Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
Kuva kysytystä teoksesta on ainakin näissä kirjoissa:
1. Ilja Repin : 1844-1930 : taiteilijan syntymän 150-vuotisnäyttely : juhlakirja. 1995, ISBN 951-8977-13-5.
Kirjassa maalaus on suomennettu nimellä Peltomies. Leo Tolstoi kyntämässä. 1887. Valokuvavedos on melko pieni.
2. Colliander - Kemiläinen: Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija. 1977 (1. painos 1947), ISBN 951-30-4046-1.
Tässä maalauksen nimenä on Leo Tolstoi vainiolla. 1987. Valokuva on hieman suurempi.
Valokuvien yleisvärisävyt ovat hieman erilaiset - ehkä painoteknisistä syistä. Mutta juhlakirjassa on kerrottu maalauksesta olleen myös toinen, suurempi versio, jonka nykyinen olinpaikka on tuntematon.
Kumpikin kirja löytyy Lastu-...
En löytänyt tietoa kirjojen sisältämästä (liimat, muovit) asbestista. Kehotan kysymään asiasta Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta, sillä heillä on laajaa ja luotettavaa tietoa asbestista ja sen vaaroista terveydelle.
Yhteystiedot | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Asbesti | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin (1928 - 2016) runo kokoelmasta Nõmmevaikus (1958). Ailan Meriluodon suomennos runosta on luettavissa esimerkiksi Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (Maailma pidevus, toim. Pirkko Huurto, 1994, s. 48), johon on koottu runoja useista Niitin teoksista.
Voit lukea runon myös antologioista Joka tytön runokirja (toim. Suvi Ahola ja Satu Koskimies, 2006) ja Kun sydän sanoo tahdon (toim. Anelma Järvenpää-Summanen, 2002).
Kissankellon kielipulma on satu, joka on luettu Radio Suomen Pätkä, päivän tarina –ohjelmassa. Yleisradiosta kerrottiin, että ohjelman sadut ovat Ylelle kirjoitettuja, kirjoittajana ainakin tässä tapauksessa on nimimerkillä kirjoittava toimittaja. Satuja ei siis ole mahdollista ostaa kirjakaupasta, eikä myöskään lainata kirjastosta.
Motala on kunta Keski-Ruotsissa, ja Motalan Nasevat näyttäisi olevan kunnan suomenkielisten järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa. Järjestön nimeä ei ole käännetty ruotsiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Motalan_kunta
http://www.ruotsinsuomalainen.com/moti.shtml
NetMot-sanakirjaston Kielitoimiston sanakirjan mukaan naseva tarkoittaa lyhyttä ja osuvaa, sattuvaa, terävää, näppärää ja ytimekästä. NetMotin mukaan vastaava ruotsinkielinen termi voisi olla träffande, slående, fyndig, slagkraftig tai dräpande.
Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
Tiedustelin asiaa Manga- ja animeyhdistyksen sihteeriltä Anne Laaksolta.
Hän suositteli sopiviksi aloitussarjoiksi Rumiko Takahashin sarjoja, Ranma 1/2 on suomennettukin. Romantiikasta Oh my Goddess -sarja käännetään pian. Enemmän action-puolelta voisi mainita jo suomennetun Dragon Ballin ja pian suomennettavan hieman koomisen One Piece -sarjan. Fluffysta voisi mainita esimerkkinä Fruit Basket –sarjan, jota ei ole saatavilla suomen kielellä.
Kaikkia yllämainittuja on saatavilla kirjastosta. Kysymääsi Pitaten–sarjaa ei vielä saa kirjastoista.
Japanilaisia sarjakuvia ei julkaista värillisinä.
Lisätietoja voit saada http://www.animeunioni.org
Yritin etsiä kirjallisuutta eri tietokannoista hakusanalla "palvelinohjelmistot", mutta en löytänyt mitään kirjaa, jossa olisi ollut tietoa eri palvelinohjelmistoista samoissa kansissa.
Lähdin seuraavaksi etsimään tietoa internetistä samalla hakusanalla käyttämällä Googlea http://www.google.fi . Sain selville muutamia ohjelmistonimiä ja hain uudelleen kirjallisuutta näillä nimillä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyi kirjallisuutta esim. näistä palvelinohjelmistoista:
Apache, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dapache/dapache/1%2C2%2C9%2CB/exact&FF=…
MySQL, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/d?SEARCH=mysql&searchscope=9
PHP, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dphp/dphp/1%2C4%2C41%2CB/exact&FF=...
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: ma-pe 12-18; 5,80 mk/min + ppm; numero 0600-060504. Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Tarkemmat ohjeet uusimisesta Helsingin kaupunginkirjastossa löytyvät osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h16/q32.htm
(Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä vaihtuu noin parin vuoden sisällä, jolloin nykyinen puute korjaantuu...)
