kautta.
Ilmoitan eteenpäin linkkien toimimattomuuden, kiitos tiedosta.
Mitä halusit kirjasta kysyä? Finna-hakupalvelun mukaan kirja on julkaistu vuonna 1948. Se on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja tilattavissa erikoislukusalissa luettavaksi:
https://www.finna.fi/Record/fikka.3662749
Tällä hetkellä kirjaston käytössä on rajoituksia korona-aikaan liittyen. Niistä voi lukea alta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/aukioloajat
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
Kankaat kiertoon -kirja on jo saatavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=kankaat+kiertoon&searchscop…
Hurmaavat kangaskorut -teosta on tilattu HelMet-kirjastoihin 16.1.12, eikä se vielä ole ehtinyt tulla kirjakaupasta kirjastoihin. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Neidonhiuspuu eli temppelipuu on tieteelliseltä nimeltään Ginkgo biloba.
Kasvin lääkinnällisistä vaikutuksista saat tietoa vaikkapa näiltä sivuilta:
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/rohtokas/8.htm
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0801/4b.htm
Tältä Gingko-sivustolta löytyy "kaikki mahdollinen" kasvin historiasta:
http://www.xs4all.nl/~kwanten/ - kasvin alkuperämaana pidetään ilmeisesti Kiinaa.
Helsinki-Vantaan lentokenttä on pinta-alaltaan suurempi (1700 hehtaaria) ja Helsingissä on kolme kiitorataa. Wienin Schwechatin kansainvälisen lentokentän pinta-ala on noin kymmenen neliökilometriä ja kentällä on kaksi kiitorataa.
Matkustajamäärältään Wienin kansainvälinen lentokenttä on suurempi: sen kautta kulki viime vuonna 21 996 926 matkustajaa. Helsinki-Vantaan viime vuoden matkustajamäärä oli 15 279 043.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Vantaan_lentoasema
http://en.wikipedia.org/wiki/Vienna_International_Airport
http://www.wien-konkret.at/verkehr/fliegen/flughafen-wien/
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Vaikka suora käännös näyttäisikin vastaavan everstin (colonel) tai (kenttä)kapteenin arvoa, niin oheisen artikkelin mukaan kyseisen termin pitäisi nykyään vastata lähinnä kenraalin arvoa:
https://de.zxc.wiki/wiki/Maestre_de_campo
“The field master (Maestro de campo) who is often compared to a field captain or colonel, must be viewed as the rank of general in today's terms. He was directly subordinate to the captain general (capitán general), that was usually the king himself or his chief military officer, and stood above the sergeant-major.
https://en.wiktionary.org/wiki/maestre_de_campo
“In the overseas colonies the governors or viceroys who carried the rank of captain...
