Tikkurilan kirjastossa kaikki Vantaa-kokoelmaan kuuluvat teokset ovat nimenomaan paikan päällä tutustuttaviksi tarkoitettuja. Tämän takia niitä ei lainata ulos. Helsingin pitäjän vuosikirjoja on kirjastoissa myös tavallisina lainattavina kappaleina, joiden varaaminen omaan lähikirjastoon onnistuu osoitteessa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVantaa%20Seuran%20Helsingi… .
Firenzeen sijoittuvia kaunokirjoja ovat esimerkiksi Marco Vichin jännityskirjat, joissa Komisario Bordelli ratkoo rikoksia 1960-luvun Firenzessä. Komisario Bordellia on verrattu komisario Maigretiin ja yksityisetsivä Marloween. Kirjoja ovat: Komisario Bordelli (2016), Komisario Bordellin likaisin tapaus (2017), Kuolema Firenzessä (2019), Vääjäämätön kohtalo (2022). Firenzeen sijoittuvat myös: Nora Roberts: Firenzen tumma nainen (1989), E. M. Foster: Hotelli Firenzessä (3.p. 2005), Sarah Dunant: Venuksen syntymä (2005).
Firenzeen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta voi hakea Kirjasammosta hakusanalla Firenze.
Etusivu | Kirjasampo
Firenzestä kertovia tietokirjoja: Ulla Britta Ramklint: Medicit: renessanssivaltiaat Firenzessä (2007...
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi...
Kirjastoalan koulutuksesta ja työllistymisestä on kysytty ennenkin. Kokoavasti voidaan todeta, että yleisten kirjastojen, tieteellisten kirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen tehtävät ovat hyvin erilaisia ja niin ovat myös niiden työntekijöiden työnkuvat. Yleisissä kirjastoissa työ sisältää paljon asiakaspalvelua ja neuvonta- sekä opastustyötä, joten erilaisten ihmisten kohtaamista sekä ryhmien edessä esiintymistä kuuluu usein työnkuvaan. Myös oppilaitos- ja korkeakoulukirjastoissa on paljon opetustehtäviä. Työmarkkinatorin haulla löydät avoimet työpaikat. Tällä hetkellä kirjastoalalla näyttää olevan avoinna yhteensä yhdeksän paikkaa. Duunitorilla paikkoja on kahdeksan, mukaan lukien kaksi...
Seuraavissa kirjoissa ja kirjailijoissa saattaisi olla jotain samaa kuin Pohjoinen yökirja -teoksessa. Sivistys- ja kulttuurikritiikkiä, runollisen pohdiskelevaa tunnelmaa, ilmaisuvoimaista kieltä, parhaassa tapauksessa niitä kaikkia.Hanna Kuusela: Syytös – muuan akateeminen komitragediaMinna Lindgren: Sivistyksen turha painolastiAli Smith: Vuodenaika-kvartetti (Syksy, Talvi, Kevät, Kesä)Margaret Atwood: PoikkeustilaRiitta Jalonen: KirkkausJoan DidionDeborah Levy Jos Oulu miljöönä kiinnostaa, näistä kirjoista löydät naisia Oulussa:Anu Kaipainen: Arkkienkeli OulussaEssi Kummu: Hyvästi pojat
Aihepiiristä valvonta, vartiointi ja tarkkailu yhteiskunnallisena ilmiönä, löytyy seuraavia aiheeseesi viittaavia teoksia. Toivottavasti niistä löytyy joitakin vastauksia tiedontarpeeseesi.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2003:3,
Tutkimus helsinkiläisten suhtautumisesta kameravalvontaan.
Lindqvist, Minna Karoliina, Helsingin yliopisto 2005
Kameravalvonnan rooli nyky-yhteiskunnassa: onko kameravalvonta vain tekninen toimenpide vai sosiaalista toimintaa.
Heinonen Risto, Valvonta tietoyhteiskunnassa.
Solove, Daniel J, The digital person; technology and privacy in the information age,
Etzioni Amitai, The limits of privacy,
Helminen Klaus Turvallisuushenkilöstön asenne ja toimivaltuudet.
Korhonen Rauno, Poliisin valvontakeinot...
Oulun kaupungin kirjastosta löytyy teos "In-line-skating, the skills for fun and fitness on wheels" (Mark Powell ja John Svensson). Teoksessa neuvotaan mm. käännöksiä, liukumista jne ja ainakin kappaleessa 10 käsitellään aiheita "tricks and dance".
Oulusta löytyy myös teos "1st in-line" (Mark Heeley), jossa on kappale "specialist skating". Mikäli olet jo nämä vaihtoehdot tarkastanut, kannattaisi varmaankin etsiä internetin eri hakupalveluista (Alta Vista, Lycos, Excite, Infoseek) tietoa hakusanoilla blading, rollerskating, roller blading, tricks, artistic roller skating. Varsinaisen temppuiluun erikoistunutta teosta en löytänyt ainakaan pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta.
