Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna...
Perukirjan ja perunkirjoituksen "peru" tarkoittaa perintöä, jäämistöä. Peru pohjautuu perä-sanaan, mikä tulee hyvin esille sanonnassa "olla jotakin perua", olla jotakin alkuperää. Peru on siis jotakin, joka on "peräisin" - perukirjan ja perunkirjoituksen tapauksessa vainajalta.
Perunkirjoituksella tarkoitetaan perukirjan laatimista. Perukirja on kuolleen henkilön jäämistöstä laadittu luettelo. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat sekä antaa kuva pesän varoista ja veloista vainajan kuolinhetkellä.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain ensimmäisen suomennoksen (1759) perintökaari ei vielä tunne sanaa "perunkirjoitus". Sen sijaan käännöksestä vastannut Eerik Johan Paleen puhuu "omaisuuden ylöskirjoituksesta"....
Aaro on lyhentymä nimestä Aaron. Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhempi veli, israelilaisten ensimmäinen ylipappi. Nimen lähtökohtana lienee muinaisegyptistä saatu heprean sana aharon = vuori, vuorella asuva. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua. Nimen latinankielinen versio on Aronus, joka oli Suomessakin käytössä jo ainakin 1500-luvulla.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
"Fingerporillinen" eli sormustimellisen verran ei ole aivan täsmällinen mittayksikkö, koska sormustimia on eri kokoa (oman isoäitini ompelulaatikossa oli ainakin kahta eri kokoa) aivan kuten neulan käyttäjillä on erikokoisia sormia. Oma kuparista tehty, miehen pikkusormeen juuri ja juuri mahtuva sormustimeni on 20 milliä mitkä ja halkaisija on 10-15 milliä (suuaukko on hiukan soikea). Mittalusikalla ja vedellä tekemäni mittauksen perusteella tällä sormustimella mitattuna "fingerporillinen" on noin 5 millilitraa eli teelusikallinen, ei siis kovinkaan paljon.
Historiasta voi löytyä hyvinkin täsmällisiä vastineita käsitteelle, koska sitä lienee käytetty viinan anniskelussa vakavammassakin mielessä. Mutta yleisessä puheenparressa "...
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen...
Repo-Mikon rangaistus -runon kirjoittaja on Maija Konttinen. Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Eläinrunojen kirja / toim. Satu Koskimies. -Kirjayhtymä 1997 (s. 45)
Pieni aarreaitta 3 : runoaitta. -WSOY, 1993 (s. 242-243)
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja. -Otava (useita painoksia)
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Runon ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:
Pupu-Jussin tylleröinen
pieni, näpsä Nöpöstiina
kivikuppi kainalossa
metsätietä tallusteli
oman äidin asialle.
Agatha Christien novelli Puolustuksella on puheenvuoro (Witness for the Prosecution) on ilmestynyt erillisenä painoksena Tammen isotekstiset -sarjassa vuonna 1983. Se sisältyy Christien rikosnovellikokoelmaan Kuoleman koira ja muita kertomuksia (The Hound of Death) joka ilmestyi suomeksi ensi kerran WSOY:n kustantamana (Sapo ; 226) vuonna 1978. Isotekstisen version on suomentanut Jouko Linturi, Kuoleman koira -kokoelman novellin puolestaan Anna-Liisa Laine. Tässä kokoelmassa novellin nimi on Syyttäjän todistaja. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Tytti” pohjautuu luultavasti sanaan ”tyttö” ja on sen hellittelymuoto. Nimeä on myös vanhastaan käytetty Tyyne-nimisten lempinimenä, joten nimi on saattanut tulla sitäkin kautta. Virallisena etunimenä ”Tytti” on esiintynyt 1900-luvun alkupuolelta asti, vaikka se onkin päässyt almanakkaan vasta 1984.
Mistä sana ”tyttö” on sitten peräisin? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että se on johdettu sanasta ”tytär”. Sen merkitys on deminutiivinen eli pienuutta merkitsevä, jolloin ”tyttö” olisi merkitykseltään ’pieni tytär’. Sana ”tytär” on balttilainen laina mutta sen verran vanha, ettei...
Kylmin maailmankaikkeudessa havaittu paikka on protoplanetaarinen sumu ESO 172-7 eli Bumerangisumu. Sen lämpötilaksi on mitattu noin 1 kelvin eli -272 celsiusastetta. Kylmempiä tiloja on saatu aikaan laboratorio-olosuhteissa.
Nykykäsityksen mukaan absoluuttista nollapistettä ei voida saavuttaa. Tätä perustellaan sillä, että absoluuttisessa nollapisteessä atomien liike olisi täysin pysähtynyt. Kvanttifysiikan vastalause on se, että tuolloin hiukkasesta olisi tiedossa yhtä aikaa sekä liikemäärä että paikka, minkä taas Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää. Atomeilla on siten aina hieman liike-energiaa eli lämpövärähtelyä.
Absoluuttisen nollapisteen saavuttamisen katsotaan myös rikkovan termodynamiikan kolmatta lakia, jonka mukaan...
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjasta on suomennettu viisi ensimmäistä osaa: Rhanna: unelmien saari (Gummerus 1997), Rhanna sodassa (1998), Rhannan lapset (1999), Takaisin Rhannaan (2000) ja Rhannan laulu (2002). Lisäksi sarjaan kuuluu kolme ainakin toistaiseksi suomentamatonta osaa, Strom over Rhanna, Stranger on Rhanna ja A Rhanna mystery. Sarja on alun perin ilmestynyt vuosina 1978 - 1996.
