Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Kuulostaa Nora Robertsin kirjalta "Suloinen kosto". Hollywood-tähden ja arabiprinssin Adrianne-tytär elää kaksoiselämää jalokivivarkaana...
Suloista kostoa on monessa kirjastossa saatavana, joten voit tarkistaa olisiko tämä se etsimäsi kirja. Tarkista saatavuus HelMet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Kysyimme nimestä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastolta.
He kertovat, että missään heidän kirjastossa olevassa venäläisiä sukunimiä käsittelevissä hakuteoksissa ei mainita sukunimeä ”Sekirkin” (mask.) tai ”Sekirkina” (fem.).
Internetistä he sitä vastoin löysivät sivun, josta löytyi tieto, että nimi on venäläistä alkuperää tai valkovenäläistä, ukrainalaista… – lähde kertoo myös muista mahdollisuuksista. Nimen oletetaan olevan peräisin varhaisten kantajiensa nimestä, lempinimestä tai ammatista.
Edelleen sivu kertoo, että sukunimi ei ole Venäjällä kovin yleinen. Aristokraattien säätyyn kuuluvista pihkovalaisista pajareista sukunimeltään ”Sekirkin” on mainintoja 1500-1600 –luvun kronikoissa. Sukunimen historialliset juuret löytyvät...
Lainattavia esineitä ei voi varata, joten sinun pitää piipahtaa siinä kirjastossa, josta kyseisen esineen voi lainata. HelMetistä voit tarkistaa, onko esineitä vapaana. Nokkakärryjen laina-ajat ovat viikko tai yksi vuorokausi.
Nokkakärryjen tiedot löytyvät HelMetistä hakusanalla "nokkakärry".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tämän hengellisen laulun nimi on "Olenko muistanut kiittää". Siteerattu tekstikohta on ensimmäisen säkeistön lopusta.
Laulun on säveltänyt Veikko Honkavuori ja sanoittanut Pauli Ylitalo. Perttu Mathlín levytti laulun vuonna 2002 cd:lleen "Majakka" (Aika / Prisma-musiikki, ACD-1234).
Oman kunnan kirjastoa voi pyytää tilaamaan cd:n kaukolainaksi.
Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
Raimo Hietasen kirjassa Kaavaoppi on frakin kaavat. Kirja on lainattavissa muutamista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Myös joiltakin vaattureilta voi ostaa frakin kaavan.
Sukunimi 'Pippola' on lähtöisin Vimpelistä samannimisestä talosta. Nimi olisi voinut syntyä samalla tavalla kuin sukunimi 'Piippola' (Pirjo Mikkonen: Sukunimikirja, 2000).
Sukunimikirjassa selvitetään sukunimien Piippo - Piipponen - Piippola - Pippola alkuperää. Se voisi olla Pietarin kansankielinen asu, sillä ainakin Virossa Petruksesta tulee Peep. Toisaalta nimet muistuttavat vanhaan saksalaiseen henkilönnimistöön lukeutuvia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo jne. Nimeä muistuttavia tietoja meillä on jo keskiajalta: Talonpoika Olaff Pypon 1463 Halikossa, lautamies Jap Peppo 1461 Kaarinassa.
Sirkka Paikkalan artikkelissa on kerrottu tästä Pietari-nimestä sukunimissämme: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36hs.htm .
Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on...
Helmet-kirjastot lainaavat asiakkailleen kirjojen ja muiden perinteisten aineistojen lisäksi erilaisia esineitä, mm. roskapihtejä. Erilaiset lainattavat esineet löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta hakusanalla esine ja valitsemalla sen jälkeen aineistoksi esineen:
http://helmet.fi/
Näillä erilaisilla esineillä voi olla yhden tai neljän viikon laina-aika, mutta niitä ei voi varata eikä uusia sen enempää Helmet-verkkokirjaston kautta kuin kirjastossakaan. Sama sääntö on myös joillakin muilla kirjaston aineistoilla, esim. yhden viikon Bestseller-kirjoilla.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanat tarkoittavat samaa asiaa: yrityksen ja asiakkaan, työnjohdon ja henkilöstön tms. välisiä yhteyksiä hoitava henkilö.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteyshenkil%C3%B6?source=sugg…
Hei Outi!
Kirjakauppojen "mitä Suomi lukee" top ten löytyy internetistä.
Esim. viime vuoden marraskuun lopun tilasto löytyy sivuilta:
http://booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/suo4998.htm.
Koko vuoden ajalta tätä listaa ei ole, vaan vuoden aikana julkaistaan
näitä tietoja useampaan otteeseen. Marraskuun lopun tilanne varmaan
vastaa aika hyvin koko vuoden tilastoa ihan oman arvioni perusteella.
Kirjastojen kohdalla tilanne on vähän toinen.
Listalle saattaa kivuta jokin vanhempikin teos, jos esim. kirjan
pohjalta tehdään elokuva, teatterikappale tms.
Samaten kirjailijoiden merkkipäivät, juhlavuodet, kirjailijavierailut
kirjastoon etc. näkyvät heti lainausmäärien lisääntymisenä. T
Tilastoja "vääristää" myös se tosiasia, että kirjastoon...
Sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kyseinen Lääkärintarkastusohje diagnoosikoodeineen on täysin julkista tietoa, mutta esimerkiksi yksittäisen sotilaan kantakortissa lukevat diagnoositiedot ovat jo sitten luonnollisesti henkilökohtaisempia.
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Häkkinen avaa samaisessa Tiede-lehden jutussaan verbiä seuraavasti:
Lumikissa on epätarkka käännös rinnekoneen englanninkielisestä nimityksestä snowcat, jossa cat ei tarkoita kissaa vaan on typiste telaketjutraktoria merkitsevästä sanasta caterpillar.
Englannin caterpillar on merkinnyt alun perin perhosen tai koin toukkaa, ennen kuin siitä tuli ryömimällä liikkuvan työkoneen nimitys. Toukkaa tarkoittava caterpillar juontuu puolestaan muinaisranskan sanasta chatepelose, joka tarkoittaa sananmukaisesti karvaista kissaa.
Kissata-verbi liittyy siis rinnekoneella tehtäviin töihin.
Tässä joitakin lukuvinkkejä realistisista kirjoista.
Hautala, Turkka: Salo
Pikkukaupungin ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa, kun tarinaa vievät vuorollaan eteenpäin sen eri asukkaat: miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, yhtä hyvin ison tehtaan johtaja kuin polkupyörävaraskin. Lopputuloksena on kokonainen kuva suomalaisesta elämästä.
Joenpelto, Eeva: Vetää kaikista ovista
1920-luvun Lohjalle sijoittuva romaani kuvaa levotonta ja vaikeaa aikaa sisällissodan jälkeen. Pienessä, sisäänpäinlämpiävässä teollisuuskaupungissa on yritettävä palata normaaliin elämään, vaikka vankileirit ja sodan raakuudet ovat vielä lähellä.
Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät
Auto-onnettomuuteen joutunut nuori mies makaa sairaalassa....
