Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy muutamia kirjoja Finnairista:
Haapavaara, Heikki: Aika lentää--Finnair 75 |.Finnair, [Helsinki], 1998
Hytönen, Yki: Viisi vuosikymmentä lennossa--Finnairin lentoemäntien ja
stuerttien työn historia 1947-1997. Edita, Helsinki, 1997
Aerosta Finnairiin . [Finnair], [Helsinki], 1993
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta http://www.libplussa.fi
Aleksi-artikkelihaulla löytyy paljon kiinnostavia artikkeleita.
Kilpailukyvystä esim. Jukka Saastamoisen artikkelit
Lentoliikenne ryhmittyi neljään leiriin (Suomen kuvalehti 1999: 22),
Finnair miettii vastavetoa (Suomen kuvalehti 1998:6)
Sinun kannattaa tulla kirjastoon kysymään muistakin viitteistä.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyi myös...
Optimaalinen eräkoko eli optimaalinen tilauskoko (EOQ-malli, lyhenne sanoista economic order quantity) on tilausmäärä, joka minimoi varastointikustannuksia ja tilauskustannuksia.
Verkosta löytyy useampi aihetta käsittelevä artikkeli: www.accountingformanagement.org/economic-order-quantity/ ja
https://www.investopedia.com/terms/e/economicorderquantity.asp .
Kyyti-kirjastoista on saatavissa kaksi teosta, joissa aiheesta voisi olla eli tikka, Jukka: Logistiikan perusteet ja Hokkanen, Simo: Varastonhoitajan käsikirja.
Yrityksen perustamisopas voisi antaa vastauksen jälkimmäiseen kysymykseesi. Siitä tuorein painos on tältä vuodelta. Myös teos Knüpfer, Samuli: Moderni rahoitus antanee...
En löytänyt nimen Jwanko alkuperästä tietoa. Mikäli eri kirjoitusmuoto nimestä Janko (vrt. Jwan/Jan), Behind the Name -palvelusta löytyy tieto, että Janko-nimi on diminutiivi nimestä Jan. Jan puolestaan lähtöisin nimestä Johannes, kun taas Jaakko on muoto nimestä Jakob.
Kulttuurisampo-sivustolle tallennetussa virsikanteleessa viritys on C.Virsikanteleen käytöstä nyky-Suomessa ei löydy juurikaan tietoa. Vanhoja oppikirjoja löytyy hyvin niukanlaisesti, esimerkiksi tämä 1890-luvun oppikirja: Koulun koraali-wirsikirja : kokoelma wirsikirjan kauniimmista wirsistä yksiäänisten nuottien kanssa ynnä Lyhyt musiikki-oppi sekä selitys miten wirsikannel tehdään | Helka-kirjastot | Finna.fiRuotsissa toimii yhdistys, joka pyrkii ylläpitämään soittimen kulttuuriperintöä ja järjestää esimerkiksi soittokursseja. En onnistunut löytämään Suomen puolelta mitään tahoa, joka järjestäisi opastusta tai julkaisisi minkäänlaista opasta.Verkosta löytyy myös mielenkiintoinen yksityishenkilön kokoama tietopaketti virsikanteleen...
Helmet-sivustolta: http://www.helmet.fi/fi-FI voi hakea elämäkertoja kirjoittamalla Hae aineistoa -kohtaan sanan elämäkerrat. Hakutulos on valtavan suuri, joten hakua kannattaa rajata toisella sanalla. Alla esim. haun tulos haettaessa sanoilla elämäkerrat urheilijat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20urh…
Hakua voi myös rajata muillakin tavoin, esim. teoksen kielen mukaan joko etukäteen kohdasta Tarkennettu haku tai jälkikäteen sivun vasemman reunan Rajaa-valikoista.
Kaikista aiheista ei ole kuitenkaan helppo löytää sopivaa asiasanaa. Hyviä vinkkejä löytyy Helmetin Vinkit-osiosta. Esim. kohdasta Historia näyttäisi löytyvän monia kiinnostavia kirjaehdotuksia:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit...
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Kirjan siirtyminen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä toiseen kestää noin kaksi arkipäivää. Jos varaus on tehty 21.6. ja se on ehditty ottaa päivän aikana hyllystä, se luultavasti ehtii perille 23.6. Aika on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä matka voi kestää pidempäänkin, jos varaus eksyy väärään paikkaan tai sen kulkuun tulee jokin muu ongelma. Hyvin pienistä kirjastoista kuljetukset lähtevät harvemmin, joten niistä tilatuissa kirjoissa voi kestää huomattavasti pidempään. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten puolelta tulevissa varauksissa menee yleensä ainakin yksi päivä enemmän kuin Helsingin sisältä tulevissa varauksissa.