Suomalaisista yleisistä kirjastoista Rhanna-sarjaa ei valitettavasti löydy englanninkielisenä. Ainoastaan Fraserin Kings-sarjan aloitusteos King's croft löytyy Varastokirjastosta, mutta muita osia tähän suomentamattomaan sarjaan ei ole kirjastoista saatavilla. Tämä kirja on mahdollista lainata kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Kiehtovaa on erityisesti se, että Sipri on oikeastaan miehen nimi!
Kustaa Vilkuna kertoo Siprin olevan vanha suomalainen kutsumamuoto Sigfridistä. Sigfrid taas on alkujaan muinaissaksalainen nimi, joka muodostuu sanoista ’sig’, voitto, ja ’frid’, rauha. Nimi merkitseekin voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa. Ruotsinmaalla vaikutti 1000-luvulla Pyhä Sigfrid, apostoli ja Ruotsin ensimmäinen piispa, jolla on legendoissa samanlainen asema kuin meidän piispa Henrikillämme. Pyhä Sigfrid näet käännytti yhdessä kuningas Olavi Pyhän kanssa norjalaisia kristinuskoon, mutta ruotsalaisia pakanoita hänen kerrotaan kastaneen yksin. Nimenä Sigfrid onkin ollut varsin suosittu täällä Pohjolassa. (Saksassa Sigfridiä alettiin suosia vasta...
Hei,
Ei ihan sanasta sanaan, mutta lähes tuo kohta löytyy 1. Mooseksen kirjasta 3:19. Vanhan 1933 käännöksen mukaan se kuuluu: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
1992 käännöksen vastaava kohta kuuluu: "Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat."
Asiantuntijamme mukaan Kyösti Juhani Loijas (taiteilijanimi Lojax) on levyttänyt v.1976
Suuri Star / Rokkirinta –nimisen singlen, jolla hän myös esittää kyseiset kappaleet.
Myöhemmin Lojax –yhtye on levyttänyt LP-levyn ”Lojax", joka on ilmestynyt v. 1977.
Äänitteeseen sisältyvät seuraavat kappaleet ja esittäjät:
Alla jalkojen ; Pikku little rock ; Kyösti joka raketin ryösti ; Läpi pullon pohjan ; Lyö työ ei leiville ; Aika kun on ; Junasta sairaalaan ; Ei aikaa olekaan ; Sun faijas ; Kaunis on tuo maa.
Milan, Irina (esitt.) Sivonen, Jori (esitt.) Kuusamo, Kari (esitt.) Ikonen, Tapani (esitt.) Loijas, Jukka (esitt.) Loijas, Juhani (esitt.) Enne, Vesa (esitt.), Söderberg, Nono (esitt.)
Lähde: ( Viola – Kansallisdiskografia)
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä...
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Mustarastas kokoelmasta Kurkiaura (1930):
Mustarastas
Keväimessä mustarastas
lauloi laulun tulisen.
Kaiku vain ja tyhjyys vastas
lauluun sen.
Osaa laulajan se kiittää
aina syksyn tulohon:
kaiun ääntä riittää, riittää,
tyhjän syli syvä on!
Runo löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
Viittauksia Reitalan omistamaan vaatekauppaan en löydä mistään, mutta samaisen suvun aloittama mattokauppa perustettiin Viipurissa jo vuonna 1935. Aikaisimman merkinnän Turun alueella sijaitsevasta Reitalan matto- ja kotiteollisuusliikkeestä löysin vuoden 1942–43 puhelinluettelosta. Tällöin liike sijaitsi Yliopistonkadulla, Turun keskustassa. Vuoden 1957 puhelinluettelosta yritys löytyy Reitalan kauppayhtiön (matto- ja vuodevaatteet) nimellä. Tällöin liikkeitä oli jo kaksi; Yliopiston-kadun lisäksi toinen löytyi Brahenkatu 14:sta. Puhelinluettelosta löytyy myös Reitala ja K:nit matto- ja patjavalmistamo, joka oli osa samaista yritystä. Viimeisin sijainti yritykselle oli Voimakatu 15 (Itäharju), johon löytyy viittauksia jo ainakin 1980-...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
1900-luvun alkupuolella aviottomat lapset muodostivat yhteiskunnalle paitsi moraalisen ja sosiaalisen ongelman, myös taloudellisen taakan (esim. Pulma ja Turpeinen: Suomen lastensuojelun historia. 1987). Avioton äitiys oli vuosisadan alun Suomessa tyypillisesti alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluva ilmiö, kirjoittaa neljän helsinkiläisen 1900-luvun alussa eläneen aviottoman äidin elämäntarinan avulla aihetta tutkinut Katriina Kokko teoksessa Matkoja Moderniin: Lähikuvia suomalaisten elämästä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen, ”äpärän” asema oli turvaton ja ankea, isättömyys oli lapsellekin elämänikäinen häpeä. Maaseudulla aviottomat saattoivat joutua kerjuulle tai kunta saattoi myydä heidät ”...
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja)
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista...
Matkaopas The Rough guide to Tokyo (ISBN 1-84353-277-8) kertoo Tokion osoitejärjestelmästä (sivu 20). Tyypillinen tokiolainen osoite koostuu seitsemästä osasta:
1. suurin hallinnollinen alue,
2. seitsennumeroinen postinumero,
3-5. pienempiä hallinnollisia ja alueellisia yksiköitä,
6. kortteli,
7. yksittäinen rakennus.
Wikipediassa on englanninkielinen artikkeli Japanin osoitejärjestelmästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_addressing_system.
Internetissä on sivu "The Black Art of Finding a Japanese Address" (http://www.planettokyo.com/index.cfm/fuseaction/detail/navid/16/cid/9), joka kiinnostanee kysyjää. Googlella saa runsaasti osumia hakulauseella "street names in tokyo".
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä toukokuu 2005 (...