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat....
Valitettavasti suomalaisista kirjastoista ei löydy 1982 valmistunutta Rainer Werner Fassbinderin ohjaamaa elokuvaa Querelle. Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa vain sellaisia elokuvia, joille myyjä on hankkinut tekijänoikeuslain määräämän, maksullisen lainausoikeuden.
Muuttoa ja siihen sopeutumista käsitellään esim. näissä kuvakirjoissa.
Korolainen, Tuula: Kuono lumessa (Lasten keskus, 2012)
Ihmisten tietyö uhkaa peltohiirten kylää ja monet joutuvat muuttamaan, niin myös Tupsun perhe. Tupsu siivoaa isän apuna vanhaa kotia. Kiukuttaa ja surettaa! Kukaan ei tunnu tajuavan, miten kurjaa on jättää ystävät, tutut paikat ja harrastukset. Uudet naapuritkin pelottavat, sillä metsähiiristä kerrotaan, että ne syövät käpyjä ja haukkuvat peltohiiriä multakuonoiksi! Kun Tupsu hiihtää kohti uutta kotia, se yrittää olla reipas, mutta ei sitten jaksakaan. Sakeassa lumisateessa se kääntyy takaisin. Lopulta Tupsu eksyy ja joutuu ketun hampaisiin. Repolaisen oudon huumorintajun vuoksi Tupsusta ei kuitenkaan tule ketun...
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen...
Tietoa palvelusta -sivulle on nyt lisätty tietoa kommentoinnista:
Vastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.
Kommentointi edellyttää evästeiden hyväksymisen ja captcha-kentän täyttämisen, mutta tällä hetkellä se ei ole rajoitettu rekisteröitymiseen eikä kirjaston työntekijöille.
V-moottorissa sylinterit on järjestetty kahteen riviin sellaisessa kulmassa, että rakenne muistuttaa V-kirjainta. Sylinteririvien välisestä kulmasta puhutaan V-kulmana. Se vaihtelee moottorimallista riippuen. V-kirjaimen jälkeen tuleva numero kertoo sylinterien määrän.
Lähteet:
V-moottori (Wikipedia)
Mitä tarkoittaa V-kirjain, kun puhutaan moottoreista kuten V6 ja V8? (Quora)
Janica-nimisiä on 1054
Janika-nimisiä on 2877
Sisko-nimisiä on 29421
ja Päiviä taas 36138
Johanna on näistä kaikeista yleisin ja heitä on 141464
Väestörekisterikeskusen Etunimihausta näkee montako tietyn nimistä on Suomessa. Katso tästä
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Talvi- ja jatkosotaa käsittelevää kaunokirjallisuutta Neuvostoliiton kannalta ja heidän omien kirjailijoidensa kuvaamina ei ole kovin paljon ilmestynyt Suomessa. Seuraavat teokset olen löytänyt:
Gusarov, Dmitri: Korpi ei tunne armoa, 1980 – partisaanien hyökkäys suomalaisten selustaan
Gordijenko, Anatoli: Kuoleman divisioona, 2003 – talvisodan kuvaus
” ” : Syväri, kuoleman joki, 2006 – jatkosotaan sijoittuva
Simonov, Konstantin: Todistaja, 1988 – kertoo Stalinin ajan Neuvostoliitosta, mutta kirjaan sisältyy kuvaus talvisodan alkamisesta
Tsakovski, Aleksandr: Piiritys, 1972 – Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon; viittauksia talvisotaan
Gordijenkon kirjat ovat aikuisten lainausosastolla luokassa 84.2 (...
Raporttia saa Helsingin opetusvirastosta. Raportin ensimmäinen tekijä on Pauliina Luoma ja raportin nimenä on Kouluterveys 2002, Helsingin kuntaraportti. Raportilla ei ole ISBN- numeroa tms. tunnistetta. Stakesin julkaisuista saa laajasti tietoa nettisivuilta http://www.stakes.fi .
Tätä Nicolas Roegin ohjaamaa elokuvaa löytyy Suomesta Ylivieskan kirjastosta. Voit pyytää elokuvan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Elokuva on vain videokasettimuodossa.
Kysyjä ilmeisesti haluaa tietää, mikä on virallinen nimitys pojan vaimon isälle. Eli pojan appiukolle. Valitettavasti emme ole löytäneet täsmällistä nimitystä.
Asiassa ehkä kannattaisi kääntyä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tietopalvelun puoleen.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto/neuvonta-ja-tietopalvelu#.XcqV8_kza70
Kyllä on.
Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201).
Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986.
Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889.
Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933.
Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.
Lähteet:
https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4
Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
