Kirjastomme e-lehtipalvelussa e-Press löytyvät Maaseudun tulevaisuus -lehdet kahden vuoden ajalta ja koska kysytty artikkeli ilmestyi aikaisemmin, emme voi nyt asiassa välittömästi auttaa.
Tämä lehden numero ja sen myötä artikkeli löytynee kaukopalvelun kautta. Voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön täällä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Tai voitte ottaa yhteyttä kaukopalveluun, yhteystiedot täällä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kaikki kolme laulua löytyvät nuottijulkaisusta Veikko Lavin lauluja (Coda 1988). Julkaisua löytyy monista kirjastoista, myös Äänekosken pääkirjastosta.
https://keski.finna.fi/Record/keski.160563
https://www.finna.fi/Record/3amk.154124#versions
Ilpo Tiihosen Boxtrot-kokoelman runo nimeltään Son alkaa lauseella "Sinä iltana satoi". Runossa ei tosin ole tuota jälkimmäistä lausetta.
Tiihonen Ilpo: Boxtrot (WSOY, 1998)
Aila Meriluoto on suomentanut Robert Herrickin runosta To the Virgins, to Make Much of Time ensimmäisen säkeen, joka sisältyy Edith Holdenin teokseen Luontopäiväkirja 1905 (Otava, 1989, s. 107). Koko runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Meg Cabotista ei löytynyt suomenkielistä materiaalia, mutta elämäkertatiedot löytyvät hänen viralliselta kotisivultaan englanniksi http://www.megcabot.com/megsbio.php.
Mahdollisia suomennoksia voit tarkistaa Suomen kansallisbibliografiasta, Fennica-tietokannasta (osoite: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ ).
Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisätietoa Fennicasta löydät osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html
Totta onkin, että Fennicasta löytyy aiheesta yllättävän vähän tietoa, eikä suomenkielistä painettua aineistoa löydy kovin paljon muistakaan lähteistä, esim. lehtiartikkelitietokannoista. Ruotsiksi sen sijaan alkaa löytyä enemmän.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy asiasanalla 'Ostindiska kompaniet' mm. seuraavat teokset:
-Ostindiska Compagniet : affärer och föremål / [redaktör: Kristina Söderpalm]. Göteborg : Göteborgs stadsmuseum, 2000
-Ostindiska kompaniet : människorna, äventyret och den ekonomisk drömmen / Tore Frängsmyr. Stockhom : Wahlström & Widstrand, 1976
-Svensén, Magnus: Ostindienfarare : en berättelse om ostindiska kompaniet / av Magnus Svensén. Stockholm : Svensk läraretidning, 1945
-Olán, Eskil:...
Tästä aiheesta on Lahden kaupunginkirjastossa runsaasti kirjallisuutta. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa käsitellään aihetta jollakin tavalla:
Furman, Ben: Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. Tammi, 2002.
Furman, Ben: Työpaikan pelisäännöt ja kuinka se tehdään. Tammi, 2004.
Johnson, Barry: Miten selvitä ongelmista joihin ei ole ratkaisua? Resurssi, 2004.
Kärkkäinen, Merja: Menesty innolla!: työhyvinvoinnin johtamisen haasteet. Talentum, 2002.
Lassila, Ismo: Konfliktin ratkaisemisen taito. Kauppakaari, 2002.
Mäkisalo, Merja: Yhdessä onnistumme: opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi, 2003.
Rauramo, Päivi: Työhyvinvoinnin portaat. Edita, 2004.
Silvennoinen, Markku: Vuorovaikutuksen avaimet. Talentum, 2004.
Tiensuu,...
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html) löytyy asiasanalla etnografia ainakin seuraavat etnografista tutkimusta koskevat teokset:
Laadullisen tutkimuksen työtapoja, Kirjayhtymä, 1994 ; Päivikki Suojanen: Kulttuurien tutkijan arki, Antrokirjat, 1996 ; Alttiiksi asettumisen etiikka, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 1996 ; Kaukaa haettua, Suomen antropologinen seura, 1997. Näissä kirjoissa on myös hyvät lähdeluettelot lisämateriaalin hankkimiseksi.
1960-luvuilla kansanedustajauransa aloittaneet Ensio Laine ja Pentti Mäki-Hakola toimivat kansanedustajina vuoteen 1995 asti.
