Sosiaali- ja terveysalan koulutusta löytyy useista ammattikorkeakouluista (luettelo löytyy osoitteesta http://www.arene.fi/suomi/ylakuva.cfm?pageID=2&top=otsikko_koulutusalat… ) Näiden oppilaitosten kirjastoista löytyy varmasti opinnäytteitä ja muita tutkimuksia, jotka liittyvät suuntautumiseen ja sijoittumiseen työelämässä (linkit kirjastoihin löytyvät Tilkkeen sivuilta, http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html ). Voit hakea yhdistelemällä esim. asiasanoilla sosiaaliala, työllistyminen tai sosiaaliala, työhönsijoittuminen.
Eri kirjastojen tietokannoista löytyivät muun muassa seuraavat teokset:
Sosiaali- ja terveysalan tutkinnolla työelämään / Kristiina Korhonen, Raimo Mäkinen, Sakari Valkonen
Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto,...
Vladimir Grisinin venäjänkielisen, lähinnä lapsille ja nuorille tarkoitetun shakkioppaan suomennos ja englanninnos ovat ainoat samaan alkuperäistekstiin perustuvat suomen- ja englanninkielistä shakkisanastoa sisältävät teokset: Grisin, Vladimir, Sakin aakkoset eli ensi askeleet sakkilaudalla, 1982 ja Grisin, Vladimir, The ABC of Chess, 1986. Niiden saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Kaupungin kartanlaatijat varmastikin tietävät, mikä on Espoota ja mikä ei. Kartta- ja kaavaotteet tilataan kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksiköstä, puh. (09) 8162 5500
Hei!
Viime vuonna (2018) Jarno Hietalahti on julkaissut teoksen Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa käsitellään huumoria ja naurua useasta eri näkökulmasta. Kirja sisältää myös laajan luettelon alan kirjallisuudesta sekä katsauksen akateemiseen huumorintutkimukseen. Tästä kirjasta on hyvä aloittaa.
Finna-tietokannasta (www.finna.fi) naurua käsitteleviä opinnäytetöitä voi katsota tästä. Google Scholar -palvelu etsii myös verkosta tieteellisiä julkaisuja. Tästä näet Google Scholarissa tehdyn haun sanoilla humor laughter. Voit muokata hakua tarpeesi mukaan, mutta tästä saat jo käsityksen naurusta tehdyistä tutkimuksista.
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Emme, ikävä kyllä, löytäneet tätä laulua. Griegin Solveigin laulu on ainoa laulu, josta löysimme tuon nimen. Heinäkeijut tanssivat Ti-Ti-Nallen Heinäkeijujen tanssi -laulussa, mutta Solveigia ei siellä ole, samoin Tammen kultaiset sadut : satuja musiikista sisältää Heinäkeiju ja Tuulipoika -sadussa on heinäkorsikeiju.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa laulun?
Kannattaa käyttää esim. Linda-tietokantaa, joka on Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokanta. Tietokantaa voit käyttää (tai pyytää virkailijoita käyttämään) vain kirjastossa.
Koska aineistoa on aihepiiristä kohtuullisen paljon tarjolla, kannattanee käyttää yhdistelmähakua ja kohdistaa haku asiasanoihin (jotka kuvailevat kirjan sisältöä). Hakusanat voivat olla "opettajat" ja "arvot".
Tulosten joukossa ovat mm.:
Marttinen, Pauliina: Arvojen ja etiikan pyörteissä : erityisopettajan arvot ja etiikka (opinnäyte, Lapin yliopisto, 2004)
Korhonen, Tuomas: Opettajat ja perheen murros : sukupuolen, iän, työkokemuksen ja työpaikkakunnan yhteys opettajien perhearvoihin (opinnäyte, Turun yliopisto, 2004)
Tenkula, Jukka: Erilaisena...
Voisiko kyseessä olla Hilja Haahden runo Niityllä (teoksessa SALO, Aukusti, 1887-1951: Meidän lasten aapinen, Helsingissä : Otava, 1962., s. 146; teoksesta on uusi p. v. 2005)
Runo alkaa säkeellä Tuoksuvi niityllä apilaheinä…
Hei!
Löysin yhden sanaston, jossa on genetiikan termejä mm. englannin kielellä: Biass-Ducroux, Francoise: "Glossary of genetics in English, French, Spanish...". Amsterdam: Elsevier, 1970. Tämä ei kylläkään ole kovin uusi teos. Se on lainattavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta. Suomenkielistä genetiikan sanastoa tai sanakirjaa en löytänyt.
Englanninkielinen suhteellisen uusi biologian sanakirja on esim.: Thain, N.: "The Penguin dictionary of biology" 11th ed. London: Penguin Books, 2004. Lainattavat kappaleet ovat Helsingin kaupunginkirjaston Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Helsingin Sanomien kulttuurisivulla 26.9.99 oli artikkeli nimeltä "Rahakakun jaon jälkeen alkoi puheiden porina." Tieto löytyi HSn verkkoliitteen arkistosta asiasanoilla apurahat ja Suomi. Helsingin Sanomat on luettavissa Julinin lehtilukusalissa.
