Voisit kokeilla esimerkiksi seuraavia teoksia: Vivian Gornick: Toisissamme kiinni ja Erikoisen naisen kaupunkiHelen MacDonald: H niin kuin haukka Hilary Mantel: Vain varjo häälyväinen Roxane Gay: Bad feminist James Baldwin: Kukaan ei tiedä nimeäni Caitlin Moran: Naisena olemisen taito Patti Smith: Ihan kakaroitaNina Barton: Elämän ohuet seinätPatrik Svensson: Ankeriaan testamentti ja Meren kutsuJos englanniksi lukeminen onnistuu, kannattaa tutustua Eve Babitziin. Maya Angeloun I Know Why the Caged Bird Sings on klassikko. Muita englanninkielisiä suosituksia: Annie Dillard: An American Childhood ja Ann Patchett: These Precious Days.Didionin tyyliä on kuvailtu englanniksi termillä "creative nonfiction",...
Vastausta kysymykseesi voi miettiä korkeintaan teoreettisella tasolla. Kuinka monta kertaa olet nähnyt siamilaiset kaksoset bussissa - tai ylipäänsä missään? Yhteenkasvaneet kaksoset selviävät harvoin hengissä edes synnytyksestä, puhumattakaan, että he kasvaisivat aikuisiksi asti. Suosittelen, että tutustut vaikkapa seuraaviin linkkeihin:
http://zygote.swarthmore.edu/cleave4b.html
http://www.twinstuff.com/conjoined.htm
Googlella ( http://www.google.com/ ) löydät lisää linkkejä sanoillla "conjoined twins".
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Tommy Tabermannin runoudesta ei löytynyt tutkimuksia. Mainitsemasi pro gradu -työ koski hänen romaaniaan Suudelma (Sinikka Heikkinen: Luokkaankuulumispoikkeamat Tommy Tabermannin romaanissa Suudelma, Tampereen yliopisto, 1984). Lyhyt Ritva Haavikon esittely hänen runoudestaan löytyy teoksesta "Miten kirjani ovat syntyneet 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet" (2000), samoin Helena Saariston toimittamasta kirjasta "Suomalaisia nykylyyrikoita" (1986).
Lehtiartikkeleita hänestä löytyy jonkin verran, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston kirjailijalehtileikkeistä sekä myös CD-ROM-artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati.
Internetistä löytyy myös henkilötietoja ja haastatteluita Tabermannista, esim. http://www.tommytabermann.net/ ja...
Kysyin asiaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista (KiVePa). Vastaus kuuluu seuraavasti:
Helmetin viivakoodit eivät ole EAN-koodeja. Helmetin viivakoodeissa on kaupunkitunnus, juokseva numero sekä tarkistusnumero. Muodosta nähdään, että kyseessä on nide eikä kirjastokortti.
Vähäinenkin määrä alkoholia veressä aiheuttaa vaikutuksia aivotoimintaan. Alussa tapahtuu innostumista, estot häviävät ja asiat tuntuvat myönteisiltä. Alkoholin poistuessa verestä aivot palaavat normaaliin ja siinä tuntuu vastavaikutus, joka voi ilmetä mm. masennuksena. Ei siis tarvita voimakasta humalaa krapulaoireiden kokemiseksi.
Tarkemmin terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Realistista fictiota on melkoisen paljon aikuisten kaunokirjallisuudessa. Helpoiten sitä löytää hakusanoilla omaelämäkerrallisuus ja kaunokirjallisuus, sekä raajaamalla kokoelman, kielen ja materiaalin mukaan. Silloin mukaan tulevat esim. Ove Knausgardin Taisteluni-sarja, Antti Holman Kaikki elämästäni ja Eduard Louisin Väkivallan historia.https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
Toinen vaihtoehto on hakea sanoilla Arkielämä ja kaunokirjallisuus. Silloin mukaan tulee myös viihdekirjallisuutta, jossa saattaa olla onnellisia loppuja. Muunkinlaisia toki mahtuu mukaan esim. Tommi Kinnusen Pintti, Jonas Hasse Khemerin Isän säännöt sekä Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2372292__Sd%...
Ota yhteyttä suoraan Helsingin kirjastoautoon. Varmimmin heidät tavoittaa sähköpostilla kirjastoautot@hel.fi. Voit tietysti myös yrittää soittaa, mutta työn liikkuvan luonteen vuoksi kirjastoauton henkilökuntaa ei aina tavoita puhelimitse.
Kirjastoauto-osasto 09 310 85002
Lastenkirjastoauto Skidi 09 310 28387
Lastenkirjastoauto Stoori 09 31071313
Valmistaudu kertomaan kirjastokorttisi numero yhteydenotossasi.
