Kirjastot hankkivat aineistonsa useimmiten jonkin kirjakaupan tai muun sopimustoimittajan kautta. Kustantajat eivät siis itse tarjoa kirjoja kirjastoille eivätkä kirjastot tilaa kirjoja suoraan kustantajilta. Kustantaja tai kirjailija voivat toki ilmaista kirjakaupoille toiveen siitä, että julkaisua ei markkinoitaisi kirjastoille.
Kirjastojen valintaperusteet vaihtelevat kirjaston koon ja asiakaskunnan mukaan, mutta yleensä kirjastoon pyritään valitsemaan teoksia, jotka kiinnostavat kyseisen kirjaston asiakkaita ja joita lainataan. Isompiin kirjastoihin hankitaan myös vähälevikkistä kirjallisuutta. Opiskelijoiden tarpeet pyritään myös huomioimaan. Kirjaston valinnoissa pyritään siihen, että kokoelma olisi monipuolinen ja tuore.
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Turun kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kielletään ohjelmien asentaminen asiakaskoneille. Kielto perustuu siihen, että työasemien ylläpito kävisi työlääksi, mikäli niille asennettaisiin paljon erilaisia ohjelmia. Myös tietoturvanäkökohdat täytyy tässä kohdin ottaa huomioon. Lisäksi useat ohjelmat vaativat asentuakseen järjestelmänvalvojan oikeuksia, joita ei kirjaston työntekijöillä ole.
Asiakastyöasemien kokoonpanoa ollaan parhaillaan suunnittelemassa uusiksi, ja tässä yhteydessä tullaan harkitsemaan myös ehdottamaasi ohjelmaa tai vastaavaa sovellusta.
Elokuvassa Matti tosiaan nostaa ilmeisesti suolakalan pytystä ja syö sen. Kala näyttäisi silakalta, vaikka sitä on vaikea tunnistaa varmasti, kun pää puuttuu ja Matti avaa vatsan. Sillä ei kuitenkaan näytä olevan rasvaevää eli se ei olisi siis muikku, jolla on rasvaevä selkäevän ja pyrstöevän välissä. Salakalla vatsaevä on pidempi ja selkäevä on alempana, joten sen pitäisi näkyä kohdassa, jossa Matti pitelee kalaa.
Kirjassa Matti syö myös, mutta ei kalaa, siinä mainitaan, että hän söi varsinkin voita paljon ja ryyppäsi tuopista piimää ja seuraavana päivänä hän paistoi potattipaistikkaita.
Kalan tunnistukseen löytyy apua LuontoPortista, https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/ ja Vapaa-ajan kalastajien sivuilta,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ).
Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit.
Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin:
”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä.
Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika.
Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle.
Vainajat olivat henkilöitä...
Rakkauteen liittyviä taikoja ja kansanperinnettä käsitellään muun muassa seuraavissa kirjoissa:
Kansanviisauden aarrearkku : sananparsia, tarinoita, kaskuja ja uskomuksia menneisyydestä nykyaikaan
Oikotie onneen : nuoren naisen ennustuskirja
Myth and mentality : studies in folklore and popular thought
Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä
Mainitsemaasi wiccalaisuutta käsitteleviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Mitä wicca on?
Lady Sheba: Lady Sheban varjojen kirja
West: Wiccan käsikirja : johdatus wiccan saloihin
Cunningham: Wicca : opas wiccan harjoittajalle
Löysin myös Internet-sivun, jossa käsitellään wiccalaisuuden yhteydessä mm. magian keinoin aiheutettua rakastumista. Sen osoite on http://www.angelfire.com/weird2/...
Helsingin kaupungin sosiaalihuollon keskusarkistosta löytyi tieto lastenkodista:
Kyseessä on Barnavårdsföreningen i Finland / Kallion lastenkoti joka on toiminut myös 1970- luvulla. Kyseessä ei ole Helsingin kaupungin lastenkoti, vaan kaupunki on ostanut ostopalveluna palveluita.
