Kirjailijan nimi on Hay, Louise ja kirja on "Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi". Kirja on saatavana useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Stailauksesta, asuntojenkin, löytyy tietoa helposti. Tieteellisen tiedon löytyminen onkin jo vaikeampaa. Tässä muutama:
- Tuulenmäki: From styling to business consulting (julkaisussa Form function Finland, 2004: 2, s. 6-9)
- Paasonen, Tavikset tapetilla: elämäntyyli-muutosohjelmat ja omannäköisyyden paradoksi (julkaisussa Lähikuva 2007: 2, s. 46-67)
Muita stailaukseen liittyviä teoksia ja artikkeleita ovat vaikkapa nämä:
- Villefrance ja De Lange: Stailaa oma kotisi (2007)
- Nyström. Stailaus lyhentää myyntiaikaa (Julkaisussa Arvopaperi 2007:2, s.34-36 ja 38)
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on vanhat Ilkka-lehdet mikrofilmattuna. Niitä voi tulla lukemaan Aallon kirjaston aukioloaikoina. Halutessanne voitte varata ajan etukäteen numerosta 06 416 2638. Aukioloajat voi tarkistaa kirjaston sivulta https://kirjasto.seinajoki.fi/kirjastot/.
Parhaiten kuvaukseesi sopiva teos on Mari Lampisen (oik. Kristina Carlson) Anni-kirjasarjaan kuuluva teos Anni, Abigail ja Dagda, joka ilmestyi vuonna 1998 Gummeruksen kustantamana. Kuvaus kirjasta löytyy mm. Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aued880ecd-8b1b-4643-b3bd-96ea8447d186 (viitattu 4.3.2026).
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Helsingin kaupunginkirjaston hakuteoksista ei valitettavasti löydy viittauksia W. Böhtlingkiin; ei myöskään keskusvarastomme erikielisten geologian alaan kuuluvien teosten henkilöhakemistoista.
Internetistä osoitteesta http://worldroots.com/ged/max löytyy saksalaisia sukuja esittelevä sivusto ja sieltä Böhtlingk -suvun genealogiaa. Mikäli etsimänne W. Böhtlingk kuuluu samaan sukuun kuin kuuluisa sanskrit- tutkija Otto Böhtlingk, hänen lähisuvustaan näyttää löytyvän kaksikin Wilhelm -nimistä henkilöä, jotka ovat myös syntyneet Pietarissa. Genealogiassa ei mainita ammatteja tms., joten en pysty tällä perusteella identifioimaan henkilöä. Mikäli henkilöiden joukosta löytyy oikea Wilhelm, saatte tarvitsemanne tiedot sieltä.
Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
Klassikkokirjoja aiheesta ovat esim. Gustave Flaubertin Rouva Bovary, Leo Tolstoin Anna Ka-renina ja Lady Chatterlyn rakastaja, kirjoittanut D.H.Lawrence. Nykykirjallisuudessa löytyvät mm. Joy Fieldingin Syrjähyppy, Tiina Lymin Susi sisällä, Niels Fredrik Dahlin Viime kesänä, Petri Karran Haarautuvan rakkauden talo, Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, Lionel Shriverin Syntymäpäivän jälkeen, Pirkko Saision Voimattomuus, Riitta Jalosen Kuvittele itsellesi mies, Tuula-Liina Variksen Vaimoni ja Robert James Wallerin Hiljaiset sillat.
Yleisten kirjastojen luokitusjäjestelmään (YKL) voi tutustua Internetin kautta osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/. Valitsemalla yläreunan valikosta "luokat" saa näkyviin listauksen luokista numerojärjestyksessä selityksineen, ja kohdasta "hakemistosanat" saa puolestaan aiheiden mukaisen listan, josta näkee, mihin luokkaan mikin aihe kuuluu.
Tornion kirjaston aineistoa on mahdollista selata netissä osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1313056738. Hakuja voi tehdä tekijän, teoksen nimen tai aiheen perusteella, ja halutessaan hakua voi rajata esim. kielen tai aineistolajin (kirja, lehti, cd-levy jne.) perusteella. Löytyneet teokset -sivulta pääsee Saatavuus-saraketta klikkaamalla katsomaan, missä kirjastoissa...
Kirjastojen kokoelmissa ei yhteisluetteloiden mukaan ole Matti Kassilan Natalia-elokuvaa (1979) videona. Yle:n tallennepalvelun videoluettelossa ei tätä ole myöskään. Ei siis ole saatavissa videona.
Vimeo voisi olla eräs sopiva alusta tällaiselle. Videoiden katsominen ja käyttäjäksi rekisteröityminen on ilmaista. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä sivustolle omia videoitaan. Vimeon käyttäjät saavat lisätä sivustolle vain sellaista materiaalia, johon heillä itsellään on tekijänoikeus.
