Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Johnsonin suomennetut teokset ovat
Elettiin vuotta 1914 (Nu var det 1914)
Hänen armonsa aika (Hans nådes tid)
Kaupunki hohtaa pimeässä (Stad i mörker)
Kohti hiljaisuutta : romaani vangituista (Några steg mot tystnaden))
Rantojen tyrskyt : romaani läsnäolevasta (Strändernas svall)
Sotilaan paluu (Soldatens återkomst)
Tulta ja ruusuja (Drömmar om rosor och eld)
Tällaista on elämäsi (Här har du ditt liv)
Älä katso taaksesi (Se dig inte om)
Iloisia päiviä (novelli kokoelmassa Nobelkirjailijat 4)
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
Hei!
Tässä linkki HelMet-aineistohaun hakutulokseen:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ylioppilas*+ruotsi*&searc…
Varsinaisia ylioppilaskuunteluita kirjastoille on saatu hankituksi viimeksi hyvin kauan sitten, joten ne näyttävät hakutuloksen mukaan olevan 1990-luvn alkupuolelta ja tallennemuoto on c-kasetti. Listalta löytyy kuitenkin myös hieman uudempia vastaavia harjoituskuunteluita cd-levyinä.
Kun selaat listaa, näet kunkin nimekkeen saatavuuden kirjastoista napsauttamalla auki nimekkeen täydet tiedot.
Helsinkiläisestä säveltäjästä Veli-Pekka Bäckmanista ei löydy kokoelmistamme todellakaan muuta kuin mainitsemanne CD-levy. Se on omakustanne (Marras-Workshop) ja niin ollen sen kautta ei löydy edes levy-yhtiötä.
"Kirkko ja kaupunki" -lehden kotisivuilla http://www.kotimaa.fi/ on arkistossa vain vuoden numerot. Toimitukseen soittamalla saattaa selvitä missä numerossa ja minä vuonna mainitsemanne artikkeli on ollut. Yliopiston kirjasto säilyttää kotimaisia lehtiä, osaa mikrofilmeinä ja niitä voi tilata lukusalikäyttöön. -
Säveltäjän muu levytetty tuotanto on mitä todennäköisimmin omakustanteina julkaistua. TEOSTOsta http://www.teosto.fi/ voi kysyä säveltäjän yhteystietoja puhelitmitse, mikäli niitä ei ole ilmoitettu salaisiksi. Suomalaisen...
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.
Näyttää siltä, että Roberto Mauri (oik. Giuseppe Tagliavia) on kuollut 12. marraskuuta 2007.
http://worldcat.org/identities/lccn-nr2005006454/
http://id.loc.gov/authorities/names/nr2005006454.html
Mikkelin seutukirjaston kotisivujen perusteella kirjastoon on tilattu v. 2021 Hevosurheilu-lehti, sijaintipaikka Pääkirjaston lehtisali.
Tarkemmat tiedot saa kirjastosta. Yhteystiedot:
kirjasto@sivistys.mikkeli.fi
Palvelupuhelin: 050 311 7480
Lehtiluettelo
Näissäkin kirjoissa on vain yksi säkeistö Helmeri merta purjehtii -laulusta, mutta pidempänä versiona kuin lähettämässäsi liitteessä. Koulun musiikki. 3-4 (Otava, 1986)Koulun musiikki. 3-4 : Opettajan kirja (Otava, 1987)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)Kaarina Helakisan kirjoittamassa runossa on kaksi säkeistöä. Runo on julkaistu vuonna 1976 teoksessa Posetiivi (WSOY) ja se on nimeltään Helmeri Meri. Jukka Jarvolan säveltämät runot löytyvät Posetiivi-nimiseltä kasetilta ja LP-levyltä. Helmeri Meri -runon voi lukea myös Helakisan teoksesta Niille joilla on nauravat korvat : valitut runot (Otava, 2008) sekä kokoelmista Vauhtipyörä : meidän lasten runot (Otava, 2002) ja Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta (WSOY...
