Kyseessä saattaisi olla Sydän (Cuore, 1984), kuusiosainen italialainen tv-sarja neljän pojan vaiheista lapsuuden kouluajoista ensimmäiseen maailmansotaan, joka esitettiin TV2:n ohjelmistossa alkaen 5.8.1986. Enrico (Laurent Malet) tapaa armeijassa kolme koulukaveriaan. Yhteiset muistot tarjoavat heille pakopaikan menneisyyteen. Sarjan ohjasi veteraaniohjaaja Luigi Comencini. Se pohjautuu väljästi Edmondo De Amicisin samannimiseen nuortenkirjaan, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla "luomaan isänmaallista henkeä yhdistyvän Italian nuorisoon".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea06dcc6-a42e-4da1-bd89-188da4f790ae
Runo on nimeltään Trubaduurin odotuspuhe ja se on kokoelmasta Huojuvat keulat, vuodelta 1946. Löytyy myös kokoelmasta Hellaakoski: Runot (1977), ISBN 9510082759, s.293.
Tavoittelemasi sana on melanismi. Se tarkoittaa sitä, että eläimessä on mustaa väriainetta enemmän kuin saman lajin yksilöillä yleensä. Tällaisissa tapauksissa yksilöistä tulee normaalia tummempia, jopa täysin mustia. Ilmiö on eläinkunnassa varsin yleinen; sen vastakohta on albinismi.
Kun kyseessä on teollisuuden aiheuttamaan ympäristön saastumiseen liittyvä eläinlajien värityksen muuttuminen, puhutaan teollisuusmelanismista. Se havaittiin Englannissa noin 150 vuotta sitten: alueilla, joilla kivihiilipöly ja noki oli muuttanut puunrungot tummiksi, koivumittarin (Biston betularius) musta mutaatio alkoi säilyä paremmin kuin alkuperäinen vaalea muoto, koska saalistavat linnut eivät löytäneet sitä yhtä helposti jäkälättömiltä ja tummilta...
Kunniamerkkien käytöstä on kirjoitettu yksityiskohtaisia oppaita. Käyttöoppaista ei kuitenkaan löydy suorasanaista syytä siihen, miksi kunnia- ja ansiomerkit eivät saa koskea ihoa. Syy lienee siinä, että koska kunniamerkkejä käytetään vain juhlatilaisuuksissa, tulee kunniamerkkien käytön olla kunnioittavaa. Mahdollisesti on myös ajateltu, että kunniamerkin materiaali säilyy siistimpänä, jos se ei ole kosketuksissa ihon kanssa.
Lisätietoa:
Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja (2003)
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien julkaisema kunniamerkkiopas (2019): Kunniamerkkiopas 3 painos – Ordenshandbok, 3 upplagan - Ritarikunnat
Aluksi on todettava, että hyttysistä kokonaan eroon pääseminen saattaa olla mahdotonta eikä ole olemassa yhtä taattua keinoa, jolla niitä voisi vähentää omassa pihapiirissä.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sivulla, jossa käsitellään hyönteismyrkkyjä ja karkotteita neuvotaan näin: "Paras suoja hyönteisiä vastaan on peittävä vaatetus. Kotipihalla hyttysiä voi myös yrittää vähentää poistamalla seisovan veden altaat, joissa hyttyset lisääntyvät. Hyttyset eivät myöskään viihdy avoimella pihalla." Jos mökki on veden äärellä tai metsäisessä paikassa, valitettavasti kyseistä neuvoa voi olla vaikea toteuttaa. Tukesin ohje jatkuu: "Hyönteisten torjuntaan on olemassa kahdenlaisia valmisteita: hyönteiskarkotteita ja hyönteismyrkkyjä....
Helle-kirjastojen kokoelmista löytyy vain yksi, historiallinen keittokirja. Muilta kirjastoalueilta löytyy enemmän lainattavia saksankielisiä keittokirjoja. Näet ne tästä Finna-hausta. Niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Tuo ehdottamanne Siiri Kolun Me Rosvolat sopii varmasti aiheeseenne hyvin. Rosvoloihin on tullut myös jatko-osia (Me Rosvolat ja konnakaraoke sekä Me Rosvolat ja Iso-Hemmin arkku). Rosvolat sopivat ehkä parhaiten kolmas-viidesluokkalaisille, päähenkilö Vilja on muistaakseni ensimmäisessä kirjassa 10-vuotias.