Tyrgils Knutssons statyn invigdes den 4.10.1908. Det finns dåligt om information på svenska både om själva invigningen och om statyn. Från Brages urklippsverk går det möjligen att få pressklipp rörande invigningen. Brage har dock systematiskt samlat pressklipp först från år 1910. E-post adressen är pressarkivet@bragehelsingfors.fi
I Helsingors stadsbibliotek finns Hufvudstadsbladet på mikrofilm, går att fjärrlåna som kopia eller själva rullen. Information om första gipsutkastet och striden finns i boken Vallgren: Abc bok med bilder. Går att fjärrlåna.
Knappt om information om statyn finns i Gardberg: Wiborg. På finska finns
berättat om statyn i böckerna Viipurin kaupungin historia del IV och i Hämäläinen: Lyhyt matka Viipuriin. Alla...
Tarkoitat ilmeisesti, että haluaisit muuttaa varauksen "ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Et voi itse muuttaa tuota päivämäärää, mutta kirjaston henkilökunta voi muuttaa sen puolestasi ja niin pysyt edelleen jonossa. Sinun kannattaa siis ottaa pikaisesti yhteyttä mihin tahansa HelMet-kirjastoon ja pyytää tekemään muutos varaukseesi. Voit tietenkin hoitaa asian myös käydessäsi jossain HelMet-kirjastossa.
Alla olevasta linkistä löydät Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot.
Lähde:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.helmet.fi/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
Kysymästäsi aiheesta ei löydy vielä kovin paljoa tutkimustietoa. Yksi keino voisi olla haastatella opettajia ja kirjastonhoitajia ja tehdä vähän pohjatutkimusta.
Kirjastot.fi -palvelun 'Sensuuri ja sananvapaus'-sivulle http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/sensuuri.htm on koottu tätä aihetta käsitteleviä linkkejä, joista valtaosa on englanninkielisiä. Sieltä löydät myös juuri opettajille ja kirjastonhoitajille suunnattua aineistoa aiheesta. Sivuilla on tietoa mm. esto-ohjelmien käytöstä.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi kuitenkin mielestäni ihan mielenkiintoisen ja sopivan tuntuisia artikkeleita aihettasi ajatellen. Aleksi on maksullinen tietokanta, mutta voit käyttää sitä Tampereen kaupunginkirjastossa ilmaiseksi joko cd-rom-...
Hei, onkohan kyseessä Betty J. Eadie: Valon syleilyssä? Kuulostaako/näyttääkö tutulta?
http://kuunhelmiset.blogspot.com/2016/06/perheenaidin-kuolemanrajakokem…
Kirja löytyy myös Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Kustannusosakeyhtiö Teos on julkaissut Leena Virtasen kirjoittamaa ja Sanna Pelliccionin kuvittamaa Suomen supernaisia -kirjasarjaa, joka kirjastoluokitukseltaan menee tietokirjallisuuteen. Ulkoasultaan sarja on hieman kuvakirjamainen. Sarjassa on ilmestynyt teokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä, Eeva Kilvestä, Fredrika Runebergistä, Larin Paraskesta ja Tove Janssonista. Etsimäsi kirja voisi näistä olla Minna! Minna Canthin elämä ja teot (2018).On myös mahdollista, että muistikuvasi viittaa Raili Mikkasen nuortenkirjoihin, joita hän on kirjoittanut tunnetuista suomalaisista henkilöistä, kuten Miina Sillanpäästä, Aino Kallaksesta ja Minna Canthista. Erityisesti Karhun kumarrus: Miina Sillanpään nuoruus (Otava 1996) ja Kunhan ei...
Tässä muutamia onnittelurunokirjoja:
Hyvien päivien kirja / toimittanut Salme Saure (Otava, 1993)
Juhla on runojen aikaa / toimittanut Liisa Majapuro (Karisto, 1980)
Päivän säkeitä : syntymäpäiväkirja / runot valinnut Riitta Immonen (Kirjayhtymä, 1985)
Kannattaa ehkä myös selailla joitakin runoantologioita, jos niistä löytyisi sopiva runo. Henkilöä tuntematta minun on kuitenkaan vaikea suositella mitään yksittäistä runoa.
Camillä Läckberg on kirjoittanut ja julkaissut 10 rikosromaania, jotka on kaikki suomennettu:
Isprinsessan (Jääprinsessa, 2006), Predikanten (Saarnaaja, 2007), Stenhuggaren (Kivenhakkaaja, 2008), Olycksfågeln (Pahanilmanlintu, 2009), Snöstorm och mandeldoft (Mantelintuoksua lumimyrskyssä, 2009), Tyskungen (Perillinen, 2010), Sjöjungfrun (Merenneito, 2011), Fyrvaktaren (Majakanvartija, 2012), Änglamakerskan (Enkelintekijä, 2013)ja Lejontämjaren (Leijonankesyttäjä, 2015).
En löytänyt suomen- tai ruotsinkielisistä lähteistä selkeää tietoa siitä, että kirjat kuuluisivat tietynnimiseen sarjaan. Käsite "Fjällbacka-sarja" lieneekin epävirallinen. Yllä oleva lista joka tapauksessa kattaa kaikki Läckbergin rikosromaanit ja suomennokset on julkaistu...