Kansanedustajien tietoja voi tarkistaa Eduskunnan sivulla olevasta luettelosta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Siv…
Sinulla tulisi olla jonkun suomalaisen kirjaston kirjastokortti lainataksesi sähköistä e-aineistoa kirjastosta. Kirjastokortin hankkiminen edellyttää fyysistä käyntiä kirjastossa ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä. Kirjastokorttia ei voi saada käyttöönsä etänä sähköisesti.
Tässä esimerkkinä pääkaunkiseuden Helmet-kirjaston käyttösääntöjä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Valitettavasti Kerstin Johanssonista ei tunnu löytyvän tietoja suomen kielellä, vaikka hänen kirjansa "Näkymätön Elina" olikin paljon esillä mm. kirjan pohjalta tehdyn elokuvan ansiosta.
"Rakennusliikkeen kirjanpito ja tilinpäätös"(Lahti, Viljaranta)
- niminen teos löytyy Helsingistä Aalto Yliopiston Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Otaniemestä http://lib.tkk.fi/fi/
Kaukopalvelusääntöjen mukaan emme tilaa teosta automaattisesti Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, vaan lainaajan on
tiedusteltava teosta Otaniemen kirjastosta.
Tauno Tukkinen on kirjoittanut teoksen "Mäkeen, mäkeen vaan!: punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918" (2001).
Jokioislaisen Unto Kiiskisen kirjat "Äitiä en jätä" (2007) sekä "Orpojen vuosi" (2010) sisältävät sekä dokumentteja että dokumentteihin perustuvia kuvauksia keväästä 1918 Jokioisilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjassa "Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta" on pari sivua Jokioisista sekä luettelo työläisuhreista.
Näistä Lahden kirjastosta löytyvät "Orpojen vuosi" seka "Kuoleman kentiltä", muita voi pyytää kaukolainaksi.
Lisää tietoa voisi löytyä myös arkistolähteistä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918
Musta satu on nyt kovin suosittu teos. Jälkeesi on varausjonossa vielä 145 innokasta lukijaa.
Jos et itse ehdi hakemaan kirjaa, voi joku ystäväsi, tuttusi tai perheenjäsenesi noutaa sen ja lainata tiskillä omalle kirjastokortilleen, jolloin saat sen luettavaksesi heti reissulta palattua.
Kalajärvellä on kirjasta myös Bestseller kappale (laina-aika 14 vuorokautta) jonka saattaa saada kiinni paikan päältä, jos varaus menee sivu suun.
Kyseessä on siis Outsiderin (Aarne Haapakoski) 1947 kirjoittama teos Kilroy oli täällä.
Suosittelen ottamaan yhteyttä Aarne Haapakoski-seura ry:hyn, jonka etusivulla mainitaan, että seuran tarkoituksena on Aarne Haapakosken toiminnan ja tuotannon tunnetuksi tekeminen, kirjailijan henkilöön ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon herättäminen ja edistäminen sekä perinteen vaaliminen.
suora lainaus etusivulta: "Nimikkoseura kokoaa, jäljittää ja tallentaa Aarne Haapakosken elämään ja teoksiin liittyviä tietoja ja muuta aineistoa. Lisäksi seura edistää ja tukee kirjailijan elämän ja tuotannon innoittamaa kirjoitus- ja tutkimustoimintaa sekä toimii Aarne Haapakosken tuotantoa lukevien, keräävien ja tutkivien henkilöiden yhdyssiteenä."
Ohessa...
Tähän kysymykseen on aika vaikea vastata. Eräs tiedonlähde on Organization of Women Writers in Africa, http://www.owwa.org/html/owwa.html . Etiopian kirjallisuutta esitellään seuraavassa teoksessa: Silence is not golden : a critical anthology of Ethiopian literature, 1995 ja Afrikan kirjallisuutta teoksissa Niklas-Salminen, Ritva: Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen, 1993, Postcolonial African writers--a bio-bibliographical critical sourcebook, 1998, The Penguin book of modern African poetry, 1998, African literature today -sarjajulkaisu ja sen numero 15, Women in African literature.
Farah, Nuruddin on Etiopiassa asunut somalikirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Jotain apua voisi saada myös Suomi- Etiopia -seurasta,...
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
