Varausmaksu lainassa olevasta aineistosta on Ratamo-kirjastoissa 0.80€. Paikalla olevasta aineistosta tehdyt hyllyvaraukset ovat maksuttomia. Jos aineistoa varataan toisesta Ratamo-kirjastosta, seutulainojen hinta on 2€.
Ehdotamme tutkittavaksi jäljempänä ilmeneviä julkaisuja. Saat ne lähikirjastosi kautta.
Liitän oheen Espoossa tehdyn päivähoidon asiakastyytyväisyystutkimuksen.
Asiaa kannattaa kysyä myös täältä: Kehittämis- ja tutkimusryhmä, Aukioloajat ma-pe 8.00-15.45, Katuosoite Espoonkatu 3, Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelin (09) 81621 (vaihde), Fax (09) 8162 2321, 8162 2070
Sähköposti tieto@espoo.fi
WWW-osoite http://www.espoo.fi/tieto
Kirjaston kautta saatavat teokset:
Kohti kaupunkisosiaalityötä :haasteena tasapainoinen kaupunki ,2003, 268 s.
Sjöblom, Tua
Yksin tulleet alaikäiset lapset ja nuoret turvapaikanhakijoina : selvitys yksin turvapaikkaa hakevien somalialaisten lasten ja nuorten tilanteesta sukulaisperheissä...
lohjan kaupunginkirjastossa on paikallislehti Länsi-Uusimaa mikrofilmattuna vuodesta 1914 alkaen. Uskoisin paikallislehden aikanaan kertoneen jotain leiristä. Valitettavasti kirjastolla ei ole aikaa tarkistaa asiaa, mutta mikrofilmejä voi käydä lukemassa pääkirjastossa sen aukioloaikoina.
Suomen Kuvalehdessä numerossa 32 vuodelta 1935 näyttäisi olevan artikkeli Lohjan Kalevala-leiristä. Lehteä ei ole Lukki-kirjastoissa.
Juhana Saarisen kirjassa Lohjan Eräveikkojen historia. Partiotoimintaa Lohjalla vuodesta 1917 on sivuilla 15-20 kirjoitus Kalevala-leiristä.
Radiodokumentteja ei näin pitkän ajan jälkeen löytynyt.
Haluatko lähettää ilmoituksen sähköpostiviestinä vai paperimuodossa?
Mieluiten kirjastot ottavat asiakkaille tarkoitettuja ilmoituksia paperimuodossa. Mutta jos haluat lähettää tiedotteen sähköpostin kautta, laita alkuun selvä toivomus, että tiedote tulostettaisiin asiakkaiden nähtäväksi. Tämä ei tietenkään takaa sitä että niin tehtäisiin, mutta ilman sellaista mainintaa sitä ei välttämättä edes huomata.
Kaikissa kirjastoissa ei ole tilaa ilmoituksille, mutta toisaalta useat kirjastot ylläpitävät pistettä, jossa tiedotetaan kansalaisille tarjottavasta koulutuksesta. Kriittisen korkeakoulun tarjoama koulutus on juuri sen tyyppistä itseopiskelumuotoista toimintaa, mistä kirjastot kernaasti tiedottavat.
Helpoin tapa lähettää sähköpostiviesti...
Gaesatae-kelttisoturit ainakin ajattelivat alasti taistelemisesta olevan hyötyä: ensinnäkin, sen oli tarkoitus olla osoitus taistelijan lujasta itseluottamuksesta; toiseksi, vaatteiden pelättiin voivan tarttua hankalasti kasvillisuuteen ja täten vaikeuttaa liikkumista taistelun tuoksinassa; kolmanneksi, alastomien soturien rivistön ajateltiin olevan pelottava ja vihollista lannistava näky. Käytännössä ilman minkäänlaisten pukineiden tuomaa suojaa alastomuudesta oli lähinnä haittaa: pelkkä kilpi jätti suuren osan kehosta suojattomaksi taistelussa keihäin varustettuja joukkoja vastaan - ja mitä suurempikokoinen soturi oli kyseessä, sitä helpompi häneen oli osua.
Lähde:
Wu Mingren, Fighting in the buff : did Celtic warriors really...
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
Jyväskylän kaupunginkirjasto järjestää perinteisen poistomyynnin myös vuonna 2010. Myynti on marraskuun ensimmäisellä viikolla. Asiasta tiedotetaan tarkemmin lähempänä tilaisuutta.