Helsingin kaupungin lastenkodit 1970-luvulla löytyvät mm. kunnalliskertomuksista, niistä ei löydy lastenkotia Hakaniemestä
1974 s. 253 luettelo Helsingin kaupungin lastenkodeista. Näistä ei näytä mikään sijaitsevan Hakaniemessä https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…;
ja 1971 s. 139-140 lista on sama, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…
1956 Kalliossa ollut Kallion...
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista)
Myöhästymimaksu on aina 0,20 euroa / laina vuorokaudelta riippumatta siitä onko kyseessä ns. tavallinen laina vai seitsemän päivän laina. Seitsemän päivän laina-ajat ovat Bestseller-kirjoilla, joillakin uutuslevyillä ja DVD- ja Blue-ray-levyillä. Myöhästymismaksuja peritään vain aikuisten aineistosta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) kertoo Aarre-nimestä näin.
Aarre on lyhentymä Aaretin rinnakkaismuodosta Aaretti. Nimet ovat suomalaisia muunnoksia saksalaisesta Arnold-nimestä. Arnold tulee muinaissaksan arn (kotka)+ old (valta, voima) eli "kotkan tavoin hallitseva". Suomen almanakassa Aarre-nimi ollut vuodesta 1929.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Fil.toht. Heikki Koukkusesta (1938-8.11.1983), joka on julkaissut mm.useita Karjalaa ja Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita, ei löytynyt muuta kuin seuraava artikkeli:
Tekijä(t): Pirinen, Kauko
Nimeke: Heikki Koukkunen in memoriam / Kauko Pirinen
Julkaisussa: Ortodoksia. 34(1985), s. 151-158
Ortodoksia-julkaisu on selailtavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston avokokoelmassa ja lainattavissa myös Helsingin yliopiston teologisen ja humanistisen tiedekunnan kirjastoissa.
Joensuun yliopistossa, http://www.joensuu.fi/ ,joku saattaisi tietää enemmän, esim. juuri kuolinsyystä.
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Yle Areenasta löytyy Peter Kerekesin ohjaama elokuva Kohtalon tähdet (Wishing on a Star, 2024), joka lienee etsimäsi elokuva.https://areena.yle.fi/1-62427829Elokuva on katsottavissa 1.11.2028 saakka.
Alla on merirosvoaiheisia kaunokirjoja. Osa kirjoista käy myös nuorille. Toivottavasti löydät näistä mieluisia.
- Monsuuni / Wilbur Smith
- Kaappareiden vesillä / Michael Crichton
- Leo Afrikkalainen / Amin Maalouf
- Vartijat / R. A. & Geno Salvatore
- Laivojen lunnaat : romaani / Aarne Pynnönen
- Punaisen yön kaupungit / William S. Burroughs
- Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista / Celia Rees
- Prinssi Faisalin sormus / Bjarne Reuter
- Majakka maailman laidalla: seikkailuromaani Etelä-Amerikasta / Jules Verne
- Aarresaari / Robert Louis Stevenson
Otin yhteyttä suoraan Mannerheim-museoon Helsinkiin ja he auttoivat mielellään. Kirjalistalla on ensin kirjan nimi ja sitten kirjailija(t). Sen jälkeen tulee kirjan julkaisu- ja ulkoasutiedot, jos ne ovat olleet saatavilla. Listalla on mukana myös kaksi Eva Mannerheim-Sparren teosta: Gastronomie pratique : études culinaires ; suivies du Traitement de l'obésité des gourmands. / Ali-Bab. Pseudonym of Henri Babinski, 1855-1931. 1928 French Paris : E. Flammarion, 1928 1281 p. Mets de fruits et de legumes crus / par M. Bircher Benner, Max Edwin Bircher Bircher-Benner, Max, 1867-1939. Bircher, Max Edwin 1895-1977. 1927 French Zürich : Wendepunkt, 1927. 51 p. ; 21 cm. What shall we have to-day? : 365 recipes for all the days...
Tässä muutamia ehdotuksia:
http://www.hintatakuu.com/
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Vitsit
http://www.mankeli.com/vitsit/
http://www.vitsit.biz/vitsit
http://www.dlc.fi/~frank/huumori/
http://fi.wikibooks.org/wiki/Vitsit
http://www.vitsiniekka.com/jokes.aspx?id=7
Suuren toivelaulukirja –sarjan 1. osan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1976. Osasta 1 on tähän mennessä ilmestynyt 24 painosta (24. p. vuonna 1993). Tähän mennessä sarjassa on ilmestynyt 18 osaa (numero 18 vuonna 2005), ja niiden lisäksi tietynaiheisia lauluja, mm. lasten- ja joululauluja. Tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta:
https://finna.fi
