Kotuksen sivuilta www.kotus.fi (Kotimaisten kielten keskus) löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sieltä selviää seuraavaa:
"jantella v. väitellä, kiistellä, inttää.
Levikki: eniten tietoja KarP, vähemmän HämP SavP KesP-L Kai, Utajärvi Rovaniemi Kainulasjärvi."
KarP tarkoittaa Karjalaa. Sanan käytöstä eri puolella Suomea on myös selkeä kartta.
Oheisesta linkistä pääsee suoraan Suomen murteiden sanakirjaan http://kaino.kotus.fi/sms/. Kirjoittamalla hakusanakenttään jantella tulee tämä sana ja sen jälkeen mahdollisuus klikata karttaa, josta näkee sanan esiintymisalueet.
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen sadan lainatuimman lasten- ja nuortenkirjan listat neljännesvuosittain vuosilta 2014-2017 löytyvät Excel-taulukkona täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirj….
Monet kirjastot julkaisevat sivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Tässä joitakin esimerkkejä.
Riihimäki: http://www.riihimaki.fi/kirjasto/kirjoista-kirjallisuudesta/lainatuimma…
Kirkkonummi: https://www.kirkkonummi.fi/lainatuimmat
Euran kirjasto: http://www.eura.fi/fi/palvelut/kirjasto-/luetuin-nuortenkirja.html
Pirkanmaan alueen PIKI-verkkokirjastosta löytyy lista kuukauden suosituimmista lastenkirjoista (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/...
Kyyti-kirjastojen nettisivujen mukaan Haminan pääkirjaston kaikilla kuudella asiakaskoneella on yhteinen väritulostin lainauspisteessä, eli kyllä voi.
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi (tunnusluku), voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjastossa. Kirjaudu tietoihisi Helmet-sivuston oikeassa ylälaidassa näkyvästä Kirjaudu-painikkeesta avautuvalla sivulla. Kun olet kirjautunut omiin tietoihisi, näet sivun ylälaidassa painikkeen Omat tietoni. Sitä klikkaamalla pääset näkemaan esimerkiksi omat lainat (painike sivun vasemmassa laidassa). Voit uusia kerralla yksittäisiä lainoja tai kaikki lainat. Kun olet tehnyt valinnat, järjestelmä pyytää vielä vahvistamaan ne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kirjallisuushistorioista en löytänyt jälkeäkään Jakovlevista, mikä ei Järnefeltin kuvauksen perusteella varsinaisesti yllätä. Hänen luonnehdinnassaan "runoilija ja suuri haaveilija" lienee paino ollut vankasti jälkimmäisellä osalla. Jakovlev, "saksalaisäidin saksankielinen poika", oli kielitaitoinen matkailija ja itsekin runoja kirjoittamaan ryhtynyt kirjallisuuden ja taiteen tuntija. Julkaistiinko Jakovlevin runoja koskaan jää epäselväksi; niin kuin Järnefelt kirjoittaa, "mikä oli runojen lopullinen kohtalo, en tiedä." On siis täysin mahdollista, että Vasili Ivanovitsh Jakovlev oli yksi niistä maailmanhistorian suurista elämäntaiteilijoista, joiden vaiheita ei sen suuremmin ole elämäkertoihin kirjattu ja että...
Pahoittelen, että olet joutunut odottamaan vastausta.
Voisikohan kyseessä olla Vainujengi: salapoliisitehtäviä -sarjan ensimmäinen osa (Birgit Röckl ja Angelika Penner, 2003)?
https://www.finna.fi/Record/jykdok.908306?sid=3741388721
Kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,Keskiansiota ei ole saatavilla vielä 1940-luvulta. Suomen tilastollinen vuosikirja 1949 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69249/stv_1949.pdf?sequence…; vuoden 1948 data ehti vasta seuraavan vuoden tilastoon) listaa kuitenkin eri ammattiryhmien keskipalkkoja, joista saanee jonkinlaisen käsityksen yleisestä palkkatasosta.Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vasta 60-luvun jälkipuoliskolla.
Firenzen yleisten kirjastojen sivustoilla osoitteessa http://www.comune.firenze.it/comune/biblioteche/biblioteche.htm kerrotaan että Firenzen yleisten kirjastojen peruspalvelut ovat ilmaisia.Osoitteesta http://www.aboutflorence.com/libraries-in-Florence.html löydät kaikkien kirjastojen yhetystiedot.
Tällä hetkellä Joensuun seutukirjastossa on seuraavat lääkelaskennan kirjat:
LÄÄKELASKENTA / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, Marja-Leena Nurminen, Hanna-Sisko Kaukkila
8. uud. p.
Helsinki : WSOY oppimateriaalit, 2008
PUSSINEN, Anna-Marja
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju
3. p.
Helsinki : Edita, 2008
Saatavuustiedot näet Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/ . Voit tehdä halutessasi varauksen rekisteriin tunnuksillasi (kirjastokortin numero + salasana), jos olet pyytänyt salasanan kirjastosta. Varaus kohdistuu kaikkiin Jokusessa näkyviin kirjoihin.