Jonkin verran suomalaisten talotyyppien historiaa on Pirkko Pajulan teoksessa Puuarkkitehtuuri (Rakentajain kustannus 1983).
Turun sanomissa 1.6.1998 oli Pirjo Hokkasen artikkeli ”Rintamamiestalot ovat korjauksen arvoisia : kansallisomaisuutta vaalittava avustusvaroja lisäämällä”.
Helsingin Puistolan kaupunginosan Heikinlaakson rintamamiestaloista on Matti Mannilan ja Ilkka Uotilan artikkeli Rintamamiesten Heikinlaakso julkaisussa Puistolan alueopas 1996:10, jota voit pyytää kaukolainaksi.
Antti Palomäki on tutkinut rintamamiesteloja teoksessa Uudisraivausta asutuskeskukseen : siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen Lahden kaupunkiin vuoden 1945 maanhankintalain nojalla. [Lahti] : Lahden kaupunginmuseo , 1997 Tutkimuksia / Lahden...
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Kysymäsi kohta menee näin:
"Pidä rukouksesi molemmin puolin päivää ja yön varhaisina hetkinä. Hyvät teot korvaavat pahoja. Tämä on varoitus niille, jotka kuulevat varoituksen." (Koraani, suom. Jaakko Hämeen-Anttila, Basam Books 2015)
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Bagge, Tapani: Miehet asialla
Todelliset tee-se-itse -miehet kertovat. Edesottamukset jatkuvat kirjassa Miehet maailmalla.
Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Allan Karlsson karkaa vanhainkodista ja saa vahingossa haltuunsa rikollisliigalle kuuluvan matkalaukullisen rahaa. Pian häntä jahtaavat niin poliisit, roistot kuin mediakin.
Peltonen, Juhani: Elmo
Tarina voittamattomasta urheilijasta, joka otteli yksin koko muuta maailmaa vastaan ja kaatui kesken sadan metrin juoksun, mutta voitti silti. Ylenpalttista isänmaallisuutta ja urheilusankaruutta parodioiva teos on kotimainen klassikko.
Ropponen, Markku: Koirapuistoromaani
Kaupunki perustaa salaperäisen testamenttilahjoituksen...
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja...
Lainaamastasi äänitteestä (Parfait! : ranskaa aikuisille. 1 : Luokkaäänite) on tosiaan varauksia, kuten netissä sanottiinkin. Niinpä et siis valitettavasti voi uusia laina-aikaasi, vaan laina olisi palautettava eräpäivänä 8.10.12, jotta se saadaan lähtemään seuraavalle varaajalle.
Suomen tilastollisen vuosikirja listaa kuolleet kuolemansyyn mukaan. Listaus ei ole yleisyysjärjestyksessä, vaan tautiluokituksen nimikkeistön mukainen.
Tilastolliset vuosikirjat verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67152/browse?order=DESC&type=dateacces…
Matilda Roslin-Kalliolan teoksia on ainakin maakuntakirjastojen kokoelmissa. ' Viestini menneiltä sukupolvilta' löytyy mm. Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoista. Internetin kautta voi kirjan sijainti- ja saatavuustietoja katsoa Monihaku-palvelusta (maakuntakirjastojen tietokannat) http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Jos oman kotikuntanne kirjastoihin tätä tai muita teoksia ei ole hankittu, niistä voi jättää kaukopalvelupyynnön kirjastoonne.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy useita Roslin-Kalliolan teoksia. Tässä muutamia:
Inkeri: perhemuistoja Ison-vihan ajalta
Mietteitä Gogin sodasta
Milloin ja missä kuolema tapahtui?
Näyt Patmoksella
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi voit hakea aiheeseen liittyvää aineistoa käyttämällä hakutapaa Sanahaku. Tässä hakutavassa voi antaa useampia hakusanoja. Kokeilin useampia aihepiiriin sopivia hakusanoja. Ainakin sanapareilla Ruotsi kalastus ja kanoottiretkeily Ruotsi tietokannasta löytyy muutamia aiheeseesi liittyviä teoksia. Hakusanat Ruotsi kalastus: Jormanainen, Juha: Kuningaskalastaja: lohenkalastajan unelmajoet, Kalastusseikkailuja maailman ympäri: parhaita paloja Martin Falklindin kalastusretkiltä (dvd tai video), Hahl-Marjokorpi, Teuvo: Pohjoiset kalavedet. Hakusanat kanoottiretkeily Ruotsi : Lönn, Jan: Kanotguiden: 333 turer och leder i Sverige: åar, älvar, sjöar, skärgård. Teosten...