Satakirjastojen kokoelmissa ei ole Lalli-lehden vuosikertoja 1974-75. Lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa.
Stetl tai shtetl on juutalainen pikkukaupunki, jollaisia oli Itä- ja Keski-Euroopassa ennen holokaustia. (Wikipedia)
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on mainittu...
Antikvariaattihinnat antavat aika hyvän kuvan kirjojen myynti- tai antikvariaattiarvosta. Niistä et toisin sanoen saa luultavasti itse kovin paljon rahaa.
Käsin kirjoitettu kirja onkin sitten oma asiansa. On vaikea sanoa, millainen rahallinen arvo sillä olisi - kirja on todennäköisesti ainoa kappale.
Itse säilyttäisin nämä kaikki, mutta eritoten käsin kirjoitetun niteen, kuten itsekin pohdit. Kirjojen suurin arvo on sukuhistoriallinen. Sellaisena varsinkin tuo vuoden 1886 nide voi osoittautua korvaamattomaksi, jos sinä itse tai joku sukulaisesi kiinnostuu aihetta tutkimaan.
Ivar Puura oli virolainen luonnontieteilijä, joka eli 23.04.1961 - 20.07.2012. Tiedot hänen julkaisemistaan teoksista löytyvät esim. https://www.etis.ee/CV/Ivar_Puura/eng
Merkityskadosta on kirjoitettu ainakin Karoliina Lummaan artikkelissa Posthumanismin puolustus. file:///C:/Users/e23/Downloads/109647-Artikkelin%20teksti-200413-1-10-20210621.pdf
Timo Mara on kirjoittanut 2013 tutkielman Enchantment of the past and semiocide.Remembering Ivar Puura https://ojs.utlib.ee/index.php/sss/article/view/SSS.2013.41.1.09/10604
Finna.fi löytää haulla Ivar Puura 12 kirjaa ja yhden lehtuiartikkelin. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ivar+Puura&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Hei!
Löysin pajulinnusta runon "Lintuin keräjät" Kantelettaresta.
http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Voisiko se olla kyseessä?
Lisäksi pajulintu mainitaan Jukka Itkosen, Pertti Niemisen ja Aili Lipposen runoissa.
https://www.facebook.com/LappajarvenKunnankirjasto/posts/1824737444422846/
Sinä olet pajulintu,
minä paju,
lehahdat syliini joka yö,
nukut kainalooni, soperrat unesi tuuleen
vain minun kuulla,
minun, minunkin uneksia,
sinä lintu, minä paju.
- Pertti Nieminen
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-886-7
Olisiko joku näistä oikea?
Kielitoimiston sanakirjan mukaan viimesijainen tarkoittaa viimeisenä (vaihtoehtona) olevaa, viimeistä; lopullista, perimmäistä. Toisin sanoen se tarkoittaa viimeisellä sijalla olevaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viimesijainen?searchMode=all
Vertaa sanaa esimerkiksi sanaan ensisijainen, joka tarkoittaa ensi sijalla olevaa, tärkeintä, huomattavinta tai merkittävintä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ensisijainen?searchMode=all
Kysymääsi elokuvaa ei löydy Piki-kirjastojen eikä muidenkaan yleisten kirjastojen kokoelmista. Tietoja itse elokuvasta (The sailor who fell from grace with the sea) löydät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta, kun haet sanoilla "merimies jonka aallot hylkäsivät".
Suutarin sijasta ehdottaisin ihan kirjansitomoa, koska sellaisessa varmaankin osataan korjata myös kuvaamasi kaltainen vika.
Kirjansitomoja löytyy googlaamalla sanalla "kirjansitomo":
https://www.google.fi/?gws_rd=cr&ei=6ziXUrzELoL9ywOI6YDABQ#q=kirjansito…
Metsäluonnosta on maassamme kirjoitettu paljon ja monelta kantilta. Voisit ehkä mennä lähimpään kirjastoon ja käydä läpi hyllyluokat 508 - 508.62 ja 570 - 574. Perusteokseksi kävisi esimerkiksi Koulun biologia-lukio 5 Ympäristö, kirjassa on lisäksi lähdeluettelo, josta löytyy aiheesta lisää. Toinen hyvä kirja näyttää olevan Uudistuvat luonnonvarat, julk. Suomen luonnonsuojeluliitto. Lisää aineistoa voit etsiä kirjaston yleisöpäätteiltä tai netistä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta https://helmet.fi/ esimerkiksi asiasanoilla metsänhoito, hakkuut ja asiasanaparilla metsät JA suojelu.
Artikkeleita kannattaa etsiä Finna.fi:stä esim. hakkuut sanalla
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hakkuut&type=AllFields&…...
