Mitä-missä-milloin: kansalaisen vuosikirja vuosilta 1950-1970 löytyy Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastosta käsikirjaston kokoelmasta. Vuosikirjasta on myös lainattavia kappaleita varastokokoelmassa, ei kuitenkaan joka vuodelta.
SFS-standardit kuuluvat Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kaikkia standardeja pääsee lukemaan PDF-muodossa Suomen Standardoimisliiton verkkopalvelussa kirjaston asiakaspäätteillä, lisäksi vanhempia standardeja on säilytetty myös paperimuotoisena.
Kysymäänne standardia EN 779 ei meiltä löydy paperimuodossa, eli se on luettavissa ainoastaan PDF-muotoisena tietokoneella. Valitettavasti verkkopalvelun käyttöehdot kieltävät standardin kopioimisen, edes omaan käyttöön. Käyttöehtojen mukaan henkilökuntaa voi pyytää tulostamaan "lyhyitä otteita" standardeista.
Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee...
Suomen yleiset kirjastot ottavat mielellään vastaan sellaisia lahjoituksia, jotka sisältävät tarpeellista, kirjastosta puuttuvaa tai huonosti tarjolla olevaa aineistoa. Sen sijaan kirjastot eivät halua "tarpeetton" eli sellaista aineistoa, jota on kokoelmissa jo riittävästi.
Kannattaa ottaa yhteyttä oman lähikirjaston johtajaan ja kertoa hänelle, mitä kirjoja voisi kirjastolle lahjoittaa. Kirjastojen johtajilla on asiantuntemusta arvioida, onko lahjoitukselle tarvetta vai ei.
Jos kirjasto ei tarjottuja kirjoja tarvitse, siitä ei kannata pahoittaa mieltään. Kaikilla on tilanahtautta, jota ei haluta pahentaa tarpeettomalla aineistolla. Mutta aina voi ottaa yhteyttä ja tarjota :)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
Enontekiön alueella puhutaan pohjoisaamen kieltä. Kilpisjärven Saana on pohjoissaameksi Gilbbesjávrri Sáná.
Järvi-sanan perusmuoto on pohjoisaamessa jávri. Genetiivimuoto jávrri.
Helmet.fi -sivustolla lukee seuraavasti: "Helmet.fi:n käyttämässä Bambora Payformin järjestelmässä ei ole rajoituksia maksujen suuruudelle, mutta pankeilla tai korttiyhtiöillä saattaa olla omia rajoituksia. Tarkista nämä omasta pankistasi tai maksukortin myöntäjältä."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Voit myös maksaa myöhästymismaksun minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa. Kortilla voi maksaa kaikissa kirjastoissa. Käteismaksumahdollisuus kannattaa tarkistaa etukäteen Helmet.fi -sivustolta, sillä useimmissa alueen kirjastoissa ei voi maksaa käteisellä.
Kyseessä on varmaankin Anja Elenius-Pantzopoulosin lastenkirja Kun minä tulen suureksi : iloinen tarina kahdesta kaupungista (Kirjokansi, 1946).
Lastenkirjainstituutin sivuilla kirjaa kuvaillaan näin:
"Runsaasti kuvitettu lastenromaani kertoo kahdesta kaupungista: Surina ja Pörinä, kaduista Pippakatu ja Puppakatu ja henkilöistä kuten neiti Ralikka, neiti Palikka, neiti Pimpula, neiti Pampula, herra Kannikka, herra Kukkura, Lilo, Poju, jäätelönmyyjä Pim-Pam, kyyhkysestä nimeltä Mimi ja monista muista. Neljä värikuvaliitettä, lisäksi monia pieniä piirroskuvia tekstin lomassa, osa tekstistä tikkukirjaimin."
Alla olevasta linkistä näette myös kirjan kansikuvan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6da418ff-59cb-44ca-bfae...
Kyseessä taitaa olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).Titit syövät salmiakkia, ja kirjan kannessa näyttäisi oleva kaksi kuuta.Kirjaa on etsitty ennenkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-80-luvun-lopussa?language_content_entity=fi
Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastossa on sekä Lasirakentajalehti vuodesta 1991 alkaen että Lasirakentajan käsikirja (kustantaja Tampere Enterpress). Kirjastot eivät yleensä lainaa lehtiä kokoelmastaan. Kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tut.fi/library/ Sieltä löytyy yhteystietoja ja aukioloaikoja.
Vuosikertomuksia ei kaupunginkirjaston kokoelmista tuolta ajalta löydy. Kysytyn ajan kattaa kirja 'Puoli vuosisataa Elannon historiaa', tekijänä Jouko Siipi. Kirja löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Varastosta löytyvät myös Elanto-lehden vuosikerrat, ehkä niistä on hyötyä.
Hei
Voisit ottaa yhteyttä Suomen urheilumuseoon, joka sijaitsee Helsingissä. Tässä nettilinkki, josta löytyvät myös yhteystiedot: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2917
Valokuvataiteen museo ei taida ottaa yksittäisiä valokuvia, mutta sivulta löytyy linkki "Kysy museolta". Tässä kotisivu: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
Hei, tässä joitakin ehdotuksia mahdollisesti 16-18-vuotiaita poikiakin kiinnostavista suomalaisista teoksista. Tietysti on aina hyvin yksilöllistä, mistä kukakin pitää, mutta ehkä näitä voisi ainakin kokeilla!
Kotimaista nykykirjallisuutta:
Kari Hotakainen: Klassikko
Risto Isomäki: Con Rit/ Sarasvatin hiekkaa
Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä/ Anna minun rakastaa enemmän/ Seitsemäntoista
Riku Korhonen: Kahden ja yhden yön tarinoita
Tuomas Kyrö: 700 g
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max
Mike Pohjola: Ihmisen poika
Tiina Raevaara: En tunne sinua vierelläni
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani
Kauko Röyhkä: Ocean City, Miss Farkku-Suomi
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi/ Kädettömät...
Löydät vastauksen esim. pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) hakemalla tekijän nimellä. Kivikovat kadut-kirjan lisäksi Swindellsiltä on käännetty teokset: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992 ja Lohikäärmeen sisällä, 1993.
Viimeisin Kouvolan pääkirjastossa oleva Soundi on 6/2018. Viimeistä numeroa ei lainata kotiin mutta on luettavissa kirjastossa ja lainattavissa kunhan seuraava numero ilmestyy. Toki tämänkin lehden voi varata jo nyt.
Suomen kirjastoseuran mukaan kyseiset palkinnot on päivitetty Vuoden kirjastoammattilainen ja Kirjaston kehittäjä -palkinnoiksi, jotka jaetaan joka toinen vuosi Kirjastopäivien yhteydessä. Ensimmäiset uudistetut palkinnot jaettiin vuonna 2022 eli viime kesänä.
Tietoa aiheesta löytyy paljon verkosta. Wikipedia-artikkelista voi aloittaa.
Kriisin katsotaan saaneen alkunsa Yhdysvalloista. Wikipedia listaa syitä: keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, maksukyvyttömille asiakkaille myönnetyt asuntoluotot, asuntolainoille säädetyt veroedut, rahoituslaitosten halukkuus ottaa suuria riskejä ja velkavivulla sijoittaminen, laajan johdannaiskaupan läpinäkymättömyys sekä pankkivalvonnan vakavat puutteet ja lainsäädännön porsaanreiät.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Finanssikriisi_(2007%E2%80%932009)
Kriisin lähtölaukauksena pidetään ongelmia Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ns. subprime-luotoissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Subprime-kriisi
Ylen verkkosivuilla on video, joka...
