Saamieni tietojen mukaan Vantaan musiikkiopisto lainaa soittimia ensisijaisesti vain omille oppilailleen. Jos soittimia kuitenkin jää, niitä voivat saada myös ulkopuoliset. Voit tiedustella asiaa numerosta 839 35705.
Tikkurilan kirjastossa ja Myyrmäkitalossa on pianohuoneet, joita voi varata etukäteen, Tikkurilasta puh. 839 23583, Myyrmäestä puh. 839 35469.
Riku Rinteen kirjoittama kirja Kohti kirkkaampaa kruunua on vain Kouvolan pääkirjastossa ja Inkeroisten kirjastossa. Kymenlaakson kirjastojen yhteisen seutulainauksen ansiosta voitte tehdä kirjasta varauksen ja se kuljetetaan haluamaanne kirjastoon, siis myös Jaalan kirjastoon. Varausmaksu on 1€. Varauksen voitte tehdä Kyyti-kirjastojen nettisivulla http://www.kyyti.fi/ tai missä tahansa Kymenlaakson kirjastossa.
Kysymäsi kirja on todennäköisesti Heikki Salon Kahlekuningaslaji, joka opastaa laululyriikan kirjoittamiseen. Kirjan 1. painos ilmestyi vuonna 2006 Liken kustantamana.
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei oikein löydykään, mutta englanninkielistä on Pirkanmaan kirjastoissa jonkin verran saatavilla. Aiheeseen johdattavat esim. nämä:
Appleby, Amy: You can write a song (Amsco, 1995)
Gillette, Steve: Songwriting and the creative process : suggestions and starting points for songwriters (Sing Out, cop. 1995)
Leikin, Molly-Ann: How to write a hit song : the complete guide to writing and marketing chart-topping lyrics & music (Hal Leonard, cop. 2000)
Rooksby, Rikky: Melody : how to write great tunes (Backbeat Books, 2004)...
Hei,
INFORMAATIOALAN AKATEEMISET RY (INA) on tieteellisen tiedonvälityksen ja kirjasto- ja tiedonhallinta-alan tehtävissä työskentelevien informaatikoiden, kirjastonhoitajien ja muiden tiedonhallinnan asiantuntijoiden ammattiyhdistys. INA toimii yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja muissa tieteellisissä kirjastoissa työskentelevän akateemisen kirjastohenkilöstön edunvalvojana.
INA on akavalaisen Tieteentekijöiden liiton suurimpia jäsenjärjestöjä.
http://www.informaatioalanakateemiset.fi/tietoa-inasta/
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
Espoon kaupunginkirjastossa voi lainata kirjastolaisen opastamaan itselleen erilaisia asioita.
Varaus tehdään nettilomakkeella.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Kolmen arkipäivän kuluessa kirjastosta soitetaan ja sovitaan tunnin opastusaika, joka sopii asiakkalle ja kirjastolaiselle.
Pubmed ja Cinahl ovat terveysalan tietokantoja.
Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko, saattaisi olla paremmin perehtynyt näiden tietokantojen käyttöön.
Yliopiston opiskelija voi varata opastusajan kirjastosta tai osallistua avoimille tiedonhaun kursseille.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/koulutus/tulevat-koulutukset/
Näyttää siltä, että Juice : Juicen taivaallinen aulabaari ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Finnan kautta sitä löytyy useasta kirjastosta, https://finna.fi/Record/keski.2966800. Lähin niistä on Tuusulassa (tällä hetkellä lainassa). Mikäli et halua käydä Tuusulassa, voit tiedustella omasta lähikirjastostasi, miten voisit saada sen kaukolainaksi.
Tuo kamala hiiri-kysymys on ikävä kyllä välttämätön. Kun se teknisistä syistä putosi pois tuossa jokunen aika sitten, palvelu täyttyi kiinalaisesta spämmistä niin, että se jumittui kokonaan.
Muodista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU voi hakea Tampereen ja lähikuntien kirjastojen materiaalia. Yhdistämällä asiasanat muoti, historia ja 1940-luku saa 10 teosta. Toisaalta joissakin muodin historiaa käsittelevissä kirjoissa on mukana myös 1940-luku, vaikka ne kattavat laajemman ajanjakson.
Asiasanoilla muoti ja historia tulee 296 viitettä, niissä on vara valita...(osa teoksista käsittelee tietenkin keskiaikaa tai muuta vastaavaa). Laitan tähän malliksi lyhyen luettelon kirjoista: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia (2000), Contini, Mila: Muoti kautta aikojen (1967), Fashions of a decade. The 1940s (1991), Franck, Marketta: Päiväkirjani:...
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Etsimäsi henkilö on ruotsalainen sooloartisti Bosson, jolla oli taannoin hitti "One in a Million". Tieto löytyy myös 17.2.2002 ilmestyneen Helsingin Sanomien ohjelmatiedoista.
