Kirjastotietokantojen asiasanastot eivät tunne termiä toimitilapalvelut. Internetistä kuitenkin löytyy runsaasti sivuja sillä hakusanalla (Google, AltaVista). Ehkä niiden silmäily selkiyttää käsitettä. Monissa ammattikorkeakouluissa on toimialapalvelu yhtenä osana opintoja (esim. Turun amk:n verkkomateriaali http://amks0203.turkuamk.fi/webcourse/ToimitilapalvelutKK.pdf ).
Verkostoitumista käsitteleviä kirjoja pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.:
Seppo Niemelä: Menestyvä yritysverkosto : verkostonrakentajan ABC. 136 s. Edita 2002.
Jukka Vesalainen: Kaupankäynnistä kumppanuuteen : yritystenvälisten suhteiden elementit, analysointi ja kehittäminen. 220 s. Metalliteollisuuden kustannus, 2002.
Pirjo Ståhle & Kari Laento: Strateginen...
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Simputerista kerrotaan ainakin näissä artikkeleissa:
http://www.kepa.fi/kumppani?t=1&sid=1813
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/juttu.asp?id=20010929ER13&pvm=200…
http://www.digitoday.fi/digi98fi.nsf/pub/dd20010709160504_nk_21336690
Simputer - Silta yli bittikuilun. Mikroviesti 1/2002
Mikkola, Pekka: Ruokaa, tratoreita vai nettitaitoja. Kaleva 21.10.2001
Enemmän tietoa löytyy Simputerin kotisivulta http://www.simputer.org/
William Butler Yeatsilta on käännetty suomeksi ainoastaan yksi teos Runoja (Wsoy, 1966; suomentanut Aale Tynni) ja siitä ei kysymääsi runoa löydy. Yeatsin runoja löytyy käännettynä myös esimerkiksi seuraavista antologioista Maailman runosydän (Wsoy, 1998) ja Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa (Wsoy, useita eri painoksia). Näistäkään kysymääsi runoa ei löytynyt.
Haluatko tietää jonkin tietyn kirjaston äänikirjavalikoimasta? Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on mukana nimittäin hyvin monia kirjastoja.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston äänikirjavalikoimaa pääsee katsomaan osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa pääsivulla kohtaa ”Muut hakutavat”. Valitse pudotusvalikosta ”Valitse hakutapa” sitten hakutavaksi ”Asiasana”. Kirjoita hakukenttään ”äänikirjat” (siis ilman lainausmerkkejä). Sitten paina vain hae ja saat pitkän listan äänikirjoista. Tosin mukana ovat vielä kaikenkieliset äänikirjat.
Jos haluat rajata hakua vielä tarkemmin, klikkaa edellä kerrotun jälkeen ylhäällä keskellä olevaa nappia ”Rajaa/Järjestä hakua”. Sieltä voi valita rajauksen...
Todennäköisesti tarkoitat nimenomaan 6-pinnistä liitäntää. Kyseinen liityntäportti löytyy Kohtaamispaikan mediakoneista. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Firewire6-pin.jpg
Varauksen koneille voi tehdä sivulla https://varaus.lib.hel.fi
Kohtaamispaikka, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Uuno Kailaan runosta Adagio ei valitettavasti löydy varsinaista taidekäännöstä. Joonas Kokkonen on säveltänyt kyseisen runon laulusarjaan Neljä laulua Uuno Kailaan runoihin. Laulusarja on kuultavissa äänitteeltä Joonas Kokkonen: Songs (2005). Levyn esiteliitteessä ovat runot suomeksi sekä niiden englanninnokset. Esiteliitteen ja runot on kääntänyt Minna Vierimaa. Levy on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1759224__Skokkonen%20kailas%20adagio__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Suomessa käytetty termi "alamaailma" lienee suora käännös englanninkielisestä termistä "criminal underworld", jolla tarkoitetaan erilaisten rikollisjärjestöjen epävirallista maailmaa omine sääntöineen ja valtataisteluineen. Termillä tarkoitettiin varhaisemmassa mytologiassa manalaa tai muuta taivaan alapuolella olevaa, vähemmän houkuttelevaa maailmaa. Teollistumisen myötä termi "alaluokka" syntyi kuvaamaan kaikkein heikoimmassa ja alistetuimmassa asemassa olevia työläisiä. Rikollismaailmaa kuvaamaan termi yleistyi vasta 1900-luvun alussa lähinnä Yhdysvaltain esimerkin kautta. Elokuvien ja romaanien myötä termi on levinnyt kaikkialle maailmassa.