Voit varata kirjan ja noutaa se haluamastasi Helmet-kirjastosta, vaikkapa Pitäjänmäen kirjastosta. Varauksen voit tehdä Helmet-verkkokirjaston kautta tai pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi. Varaus maksaa 50 senttiä aikuisilta ja aikuisten aineistosta, eli lasten kirjojen varaaminen ja alle 18-vuotiaiden tekemät varaukset ovat maksuttomia. Ohjeet varausten tekoon löytyvät Helmet-verkkokirjaston sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
Finna-hakupalvelun (Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu: https://www.finna.fi/) kautta löytyy tietoa kenttäsahoista. Finnassa on niin verkon kautta käytettävää materiaalia kuin tietoa esim. kirjaston kirjoista ja niiden sijainnista. Alla linkki hakuun kenttäsahoista. Kirjoista monet ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kentt%C3%A4sahat&type=AllFi…
Ainoa tehokas keino vähentää keuhkosyövän riskiä on tupakoinnin vähentäminen - tai olla aloittamatta tupakointia lainkaan. Harrastamalla säännöllisesti liikuntaa tupakoija voi kyllä jonkin verran pienentää riskiä sairastua muihin sairauksiin, joiden syntyyn tupakka merkittävästi vaikuttaa. On hyvä muistaa, että tupakoijia menehtyy paljon enemmän sydän- ja verisuonisairauksiin kuin ns. tupakkasyöpiin.
Hannu Vierolan kirja Tupakka : miehen tietokirja tiivistää mainiosti, miksi tupakoinnin elinikää lyhentävistä vaikutuksista on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta: "Tupakoinnin vaikutuksesta elinikään on useita tutkimuksia. Ihminen ei kuitenkaan ole tilastoluku eikä keskiarvo. Sattuma ja huono onni vaikuttavat hyvin usein...
Seuraavissa kirjoissa on norjalaisia reseptejä sekä muutakin tietoa norjalaisesta ruokakulttuurista:
Eurooppalaisessa keittiössä
Maailman ihanimmat leivonnaiset: suolaiset ja makeat herkut 15 maasta
Nars, Kenneth: Purtavaa Pohjolasta
Pohjolan herkut: makumatka Pohjolan pitopöytiin
Täydellinen päivä: ruokaretki Pohjoismaissa
Laulun nimi on "Suruvaippa". Se alkaa: "Kerran tarhaan lähtiessään, kuunnelkaapa kummaa, poika piti kämmenellään toukkaa ihan tummaa". Laulun on säveltänyt Pekka Nättinen ja sanoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vuonna 2005. Laulajana oli tuolloin Pentti Rasinkangas.
Suomenkielistä tietoa Belgian ruokakulttuurista löytyy seuraavista teoksista:
Suomalainen ruokapöytä, osa 7 : ... ja muiden maiden keittiöt (1982)
Autti, Marja: Makuja maailmalta (1996)
Eurooppalaisessa keittiössä, toim. Vuohelainen (1994)
Lahden pääkirjaston kokoelmissa on myös muutama englanninkielinen belgialainen keittokirja:
Blais, Denis: Belgi cookbook (1997)
Elkon, Juliette: A Belgian cookbook ((1996)
Internetistä löytyi ainakin yksi suomenkielinen sivu: http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/etninen/belgia.html
Kustantajan (Karisto) mukaan violettikantisina ovat ilmestyneet seuraavat Tiina-kirjat:
Taitaa olla rakkautta Tiina
Tiina
Tiina aloittaa oppikoulun
Tiina ei löydä Tinttamaria
Tiina ei pelkää
Tiina eksyy
Tiina epäilee Juhaa
Tiina etsii juuriaan
Tiina ja vieras poika
Tiina joutuu sairaalaan
Tiina kesälaitumilla
Tiina on aina Tiina
Tiina ottaa vastuun
Tiina saa ehdot
Tiina saa suukon
Tiina seikkailee
Tiina toimii
Tiina vauhdissa
Tiinaa ei ymmärretä
Tiinaa harmittaa
Tiinaa tarvitaan
Tiinakin ratsastaa
Tiinalla on hauskaa
Tiinalla on hyvä sydän
Tiinalle otetaan pikkusisko
Tiinan ampiaiskesä
Tiinan uusi ystävä
Tiinastako näyttelijä
Älä itke, Tiina
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kyseistä kirjaa ei sisälly. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjaa on useita kappaleita. Heidän tietokannastaan Helkasta, voitte etsiä lisätietoja. Helkaan pääsette esim kirjaston koneen kotisivulta http://www.lib.hel.fi valitsemalla kohdasta Hakemisto Helka.
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