Muita ehdotuksia:
Pilkey, Dave: Kapteeni Kalsari -sarja
Kaverukset Erno ja Huuko rakastavat erilaisia piloja, joiden kohteena usein on heidän koulunsa rehtori Kruppi. Pojat luovat myös omia sarjakuvasankareita, parhaimpana luomuksena alkkareihin pukeutuva Kapteeni Kalsari. Meno äityy hurjaksi, kun erilaisten sattumusten seurauksena tiukkapipoinen rehtori alkaa kuvitella olevansa tuo supersankari. Hulvatonta, sarjakuvilla höystettyä...
Avioerosta ja toisen osapuolen uudesta rakkaudesta on kirjoitettu paljon romaaneja, runoja ja näytelmiä. Näkökulma on usein naisen, eikä loppukaan monesti onnellinen.
Ehdotuksia kaunokirjallisuudesta miehen uudesta onnellisesta rakkaudesta avioeron jälkeen ei löytynyt monta. Tällaisia voisivat olla Hella Wuolijoen näytelmät Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, sekä Sesse Koiviston romaani Huvila Kulosaaressa.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti avioeroa käsittelevää kaunokirjallisuutta. Kirjasammossa kirjat myös kuvaillaan. Hakemalla avioero-sanalla saat luettelon kirjoista, ja pääset selailemaan niiden sisältöjä tarkemmin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero%20
Runo on saksalaisen Helmut Holthausin. Se kuvaa kaksivuotiaan tekemisen ja kieltojen täyteistä päivää aamusta iltapäivään.
Suomeksi runo löytyy ainakin äidinkielen 8. luokan oppikirjasta Oma lukutaito 8 (WSOY 1980). Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1075909__Soma%20lukutaito%…
WSOY iso tietosanakirja (1995) kertoo ankeroisista:
"Ankeroiset, Anguillulidae, sukkulamatoheimo, jonka 0,3-2,5 cm pitkät lajit elävät vedessä, mätänevissä
ja lahoavissa aineissa sekä hyönteisten ja kasvien loisina. Useat lajit ovat maaperässä hyödyllisiä hajottajia, mutta eräät haitallisia viljelykasvien tuholaisia." ...
Kerrot etsiväsi tietoa esitelmää varten. Perustietoja ankeroisista löydät myös muista tietosanakirjoista, mutta laajemmin tietoa löydät eläintieteen kirjoista, esim.: Eläinten maailma: Otavan iso eläintietosanakirja 1.
Lisäksi voit tehdä kirjastossa artikkelihakuja Kati- ja Aleksi-tietokannoista.
HelMet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X Helsinki and slangi löytyy mm. seuraavia teoksia: Suomen kieli Helsingissä : huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta / Heikki Paunonen. Helsingin yliopisto, 1995. Tässä teoksessa käsitellään erityisesti Helsingin puhekielen taustaa ja historiaa.
Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi : helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta / Heikki Paunonen. Helsingin kaupunki, 1993.
Suomea ennen ja nyt : suomen kielen kehitys ja vaihtelu / Laila Lehikoinen. Finn Lectura, 1994.
Tässä poiminto Pitkänsillan väärällä puolella - verkkoteoksesta http://www.pitkasilta.hai.fi/kielilla/slangi.htm
Kielten runsaus synnytti omaleimaisen...
Kirjailija Jussi Kukkosen (oikea nimi Johannes Kukkonen) nimimerkkejä ovat J.K. Kulomaan lisäksi mm. Joel Linnala, Jouni Linnasaari ja Ananiias. Lisää Kukkosen nimimerkkejä löytyy seuraavista lähteistä:
Salanimet ja nimimerkit, koonnut Maija Hirvonen. Helsinki 2000, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja no 16). Teoksesta on Kuopion pääkirjastossa käsikirjakappale.
