Hei!
Delfiineistä ei löydy mitään kattavaa yleisteosta.
Tampereen kaupunginkirjastossa on seuraava teos:
Meret: delfiinit ryhävalas, hait...jne. luokassa 58.9
Tietoa joutuu siis kokoamaan useasta eri lähteestä, kirjoista,
lehdistä ja internetistä. Oletko kokeillut etsiä netistä
esim. sanahakupalvelujen avulla (Ihmemaa, Evreka, Alta Vista).
Makupalat-hakemistosta osoitteessa
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kun lähtee etenemään kohdasta
eläimet -> nisäkkäät näkyi löytyvän linkkejä delfiineihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy cd-levy nimeltään
The Underwater world of dolphins and whales.
Teos "Muisteluja Timperilästä" löytyy Oulun- ja Lappeenrannan maakuntakirjastoista.
Myös seuraavista yliopistokirjastoista; Oulu, Helsinki sekä Åbo Akademi.
Internet-osoitteessa http://juuretsuvussa.net/kirja_luettelo_sukukirjat.htm
esitellään "Juuret suvussa" teos, joka sisältää tietoja "Muisteluja Timperilästä".
FENNICA-tietokannan mukaan se Hannu Nieminen joka on kirjoittanut Jää solmussa -kirjan on kirjoittanut myös
- Dunk-juttu : kuunnelma lapsille ja koko perheelle (1991)
- Ikkuna maailmaan Valitut palat 1945-1995 (1995)
- Produkt och miljö 1 (1991)
- Rikki (velox-paperille vedostamisesta) (1996)
- Snobin kirja (1994)
- Tuote ja ympäristö : 1 : Yleisjakso (1989, ajantas. 1992)
Muiden samannimisten tuotantoa voi tarkistaa samasta lähteestä, https://finna.fi
”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
Oulun kaupunginkirjastossa oleva Kainuuta koskeva kirjallisuus löytyy asiasanalla Kainuu http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ , myös Ostrobotnia-aluetietokanta kannattaa katsoa, http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Suomessa julkaistu kirjallisuus on Fennicassa http://finna.fi .
Haulla Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania -tietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1097585440 asiasanoilla Kainuu ja alueellinen identiteetti löytyi
- Sirpa Korhonen: Siniset hetket ja siintävät vaarat : Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000.
Asiasanalla kainuulaisuus taas neljä artikkeliviitettä kirjailijoihin, esim.
- Hyrynsalmen maisema ei päästä kirjailijaa otteestaan, Raija Oranen Kallen päivien kahvien...
Kyseinen kirja on niin uusi, että siitä on voitu viedä kokoelmatietoihin vasta teoksen nimeketiedot. Yhteensä Aineellinen yhteisö -kirjaa on tilattu HelMet-kirjastoihin kuusi kappaletta. Ja kunhan niistä yksikin saapuu ja saadaan laitettua lainauskuntoon ja vietyä rekisteriin, niin kyseinen teos on myös varattavissa. Kannattaa siis seurata, milloin HelMet-verkkokirjastoon ilmestyy tiedot ensimmäisestä yksittäisestä kirjasta.
Pikkumittaa ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (https://finna.fi jonka pitäisi sisältää kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Ikävä kyllä näyttaisi siis siltä, ettei teosta ole saatavana kirjastoista.
Googlella hakemallakaan ei tule yhtään osumaa. Ehkä runo- ja aforismivihko siis on julkaisematon?
En saanut nyt käsiini Kaikki laulut -kokoelmaa, jotta olisin voinut tarkistaa, mainitaanko lehtisessä tarkempia tietoja, jotka auttaisivat etsimisessä. Ilmoitamme, jos saamme aiheesta lisää tietoa.
Totta, Tammerkoski-lehdestä löytyy kaksi K. V. Vuorion kirjoittamaa artikkelia: Vanhan Kyttälän naapurukset numerossa 1941:6 (s. 197-198) ja "Inttemeera" numerossa 1942:5-6 (s. 126-127).