"Saituri" -näytelmästä löytyy niukasti analyysejä. Tässä kirjoja ja lehtiartikkeleita:
KIRJOJEN kirja. Toim. Juha Salokannel. Otava, 1995. s. 179 - 184. (Sisältää Jouko Tyyrin artikkelin)
REFERENCE Guide to World Literature, Volume 2. St. James Press, 1995. s. 839 - 840.
Lehtiartikkeleita:
HÄLLSTRÖM, Elisa: Tasapaino puuttuu nykyajastakin. Teatteri (2000) nro 3 s. 25
INTERNET-osoitteita:
http://www.theatrehistory.com/french/miser001.html
http://www.curtainup.com/miserprl.html
Oulun yliopiston kirjastossa on kokoelma englanninkielisiä analyysejä Molieren teoksista, niihin
mahdollisesti sisältyisi myös "Saituri" -näytelmän analyysejä
Kirjastoista löytyy lukuisia lasten ja nuorten animaatioita käsitteleviä kirjoja. Suuri osa teoksista on englanninkielisiä, mutta tietoa animaatioista löytyy myös suomeksi.
Yleisesitys animaatioiden historiasta on esimerkiksi teoksessa
Beck, Jerry: Animation art: from pencil to pixel, the history of cartoon, anime & cgi. Harper Design International, an Imprint of HarperCollins Publishers 2004.
Animaatioista yleensä kerrotaan myös seuraavassa tietokirjassa
Tietoretki, Lasten tietokirjasto, osa 8, Sanat ja kuvat. Weilin & Göös 2005.
Seuraava hakuteos sisältää listan ja lyhyet juoniselostukset japanilaisista animaatioista 90 vuoden ajalta
Clements, Jonathan: The anime encyclopedia. A guide to japanese animation since 1917. Stone...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) http://ykl.kirjastot.fi/ ja sen edeltäjät ovat amerikkalaisen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmän (Dewey Decimal Classification) mukaelmia. DDC:n ensimmäinen painos luotiin jo 1876 ja siitä on tullut paljon uusia painoksia sen jälkeen http://www.oclc.org/dewey/resources/summaries/default.htm#ten
Tekstiiliteollisuus Oy:stä (http://www.tekstiiliteollisuus.fi/index.php?id=1) kerrottiin, että helmikuitulangassa käytetään sekoitteena helmiäiskuitua, pieniä helmen jyväsiä, jotka kemiallisen prosessin jälkeen voi kehrätä kuiduksi muun materiaalin (esimerkiksi bambuviskoosin) sekaan. Näin saadaan lankaan esimerkiksi kiiltoa. Monia muitakin kuitumolekyylejä on mahdollista samalla tavoin käyttää langan materiaalina.
Kyselitte lyhyitä suomen- tai englanninkielisiä tekstikatkelmia Itä-Afrikan luonnosta. Katkelmien valinnassa olen pyrkinyt muistamaan, miten Afrikasta ei pidä kirjoittaa Binyavanga Wainainan tunnetun artikkelin "Miten kirjoittaa Afrikasta"(2011) mukaisesti. Seuraavat katkelmat valitsin:
1. Keniasta:
"Kenya straddles more than just the equator. Its range of landscapes is truly staggering: from the north's hostile deserts and Mt Kenya's glaciated peaks to the dramatic depths of the Rift Valley and the sultry shores of the Indian Ocean and Lake Victoria. The diverse topography and consequent climatic conditions have endowned Kenya with an impressive flora and fauna - there are five UNESCO Biosphere Reserves in Kenya alone (as many as in all...
Varmaan tarkoitat tietokirjoja kidnappauksista tai muistelmia?
Kidnappaukset sanalla löytyy vähemmän kirjoja kuin ihmisryöstöt asiasanalla.
Helmet-haulla löysin 24 tulosta esim.
Takaisin valoon : kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina / Marissa Jaakola & Ari Väntänen,
3096 päivää / Natascha Kampusch ; yhdessä Heike Gronemeierin ja Corinna Milbornin kanssa ; suomentanut Anja Meripirtti ja
Orja : kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen / Mende Nazer, Damien Lewis ; suomentanut Jaana Iso-Markku.