Ehdottaisin seuraavia kirjoja:
Gleitzman, Morris: Konnan taivaassa
Puikkonen, Arja: Haloo, kuuleeko kaupunki
sekä Salminen, Hellevi: Pekko ja Jänis Joplin.
Tässä kolme "opettavaisia" tarinoita sisältävää lastenkirjaa, jotka sopivat juuri "nelosille".
Eivätkä luvutkaan ole liian pitkiä.
Teatterimaskeerauksesta ja naamioinnista ei ole kirjoitettu paljon suomeksi. Tässä muutamia kirjoja:
- Lukkarila, Päivi, Teatterimaskeerauksen merkit: kolmen maskeerauskonvention semioottista tarkastelua / Päivi Lukkarila (pro gradu –työ, Tampereen yliopisto)
- Tehdään teatteria : ideasta valmiiksi esitykseksi / Helene Gate & Kent Hägglund
- Tunteiden tulkit : karrikoidut luonnenaamiot työvälineeksi näyttelijäntyöhön / Petra Eronen
Englanninkielisiä kirjoja on jonkin verran. Viimeisenä luettelossa olevassa käsitellään myös teatterimaskeerauksen historiaa. Muitakin kirjoja englanniksi on.
- Hair & wigs for the stage : step-by-step / Rosemarie Swinfield
- Stagecraft : the complete guide to theatrical practice / consultant editor:...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on DVD-muodossa viisi Tauno Palon elokuvaa: Neiti talonmies, Kulkurin valssi, Niskavuori taistelee, Hilja - maitotyttö ja Niskavuoren Aarne. Kysymäsi elokuvat ovat kyllä kirjastojen kokoelmissa, mutta ainoastaan vhs-videokasetteina. Videokaseteilla on suuri määrä muitakin Tauno Palon tähdittämiä elokuvia.
Usein syynä siihen, ettei elokuva ole kirjastojen kokoelmissa, on se, ettei siihen ole saanut hankituksi lainausoikeuksia, jotka kirjasto tarvitsee ostaakseen elokuvan. Monesti elokuvaa taas ei ole lainkaan myytävänä. Selvitän kirjaston hankintaosastolta, mikä on kysymiesi elokuvien tilanne.
Uusikuu-DVD tullee keväällä 2010. Optimistisimmat arviot tarjoavat julkaisuajankohdaksi maaliskuuta (http://houkutus-twilight.blogspot.com/2009/11/tietoja-uusikuu-dvdsta.ht…). Jotkut verkkokaupat ilmoittavat DVD:n julkaisupäiväksi 31.5.2010, mutta siitä päätellen, että läheskään kaikilla kauppiailla tätä tietoa ei ole, kyseessä saattaa olla pelkkä arvio.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Aiheesta on 1990-luvulla ilmestynyt ainakin seuraavat teokset:
AVALON, Ofra: Ketjureaktio: lapset ja avioero. Vastapaino 1997,
KIIANMAA, Kari: "Kyllä me löydämme tien": jälleenrakennus lapsille eron jälkeen. Kehityksen avaimet 1997,
LEHMUSVAARA, Lotta: Erossa ja elossa. Kansan sivistystyön liitto 1996,
SAKSA, Erkki: Ja eron julma terä leikkasi: raportti huolto- ja tapaamisriidoista. Forssan kirjapaino 1993,
LAPSEN etu. toim. Soile Aho et al. Turun yliopisto 1995,
MÄKIJÄRVI, Leena: Viikonloppulapsi. Lasten Keskus 1995,
PETTILÄ, Ulla: Eron vaiheet: opas eroaville ja eroavien auttajille. Tietosanoma 1999,
WALLERSTEIN, Judith: Avioeron jälkeen. O 1991.
1980-luvulta on toinen painos Terttu ARAJÄRVEN kirjasta: Lapset ja avioero. T 1989 ja...
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Kyseessä on todennäköisesti Aleksanteri II ajalta oleva kupariraha. Vuonna 1875 kyseistä 5 pennin kuparikolikkoa lyötiin 1,000,189 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot:
Paino: 6,40 g
Läpimitta: 25,0 mm
Syrjä: sileä
Metalli: kupari
(http://www.kolumbus.fi/terho.vainio/raha/katalogi.htm sekä kirja: Suomessa käytetyt rahat)-
Helsingin Numismaattisen yhdistyksen joulukuussa 2006 pidetyssä huutokaupassa oli Suurruhtinaskunnan ajalta oleva 5p kolikko vuodelta 1875 ja hinnaksi oli arvioitu 10 euroa(olettaisin, että kyse euroista). (http://www.hnynumis.org/auction/hny_2_2006.pdf)- Rahan arvohan on riippuvainen rahan kunnosta,lyöntimäärästä, mahdollisista poikkeamista rahassa ym. eli kannattaa käydä kysymässä tarkempi hinta alaan erikoistuneelta...
