Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Kuulostaa siltä, että korttisi on lukittu.
Lukituksen syitä voi olla monia esim. maksamattomat maksut, palauttamattomat kirjat, kirjastoon unohtuneet tärkeät paperit, vuosien täyttäminen (15 tai 18)
Ota yhteyttä lähimpään Helmet kirjastoon. Varaa lähettyville kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai kela-kortti.
Tuko on typen vanha nimitys. Ihmisen ravinnon sisältämä typpi tulee pääosin proteiinista, eli ravintoaiheisissa tekstiyhteyksissä tukon voi tämän yhteyden kautta katsoa viittaavan nimenomaan proteiineihin eli valkuaisaineisiin.
Anna Ekbergin kirja Mitä meidän on syötävä? (Karisto, 1911) jakaa ravintoaineet "elimellisiin" (orgaanisiin) ja "epäelimellisiin" (epäorgaanisiin). Näistä elimelliset aineet jaetaan edelleen tukopitoisiin ja tukottomiin. "Tärkeimmät tukopitoiset aineet ovat: albumini, fibrini ja kaseini. Tukottomia ovat: hiilihydraatit ja rasva", Ekberg kirjoittaa Anna Kurimon suomentamana. Ekbergillä albuminin toinen nimitys on munanvalkuaisaine, fibrini on syyaine ja kaseini on...
Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan Suomessa on vuoden 2016 lopussa ollut 67 104-vuotiasta tai vanhempaa: 104-vuotiaita on ollut 42, 105-vuotiaita 13, 106-vuotiaita 5, 107-vuotiaita 2, 108-vuotiaita 4 ja 110-vuotiaita 1. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v… Vanhin heistä on kuollut tammikuussa 2017.
Nettisivuilla Suomen vanhimmat ihmiset http://tuomas.salste.net/suku/vanhimmat.html kerrotaan, että tällä hetkellä Suomen vanhimmat ihmiset ovat neljä 108-vuotiasta 1908 syntynyttä naista. Miehistä vanhimmat ovat 105-vuotiaita ja syntyneet 1911. Heitäkin on neljä.
Tilastokeskuksen tuottaman väestötilaston mukaan 31.12.2016 Suomessa on ollut yli 100-vuotiaita 815, joista naisia 680.
Soka on rappaustyössä käytettävä väline, "n. 900-1200 mm pitkä latta, jonka toisessa reunassa on sinkkipelti". Sokalla tasataan ja poistetaan liika laasti. (Esko Mentu, Muuraa itse).
Reino Kavajan Muuraustyöt ohjeistaa pintarappauksen tekijää seuraavasti: "Laasti levitetään tasaiseksi kerrokseksi sokalla vetäen ja liika laasti poistetaan. Kun koko seinäpinta on käsitelty näin hienolaastilla, tarkistetaan pinnan suoruus metallisella linjarilla tms. ristiin vetämällä. Oikaisun jälkeen lyödään heti toinen kerros löysää hienolaastia, joka tasataan taas sokalla levittäen ja hierretään suoraksi isolla puupintaisella hierrinlaudalla. Tämä ensimmäinen hiertokerta suoristaa laastipinnan, mutta ei tee pintaa sileäksi. Pinta viimeistellään sileäksi...
Kysymykseen on vastattu aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-the-bourne-identity-on?language_con…
Alkuperäiseen vastaukseen lisään, että ensimmäisessä romaanissa The Bourne Identity (Medusan verkko, 1980) mainitaan salainen operaatio nimeltä Medusa, joka liittyy päähenkilön taustaan. Päähenkilön todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on tarinan keskeinen juonne, minkä alkuperäinen nimikin tekee selväksi. Ilmeisesti tässä on haettu ajatusta, että tuon vuosien takaisen operaation alkuun panemat tapahtumat ovat "verkko", johon päähenkilö on takertunut.
Medusan verkko on myös luultavasti vaikuttanut jännittävämmältä nimeltä agenttitrillerille kuin "Bournen henkilöllisyys", varsinkin kun nimen Bourne...
TV 1 on esittänyt vuonna 1996 opetusohjelmasarjan taijista. Siitä on olemassa myös kaksiosainen video, joka on lainattavissa kirjastoista, mm. Tampereelta. Se on nimeltään Taiji: ohjelmasarja perusliikkeistä. YLE-opetuspalvelut -julkaisun mukaan videokasetit voi myös ostaa kirjakaupoista tai Yle opetuspalvelusta. Hinta on julkaisun mukaan 280 mk.
Kysymykseen ei voi vastata faktoilla, mutta todennäköisin selitys on siinä, ettei meillä ole yhtenevää käsitystä siitä, mitä "terveellisyys" tarkoittaa. Kun mukaan otetaan sekä makuasiat että esimerkiksi lihansyöntiin liittyvät eettiset näkemykset, lienee käsillä liian monimutkainen asia, jotta yksimielisyyttä voitaisiin löytää.
On kuitenkin tärkeätä tehdä ero ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen ruokavalioon. Biologisestihan ihminen on sopeutunut syömään miltei kaikkea muuta elollista paitsi heinää. Luonnossa eläimet syövät ensisijaisesti ravintoa, jota on saatavana ja joka "sopii" niiden geneettisen koodin mukaiseen elämäntapaan. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että eläimilläkin on biologinen valmius monipuolisempaan ravintoon kuin mihin...
Yleisimmin näiden paikkakuntien historiasta kertovat mm. kirjat: Kuusankosken kirja (92.875) ja Tehtaan tarina (64.1309), joka kertoo Voikkaan paperitehtaan vaiheista sisältäen kuitenkin paljon myös muuta paikallishistoriikkia.