Heikki Poroila
Pasilan kirjastossa on ainakin pieni kokoelma norjankielistä kirjallisuutta. Välitimme kysymyksesi myös Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastoon, Kaisaniemeen, jossa on aiheesta ehkä paras asiantuntemus! Sieltä vastattiin näin: "Meillä on hyvin pieni kokoelma norjankielisiä helppolukuisia kirjoja täällä Pohjoismaisen kulttuuripisteen erikoiskirjastossa, yhteensä ehkä noin 20 kirjaa, ja osa niistä on suunnattu nuorille. Muuten meillä on melko iso kokoelma norjankielisiä kuvakirjoja, nuortenkirjoja sekä aikuisten kirjoja, sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja äänikirjoja. Tervetuloa tänne paikan päälle katsomaan! Aukioloaikamme löytyy verkkosivuiltamme https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/ ja kirjastokorttia varten kannattaa...
Harmillista kyllä, kuvitellusta johtolangasta huolimatta jäi teoksen nimi selvittämättä. Baskervillen koiran perusteella löytyi lupaava kirja: Irja Klemolan kokoama Nuotion loimutessa: kerrottavia tarinoita (WSOY, 1934). Kertomuskokoelman sisältö on nähtävissä Finnan haussa: https://www.finna.fi/Record/eepos.103405#componentparts
Kirjan "Baskerwille"-tarinalla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä Arthur Conan Doylen klassikon kanssa, eikä muitakaan kysyjän mainitsemia tarinoita tässä partiolaisten ajanvietteeksi laaditussa kokoelmassa ollut.
Finnan kattavassa hakupalvelussa on mahdollista käyttää erilaisia hakusanoja myös kertomuskokoelmien etsimiseen. Esimerkiksi "lukemistot" antaa runsaasti erilaisia lapsille ja...
Näyttää siltä, että aloitustarinan ruotsinkieliseksi vastineeksi on monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Kopiraittilan koulussa käytetään ilmausta inledningsberättelse, https://kopiraittila.fi/sv/kopiraittilas-mysterium/instruktioner-at-lar….
Muualta löytyvät myös inledande berättelse, https://lekar.folkhalsan.fi/vanskapslekar/kompiskonst-att-ansluta-sig-t…, påbörjande berättelse tai pelkkä inledning, https://www.skolmagi.nu/produkt/inledning-berattelse-1-4/.
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo...
Suomenkielistä kirjaa en löytänyt Kansalliskirjastosta, Yliopistokirjastoista tai yleisistä kirjastoista.
Verkkoaineiston löysin wikipediasta:
Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Carl Erik Mannerheimista voisi kysellä vielä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Seuraavissa teoksissa kuvataan Puumalaa matkailunähtävyytenä ja sen luonnon ominaisuuksia:
-Kaunis Suomi, osa 4. WSOY 1972
-Finlandia, osa 5. Otava 1985
-Matkalla Suomessa, Valitut Palat 1992
-Suomen matkailuopas 1999-2000
Tuoreet faktatiedot löytyvät Suomen kunnalliskalenterista 1999
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi/
Kirjastot kokoavat vuositilastoja alkuvuodesta, mutta yksittäisen kirjan lainauslukuja ei yleisiin tilastoihin tuoda, koska ne veisivät mielettömästi tilaa. Kysytyssö tapauksessa on kuitenkin mahdollista karkeasti arvioida lainausmääriä tämänhetkisen kysynnän perusteella, joka on tuoreen elokuvan ansiosta tuonut vuonna 2011 julkaistulle kirjalle varausjonon.
HelMet-järjestelmään on tätä kirjaa hankittu suomenkielisenä käännöksenä kaikkiaan 32 kappaletta. Jos oletamme, että ainakin vuoden ajan kirjasta olisi koko ajan varauksia eli niteet eivät makaisi hyllyssä odottamassa lainaajaa, voidaan arvioida, että kutakin nidettä kohtaan voisi syntyä noin 10 lainausta eli todennäköisesti vuoden lainamäärä oli noin 300 kappaletta. Tällaisiin...