Vimeon on demand -kanavilla näyttäisi olevan mahdollista jakaa videoitaan maksullisena. Tosin palvelu ottaa näin kertyvistä maksuista osansa ja elokuvan julkaisija maksaa Vimeolle tietyn kuukausimaksun https://vimeo.com/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vimeo
https://vimeo.com/ondemand
http://imovie.skydocu.com/fi/videoprojektin-jakaminen/videoprojektin-ju…
Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku.
Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan – Paavo Cajanderin suomentamana – näin:
Antipholus...
Kivihiili on syntynyt miljoonien vuosien aikana muinaisten kasvien jätteistä korkean lämpötilan ja kovan paineen alaisena. Ruskohiiltä jossa saattaa joskus myös vielä erottaa puun rakenteita kutsutaan myös ligniitiksi. Ruskohiili on lämpöarvoltaan huonompaa kivihiiltä. Se on paljon "uudempaa" kuin polttoarvoltaan parempi bitumihiileksikin kutsuttu kivihiili. Antrasiitti on kovaa, tiivistä ja energiasisällöltään parasta kivihiiltä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruskohiili
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivihiili
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:kivihiili
https://www.naturalehti.fi/2016/03/09/biomassasta-fossiiliseksi-orgaani…
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Toisessa maailmansodassa kuoli Otavan Suuren Ensyklopedian mukaan 27 223 400 sotilasta ja 23 964 000 siviiliä eli yhteensä 51 187 400 ihmistä. Maittaisia tietoja voi etsiä tästä tietosanakirjasta tai jostain muusta vastaavasta. Alan kirjallisuutta voi myös tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ ).
Kirjastoautot ovat todella osa kirjastojen tarjoamaa palvelua ja hyvä esimerkki julkisista liikkuvista palveluista, joita Suomessa tarjotaan ja käytetään sekä maaseudulla että osana kaupunkien kirjastopalveluja.
Kirjastoautoja on tällä hetkellä 202, luku saattaa vaihdella vuosittainkin. Tilastotietoja voi tarkentaa Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksiköstä (yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html) tai kotipaikkakunnallasi lääninhallituksen kirjastotarkastajalta.
Liikkuvaa kirjastopalvelua on muuten myös kirjastovene, Paraisten kaupunginkirjaston kesäpalvelu saaristolaisille.
Lisäksi liikkuvana julkisena palveluna voidaan pitää myös laitoskirjastojen palveluja sekä kirjastojen...
Stendhalilta on suomennettu seuraavat teokset: Italialaisia kronikoita (Chroniques italiennes), joka sisältää kertomukset ”Vanina Vanini”, ”Pallianon herttuatar” ja ”Kuolinmessu”, Parman kartusiaaniluostari (La chartreuse de Parme), Punainen ja musta (Le rouge et le noir) ja Rakkaudesta (De l’amour).
Gustave Flaubertilta on suomennettu teokset: Bouvard ja Pécuchet (Bouvart et Pécuchet), Kolme kertomusta (Trois contes), johon sisältyvät kertomukset ”Herodias”, ”Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda” ja ”Yksinkertainen sydän”, Pyhän Antoniuksen kiusaus (La tentation de Saint Antoine), Rouva Bovary (Madame Bovary), Salambo (Salammbô), Sydämen oppivuodet (L’éducation sentimentale) ja
Valmiiden ajatusten sanakirja (Le dictionnaire des...
Esimerkiksi alla mainituissa kirjoissa aihetta eri tavoin käsitellään. Varmasti niitä on muitakin: kirjan nimi tai asiasanakaan ei aina kuvaa aihetta kovin tarkkaan tai tyhjentävästi.
- Herraskansaa : elämäni natsieliitin sisäpiirissä / Henriette von Schirach (2017)
- Perintönä perinnön vaikeus : keskusteluja kulttuuriperinnöstä saksankielisellä alueella / Outi Tuomi-Nikula (2013)
- Sotilaat : taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta / Sö̈nke Neitzel ja Harald Welzer (2011)
- Olin Hitlerin sihteeri / Christa Schroeder (2011)
- Isäni maa : saksalaisen perheen tarina / Wibke Bruhns (2010)
- Muistin politiikkaa Münchenissä : keskustelu kansallissosialismi-dokumentaatiokeskuksesta paikallisen menneisyydenkäsittelyn ilmentäjänä /...
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät kaikki suomeksi käännetyt teokset. Ihmemaa Oz -hakutulos https://finna.fi
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto https://kavi.fi/fi/elokuva/122806-ihmemaa-oz
Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ihmemaa%20oz