Konela aloitti Ladan maahantuonnin vuonna 1971. Vuonna 1997 yhtiön nimi muutettiin Delta-Autoksi. Lada-autojen maahantuonnin yhtiö lopetti vuoden 2012 alussa.
https://www.deltamotorgroup.fi/uutiset/delta/delta-motor-group-75-vuott…
https://www.deltamotorgroup.fi/uutiset/konserni/delta-lopettaa-ladan-ma…
Helsingin Sanomien arkistohaun perusteella Konelalla oli liike Pitäjänmäen Strömbergintiellä (Strömbergintie 6) 1980-luvulla.
Kyseessä on vapautus palveluksesta määräajaksi Lääkärintarkastusohjesäännön kohdan 59 nojalla. Tautiluokituksessa 59 merkitsee sekä vuosien 1935 että 1943 Lääkärintarkastusohjesäännössä imusolmukkeiden ja -suonten sairauksia (Morbi modorum et vasorum lymphaticorum). E-luokkaan määrätyn vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä, ja tarkastettava määrätään määräajan (tässä tapauksessa 2 vuoden) kuluttua uudelleen tarkastettavaksi.
Animaatioon kuuluu yleensä liioittelu. Tällä pyritään tekemään katsojaan suurempi vaikutus: Liioitellut ilmeet ja liikkeet tekevät animaation viestistä helposti ymmärrettävän.
Lähteet
https://mainostoimistoluma.fi/blogi/disneyn-perinto-modernissa-animaatiossa-osa-2/
https://animaatiot.com/index.php/2016/07/02/animaation-monta-tekniikkaa/
Valitettavasti tuota laulua ei löytynyt. Tästä Violan hakutuloksesta näet samantyyppisiä kappaleita siltä varalta, että tuo etsimäsi olisi niiden joukossa.
Tunnistaisiko joku lukijamme laulun?
Valitettavasti suunnistuksesta ei löytynyt kovin montaa kaunokirjallisuuden teosta näillä kriteereillä.Yksi tähän sopiva teos kuitenkin olisi Favilla Micaelan ruotsinkielinen teos Ett enda stort skämt.Suomenkielellä vinkkaan tutustumaan- Arkko Edith: Aurora/Eino (lajina jääkiekko)- Salama Annukka: Sulamispiste (lajina jääkiekko)- Hannah Grace: Icebreaker – Sulavaa jäätä (lajina jääkiekko)- Kallio T.T.: Helleauer (lajina jalkapallo)- Häkkinen Mirjami: Ihmepoika Leon (lajina jalkapallo)- Cassidy, Cathy: Kesäunelma (lajina baletti, osa kirjasarjaa)Lisäksi löysin Kirjasampon sivuilta sivupiirin tekemän vinkkilistan nuortenkirjoja, joissa harrastetaan, käsitellään tai sivutaan jotakin urheilulajia:Kirjalla kuntoon! - urheilukirjoja nuorille |...
Jette Riisgaard Ternsöe: Ompele barbien puvusto
Sirpa Ala-Louko: Oma nukke : ohjeita ja kaavoja nukentekijöille
Eila Koponen: Miten nukke pukeutuu
Tee omin käsin neulelelut - sisältää joitain ohjeita nuken neulevaatteisiin
Aapinen on saatavilla HelMet-kirjastoista. Tässä linkit sekä vuoden 1958 että vuoden 2001 painoksesta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1521545
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1521544
E-kirjain lääkärintarkastusohjesäännössä tarkoittaa palvelukelpoisuusluokkaa. E-luokkaan on sijoitettu palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrätyt. Varsinaisen tautinimike on merkitty numerolla palvelukelpoisuusluokituksen jälkeen. Esimerkiksi E63b viittaisi keuhkoputken laajentumaan, joka ei kuitenkaan anna aihetta pysyvään vapautukseen.
Kaksosista on kirjoitettu teos Watson, Peter: Kaksoset (WSOY 1982). Lisäksi aiheesta löytyy YLE:n tallennepalvelun julkaisema kasetti Kaksoset eivät ole kaksi marjaa (YLE 1991). Molempia voi lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Aiheesta on tehty myös pro gradu -tutkielma Oulun yliopistossa; Tikka, Tarja: Käsi kädessä kohti yksilöllistä elämää - tapaustutkimus identtisten kaksosten keskinäisestä suhteesta ja heidän separaatiostaan, jota luultavasti saa kaukolainaksi.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan seuraavissa lehdissä on aiheeseen sopivia artikkeleita:
Kasvatus 1986:2; Kotilääkäri 1999:4; Lapset ja yhteiskunta 1988:1 sekä Tiede 2000:8.
Internetistä löytyi suomenkielinen sivu kaksosista osoitteessa http://myy.helia.fi/~a951168/kaksoset...