Lähde:
Helén, Maarit, Tammerkoski-lehti : hakemisto : vuodet 1938-1997. Tampere-seura, 1998
Unista ja niiden merkityksistä löydät tietoa esim. seuraavien linkkien kautta:
Tieto uniteemoista ja niiden merkityksistä sekä unissa esiintyvien esineiden, olentojen ja asioiden selityksiä:
http://koti.kapsi.fi/~panttinet/aiheet/unet/index.php
Unikirja:
http://www.hedelmapuu.com/index.php?option=com_alphacontent§ion=11&…
Voit etsiä unia käsitteleviä teoksia oman kuntasi kirjaston tietokannasta. Kirjoita asiasana-kohtaan sana unet ja klikkaa hae. Pornaisten kirjastosta löytyy esimerkiksi Ulander, Maria: Unet A:sta Ö:hön : sanakirja : yli 900 unisymbolia ja tulkintaa (Basam Books 2008)
Porsse-kirjastot:
http://porsse.kirjas.to:8003/Intro?formid=find2
Homonymian käsite lienee vähän tulkinnanvarainen. Kovin sattuva esimerkki homonymiasta ei SYNTINEN kai kuitenkaan ole, koska sanan merkitys niin adjektiivina kuin substantiivinakin on hyvin samanlainen.
Parempia esimerkkejä olisivat varmaan esim. JUURI, joka voi tarkoittaa 'puun maanalaista osaa' tai 'aivan, vastikään' sekä vaikkapa KOHTA 'paikka' ja 'heti'.
Örfliitei on monikkomuoto sanasta öörfliit, joka tarkoittaa korvapuustia. Sen sijaan sana ruajuandroi onkin vähän arvoituksellisempi. Hannu Heinon Raumlaine sanakiri -teoksesta voi löytää sanan ruaju, joka tarkoittaa pieksuja. Adamssonin kirjan yhteydessä käytetty ruajuandroi tarkoittaa todennäköisimmin leipää, jonka päällä on jonkinlaista lihaa.
Lähteet:
Koskela, Tauno: Sillail oikke: rauman kielen sanoja ja sanontoja.
Heino, Hannu: Raumlaine sanakiri: rauma-suomi-rauma -sanakirja.
Näyttää siltä, ettei mainitsemaasi Schopenhauerin teosta ole suomennettu. Finna (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistietokanta) paljastaa, että osa siitä (Die Welt als Wille und Vorstellung) kyllä löytyy suomeksi teoksesta Pessimistin elämänviisaus Julkaisutiedot:
TEKIJÄ Schopenhauer, Arthur
TEOS Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / Arthur Schopenhauer ; suomentanut Sirkka Salomaa
PAINOS 2. painos 1945. - 3,. painos 1951
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1944
Tuoreempi painoskin (1991) löytyy.
Michel Houellebecqilta on julkaistu paljon romaanien lisäksi. onhan hän Ranskan huomattavampia...
Kansallisbibliografian mukaan liiketaloustieteen professori Martti Saario oli suorittanut Helsingin yliopistossa alemman oikeustutkinnon sekä Kauppakorkeakoulussa ekonomin, kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7356
Valitettavasti Jaakko Salon säveltämää ja Sauvo Puhtilan sanoittamaa kappaletta Menneet illat (1961) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Hei, ja kiitos maukkaasta kysymyksestä!
Tarkoitittekohan sitä, että peruna hajoaa kypsennettäessä? Siinä tapauksessa ensimmäisen alle laittamani linkin mukaan kyse olisi tärkkelyksen määrästä perunassa. Kiinteässä perunassa on Kalaneuvokselta tulevan ohjeen mukaan vähemmän tärkkelystä, mistä johtuen se ei hajoa kypsennyksen aikaan.
Toisessa laittamassani linkissä ruokatoimittaja Annika Elomaa tuo esiin, että varhaisperunoista ei kannattaisi tehdä keittoa. Syyksi hän mainitsee niiden vetisyyden.
Toivottavasti tämä auttaisi vähän!
Paras kalakeitto: Vinkit täydelliseen kalasoppaan | Makuja | MTV Uutiset
Ruokatoimittaja paljastaa: näin teet elämäsi parhaan kalakeiton | Maku (meillakotona.fi)
Hakupalvelu Finna.fi:stä löytyy useita kuvia luodikoista. Voit etsiä kuvia hakusanalla luodikot ja rajata sitten hakutulosta esineisiin sekä aiheen aika –rajoittimella 1800-luvun jälkipuolen luodikoihin. Rajoittimet ovat tulossivun vasemmassa laidassa.
https://www.finna.fi/
Suuri toivelaulukirja 16 pitää sisällään kyseisen laulun ja Pallen (oik. Reino Palmroth) sen tekstistä tekemän suomennoksen. Laulun alkukielinen nimi on Calle Schewens vals ja suomenkielinen Perämies-Kallen valssi. Saatetekstin mukaan se kirjoitettiin Carl von Schewenin kesähuvillalla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa Evert Taube kutsuttiin Pelarorden-nimisen ritarikunnan jäseneksi. Taube teki siitä ensilevytyksen vuonna 1931.Tekijänoikeussyistä tekstiä ei voi julkaista palvelussamme, mutta saat sen sähköpostiisi.