Lumme kirjastojen haulla löysin myös 24 osumaa mm.
Idän orjakauppa keskiajalla : ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta / Korpela, Jukka,
Madeleine : kuka vei tyttäremme? /...
Muistelemasi ohjelma on yhdestätoista 11 minuutin ja 9 sekunnin mittaisesta lyhytelokuvasta koostuva episodielokuva Syyskuun 11. päivä (11'09"01, 2002). Siinä yksitoista ohjaajaa eri maista käy läpi syyskuun 11. päivän terrori-iskun herättämiä ajatuksiaan ja tunteitaan dokumentin tai fiktion keinoin: Youssef Chahine (Egypti), Amos Gitai (Israel), Shohei Imamura (Japani), Alejandro G. Iñárritu (Meksiko), Claude Lelouch (Ranska), Ken Loach (Iso-Britannia), Samira Makhmalbaf (Iran), Mira Nair (Intia), Idrissa Ouedraogo (Burkina Faso), Sean Penn (Yhdysvallat), Danis Tanovic (Bosnia ja Hertsegovina). Ken Loachin osuus palkittiin Venetsian filmijuhlilla vuonna 2002.
Elokuva on esitetty TV1:n ohjelmistossa 10.9.2004 ja 14.9.2006....
Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjassa (SKVR) julkaistiin vuosina 1908–1948 ja 1997 merkittävimmät arkistoihin tallennetut ja kirjallisista lähteistä löydetyt karjalaiset, inkeriläiset ja suomalaiset kansanrunot. Verkkopalvelu SKVR perustuu tähän teokseen.Tekstihaulla "pitkiä pellavia" löytyy koko joukko runoja, esimerkiksi tällainen: Lasen, lasen laskiaista, / Virokaista pellavaista! / Miulle silkkiä, samettia, / Muille töppötappuruista! (http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-028439)Makupalat.fi:n haulla sananparret löytyvät Matti Kuusen Sanaparsikokoelma, Suomen kansan sananparret, Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja sekä muutama muu, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A91784
Raili Mikkanen on voittanut Topelius-palkinnon vuonna 2001 teoksellaan Aavikoiden seikkailija Yrjö Wallin sekä Finlandia Junior-palkinnon vuonna 2002 teoksella Ei ole minulle suvannot.
Raili Mikkasen kotisivun osoite on http://personal.inet.fi/koti/mikkanen
Kyselemäsi kirjan nimi on Motti-Matti ja Vanja-Katti. Tekijä on
Olli-setä, ilmestymisvuosi 1942. Kirja on Tampereen pääkirjastossa,
ei kuitenkaan lainattavissa. Ehkä kannatta kysäistä jostain Turun
puolen kirjastosta, olisiko teosta saatavana sieltä päin.
Vuosaaressa ei näytä olevan kyseistä kirjaa, mutta varaamalla Helmet-järjestelmän kautta saat kirjan jostain muusta kirjastosta. Voit valita noutopaikaksi Vuosaaren ja
hakea kirjan sieltä, jos niin haluat.Kirja on lasten-ja nuorten aineistoa, joten varausmaksuakaan ei mene.
Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapset ja media –sivuston Viisaasti verkossa –osiossa http://vanhemmat.mll.fi/lapsetjamedia/viisaastiverkossa.php on runsaasti kysyttyä asiaa koskevaa tietoa. Tekniset suojaukset –valikon alla on tietoa esto-ohjelmista ja muista tavoista rajoittaa lasten netin käyttöä. Pelastakaa lapset-Nettivihje –sivulla http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettiestot.php on niin ikään tietoa ja ohjeita esto-ohjelmien käytöstä sekä linkkejä eri suodatinohjelmiin. Myös Tietoturvaoppaan vanhemmille tarkoitetussa osastossa käsitellään Internetin turvallista käyttöä. http://www.tietoturvakoulu.fi/vanhemmille.htm