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivujen Aapeli ja muita tuttavia - Pohjoissavolaisten kirjailijoiden bibliografia –sivustosta: http://www.kuopio.fi/kirjasto/BIBLIO/index.htm
Teos Suomen kirjailijat 1917-1944, Helsinki 1981, (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia no 365) mainitsee Kukkosen nimimerkeistä ainoastaan J.K.Kulomaan ja Joel Linnalan.
Ainakin Keravan ammattiopistossa voi opiskella kirjastoalaa oppisopimuksella. Lisätietoja saat täältä:
http://www.keuda.fi/portal/
Työministeriö on koonnut paketin kirjastoalan koulutusmahdollisuuksista. Sieltä löytyy tietoa myös oppisopimuskoulutuksesta. Sen löydät täältä:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/01_tyovoimapalvelut/06_koulutus_ja_a…
Tervetuloa kirjastoalalle!
Seuraavista teoksista löytyy tietoa tarinoiden kirjoittamisesta ja erilaisista tekstityypeistä.
Goldberg, Natalie: Lukeva mieli : tekstin arkkitehtuuria etsimässä (Kansanvalistusseura, 2006)
Martinheimo, Asko: Parempi lause : uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen (WSOY, 2000)
Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta (WSOY, 1984)
Rentola, Marketta: Kirjoita hyvin : ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi (Karisto, 2002)
Seppälä, Arto: Sanasi sun : luovan kirjoittamisen opas ja lukemisto (Maahenki, 2006)
Tobias, Ronald B.: 20 master plots (and how to build them)(Writer's digest, 1993)
Tiiviit ja käytännölliset englanninkieliset ohjeet novellin kirjoittajalle: http://jerz.setonhill.edu/writing/creative/shortstory/
Ohjeita ja...
Kirjasto 10:ssä olevalle digitointilaitteelle eli Vinyylibaariin varataan aika. Varaaminen tapahtuu Helsingin kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmän kautta osoitteessa: https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Tarvittaessa Vinyylibaariin voi avuksi varata studio-opastajan sähköpostiosoitteella tietopalvelu.kirjasto10@hel.fi
Lisätietoa HelMet-sivujen jutusta "Lempiälppärit cd-levylle Vinyylibaarissa ": http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki…
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Vanhempia kirjoja, joita Helmet-kirjastojen kokoelmissa jo on, ei useinkaan oteta vastaan jo pelkästään tilanahtaudenkin takia. Helmet-verkkokirjaston kautta voi selvittää, mikä omien kirjojen tilanne on kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Isoja määriä kirjoja emme tosiaan voi ottaa kerralla vastaan. Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, jonne voi tuoda itselleen tarpeettomia kirjoja. Pisteet eivät ole suuria, joten kovin monta kirjaa kerrallaan ei niihinkään kannata viedä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Sivustohaku
Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot -sivuston kautta löytyi tuolta ajalta yksi artikkeli Gunnar Grönbergistä. Se on Sisämaa-Laatokka-lehdestä 13.8.1948. Se liittyy kuitenkin hänen vankilasta pakoonsa. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1744900?term=Gunnar%20Gr%C3%B6nberg&page=3
Kaikkia artikkeleita ei kuitenkaan voi vapaasti lukea vaan ainoastaan vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto.
Pietarsaaren kirjastossa on mikrofilmeillä Pietarsaaren Sanomien ja Jakobstad Tidningin vanhempia...
Kajaanin seminaari 1900-1950 : muistojulkaisu (Valistus, 1950) löytyy Finnan mukaan 20 kirjaston kokoelmasta. Pirkanmaalla sitä on vain Tampereen yliopiston kirjastossa ja käsikirjastokappaleena Vapriikin kirjastossa, mutta kaukolainana sitä pitäisi olla mahdollista saada lainaksi oman kuntanne kirjastonne kautta.
https://www.finna.fi/Record/ekk.991494574006250#versions
Kaukopalvelutilauksen voi tehdä kirjastossa asioimalla tai PIKI-kirjastojen yhteisellä verkkolomakkeella.