Varausilmoitukset sähköpostiin lähtevät yöaikaan, joten torstaina saapuneesta varauksesta lähtee ilmoitus...
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten...
Valtiollisissa menoissa käytetään virallista kieltä tai kieliä. Jos joku ei niitä ymmärrä, on hänen omalla vastuullaan hankkia käännös tai tulkki. Luonnollisesti tilanne on toinen, jos kysymyksessä on esimerkiksi valtiovierailu, jollaisen yhteydessä ainakin pääosa asiakirjoista julkaistaan molempien maitten virallisellä kielellä. Toisaalta jos joku pitää spontaanin puheen, ei siitä voi olla etukäteen käännöstä, vaan sellainen tehdään tarpeen mukaan.
Heikki Poroila
Näin yksityiskohtaisia tietoja ei ole helppoa löytää. Voisit ottaa yhteyttä Finaviaan:
https://customerservice.finavia.fi/fi/support/tickets/new
Tai tiedustella Finnairilta mahdollisia arkistotietoja:
https://www.finnair.com/fi-fi/asiakastuki-ja-yhteystiedot/yhteydenottol…
Tuure Kilpeläisen säveltämää ja sanoittamaa Ystävänpäivä-kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Laulun sanoja voi hakea lisäämällä nimi- ja esittäjätietoon sanan lyrics. Teksti sointumerkeillä varustettuna löytyy esim. tältä sivustolta.
Kuvassa on jatkosodan 18. divisioonan asevelimerkki. Merkki tunnetaan myös Pajarin joukkojen asevelimerkkinä.https://finna.fi/Record/hkm.FFE0C2FC-9916-44BF-B050-E606EEC43DA6https://www.dragoonmilitaria.com/shop.php?code=55814https://fi.wikipedia.org/wiki/18._divisioona_(jatkosota)
Voisitte siirtyä Tove Janssonin Muumi-kirjoihin tai Astrid Lindgrenin Peppi-kirjoihin. Molempia löytyy kuvakirjahyllyn lisäksi myös satukirjahyllystä.Kenneth Grahamin Kaislikossa suhisee eli Det susar i säven voisi olla hyvä valinta, jos eläimet ovat se kiinnostuksen kohde.Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä eli Pelle Svanslös on myös satukirjana.Wieslander, Jujjan Mimmi Lehmä eli Mamma Mu -kirjat ovat tavallaan kuvakirjoja, mutta niiden tarinat ovat hieman pidempiä.Jos pääkaupunkiseudulla liikkuminen on mahdollista, niin elokuussa voit kokeilla Lukuvalmentaja junior palvelua. Linkki Helmet artikkeliin.
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…
Kaukolaina (maksu 6 euroa) on mahdollinen, koska kirjaa ei ole oman kirjastomme kokoelmissa. Tilaamme kaukolainan ja ilmoitamme puhelimitse antamaanne numeroon, kun kirja on noudettavissa täältä Hämeenlinnan pääkirjastosta.
Jos kirja löytyy HelMet-kirjastojen alueelta toisen järjestelmään kuuluvan kirjaston valikoimista, kirjan voi varata lähimpään HelMet-kirjastoon osoitteessa http://www.helmet.fi/.
Jos taas kirjasto, jossa kirja on, ei kuulu samaan kirjastojärjestelmään kuin oma kirjasto, on kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto on mennä kirjastoon, jossa kirja on, ja hankkia sen kirjastojärjestelmän kirjastokortti. Kunnassa ei tarvitse asua saadakseen kirjastokortin.
Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta. HelMet-alueella kaukolainan edellytys on, ettei kirjaa löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta, tieteelliset kirjastot mukaan lukien. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Löytyy ainakin seuraavat teokset:
Kirjastot ja internet
1997 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Kirjastot verkossa
1999 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Verkostoituvat kirjastot
2000, toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula.
Jos lisäksi haluat tutustua Internetin tarjontaan, niin sivulta
http://www.kirjastot.fi (kirjastoala) löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi "tutkimuksia ja selvityksiä tietoverkoista ja Internet-käytöstä kirjastoissa".
Onnea tutkielmallesi!