Sanonta like two peas in a pod merkitsee, että kaksi asiaa tai ihmistä ovat hyvin samanlaisia, varsinkin ulkonäöltään. Tämä merkitys on sama kuin suomen kuin kahdella marjalla, mutta two peas in a pod voi tarkoittaa myös, että kaksi ihmistä ovat aina yhdessä.
Muita vastaavia sanontoja ovat cut from the same cloth, joka korostaa varsinkin asioiden tai ihmisten samanlaista luonnetta, ja to be a dead ringer for, joka kertoo, että joku tai jokin on aivan samannäköinen kuin joku/jokin muu.
Lähteet:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/like-two-peas-in-a-…
https://www.englishcoursemalta.com/learn/idiom-to-be-like-two-peas-in-a…
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/be-cut-from-the-sam…
https://...
Suomen laki I -kirjan alussa annetaan "Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa". Kohta yhdeksän kuuluu seuraavasti:" Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."
Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ .Kirjoita hakuruutuun sanat suomen laki 1 ja hae. Uusin painos on viimeisenä. Saatavuustiedot saat esille klikkaamalla linkkiä. Kirja näyttää olevan käsikirjastossa mm. Kallion, Itäkeskuksen, Arabianrannan, Jakomäen, Etelä-Haagan, Kallion ja Herttoniemen kirjastoissa, joissa voit käydä sitä tutkimassa. Lainattavia kappaleita on useita, mutta ne kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää...
Nimi on talonnimenä tuttu kaikkialla Suomessa. Nimen taustalla on lähinnä ruotsalaisesta henkilönnimistöstä lainautunut Sigfrid. Tästä henkilönnimestä on meillä käytetty mm. asuja Sipi, Sipo ja Sippo, jotka ovat talon tai isännimestä siirtyneet sukunimistöömme. Sukunimenä se on länsisuomalainen, jota käytetään erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla esiintyvät sukuniminä myös Alasippola, Ala-Sippola Ylisippola ja Yli-Sippola. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan se on nykyisenä nimenä 1419 henkilöllä.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Sukunimet
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1961. Lehdet on sidottu 4 vuosikerraksi, joita voi lukea mutta niistä ei saa ottaa kopioita (liian isoja ja hauraita). Lehden sivun voi valokuvata (tätä kuulemma monet tekevät) tai kopioita voi ottaa lehden mikrofilmatuista sivuista erityisellä mikrofilmin lukulaitteella, joka sijaitsee lehtilukusalissa, yhteystiedot linkissä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lukusali.htm
Luettelo mikrofilmatuista sanomalehdistä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/sanomalehtien_mikrofilmit.pdf
Helsingin sanomia v. 1961 ei meillä ole. Sen vanhoja numeroita saa kaukolainaksi Helsingistä mikrofilmillä, tiedustelut lehtilukusalista puh. 03-8125 550.
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www....
Varsinaista päivähoitoa täydentämään käynnistyi 1800-luvun lopulla toiminta lasten leikkikenttien perustamiseksi. Taustalla oli huoli varsinkin työläiskaupunginosien lasten heikosta mahdollisuudesta olla turvallisesti raittiissa ulkoilmassa. Lasten ulkoleikkitilaan ja -toimintaan kuten muuhunkin päivähoitoon saatiin esimerkkiä eurooppalaisista kaupungeista vuosisadan vaihteessa tehtyjen tutustumismatkojen yhteydessä.
Anna-Leena Välimäki: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (1999, s.161)
Suomen Voimistelunopettajaliitto sai vuonna 1914 tehtäväkseen järjestää kesäleikkejä helsinkiläislapsille. Ensimmäisenä kesänä leikittiin kahdessa puistossa sekä yhden kansakoulun pihalla....
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Enoasi ei löydy meidän rintamamiesmatrikkeleista, joten tässä ohjeita
miten pääset asiassa eteenpäin:
Viime sotiin osallistuneista miehistä tehtävän henkilöhistoriallisen tutkimuksen keskeinen lähde on kantakortti, joka sisältää palvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen saakka. Kantakorttien lisäksi sotiin osallistuneita miehiä koskevia tietoja löytyy esimerkiksi joukko-osastojen päiväkäskyistä ja sotapäiväkirjoista. Mikäli henkilö oli työsuhteessa puolustusvoimiin saattaa Kansallisarkistossa olla häntä koskeva nimikirja.
Mikä on kantakortti?
Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan...
Teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta, toim. Korolainen, Tuula, WSOY 1993 löytyy sivulta 317 runo Metsän väen joulu, joka alkaa säkeillä
Metsässä on hiljaista,
jotian odotellaan.
Tuuli puhaltelee
puille soittimillaan.
Unen muori kehrää
pehmoisinta untaan.
Jne.
Tekijä on teoksen mukaan Antero Kajanto. Voisiko olla kyse tästä runosta. Teoksessa mainitaan, että se on ilmestynyt Lasten neljännessä lukukirjassa vuonna 1968.
Lokakuussa 1929 Orivesi-nimisenä aloittaneen Oriveden Sanomalehti Oy:n julkaiseman Oriveden Sanomat -lehden päätoimittaja oli lehden perustamisesta aina vuoteen 1953 saakka opettaja Väinö Paavola. Paavola oli ollut myös paikkakunnalla vuodesta 1926 ilmestyneen Oriveden Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Oriveden Sanomalehti Oy osti alkuvuodesta 1930 taloudellisissa vaikeuksissa kuihtuneen vanhemman lehden julkaisuoikeudet ja vuoden 1933 alusta Orivesi-lehti otti käyttöönsä sen nimen Oriveden Sanomat.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 6, Hakuteos Kotokulma - Savon lehti : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kustannuskiila, 1988
