Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Helsingin Sanomista käytössämme on Aikakone-palvelu, josta löysin helmikuulta pari pienehköä juttua. Kuvakaappaukset näistä liitteenä.
Lisää lehtiä löytyy selattaviksi Kansalliskirjastosta, jossa on mikrofilmattuina Suomen sanomalehdet 90-luvulta.
Eduskunnan kirjastosta, Espoon kaupungin arkistosta tai Lehtikuvasta ei löytynyt aineistoa tähän konferenssiin liittyen.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisiko kyseessä olla Yle TV 2 -kanavalla 1999-2000 esitetty Hui Hai hiisi tai 2003-2005 esitetty Syrhämä?Täältä näet listauksen 1990- ja 2000-luvulla esitetyistä suomalaisista lastenohjelmista:Wikipedia: 1990-luvun suomalaiset lastenohjelmatWikipedia: 2000-vuosikymmenen suomalaiset lastenohjelmat Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa, mistä sarjasta on kyse?
HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ löytyy runsaasti suomenkielistä materiaalia - englannin- ja saksankielinen aineisto puuttuu lähes täysin. Suomen ja Pohjoismaiden sosiaaliturvaa käsittelevä viime vuonna painettu teos Social Protection in the Nordic Countries 2001 sisältää jonkin verran aihetta sivuavaa tietoa. Uusimmasta päästä on myös Maila Upanteen väitöskirja Professional Paradigms of Suicide Prevention. Suomalaisen psykoanalyytikko Veikko Tähkän The Patient-doctor relationship vuodelta 1984 liikkuu aika yleisellä potilas-lääkärisuhdetasolla. Hänen teoksensa The alcoholic personality vuodelta 1966 liittyy jonkin verran aiheeseen. - Uusista kirjoista maininnan ansaitsee etenkin Highlights of modern psychiatry, jonka ovat...
Kirjailijasta ei ole kirjaa, mutta hänestä on kirjoitettu lehdissä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemmin vastattu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Katso arkistosta hakusanoilla "Hayden, Torey" sivulta : http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vastauksista löytyvät tiedot mm. artikkeliviitteistä.
Joensuun pääkirjaston lukusalissa on lainattava lehtileikepussi hänestä, jossa on lehtien Anna ja Uusi Nainen kaksi artikkelia vuodelta 1996.
Kirjailijan virallinen kotisivu on osoitteessa: http://www.torey-hayden.com/
Otavan sivuilla on myös matrikkelitietoja hänestä, suomennetuista kirjoista puuttuvat tosin uusimmat:
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/hayden_torey/fi_FI/hayden_to…
Ruohokasvit säilyvät jonkin aikaa vihreinä lumen alla, koska lumi suojaa kasveja kylmyydeltä. Kuinka pitkään kasvi säilyy lumen alla vihreänä, liittyy sen talvehtimisominaisuuksiin sekä siihen miten pitkään lumipeite estää kasvin saamasta tarpeeksi valoa yhteyttämiseen. https://www.ahonalku.fi/Heinat,sarat.Lajikuvaukset.htm, https://yle.fi/uutiset/3-7022672
Tutkija Timo Saarinen kertoi Suomen luonnon haastattelussa 2016, että talvehtivat kasvit jaotellaan ilmitalvehtijoihin, matalatalvehtijoihin, puolipiilijöihin, piilotalvehtijoihin, vesitalvehtijoihin ja siementalvehtijoihin. "Ainavihantia ilmitalvehtijoita, joiden silmut sijaitsevat lumen pinnan yläpuolella, ovat esimerkiksi havupuut; kuusi, mänty ja kataja....
Kyse saattaa olla Saara Cantellin esikoisrimaanista Kesken jääneet hetket (Tammi, 2020). Kirjassa Pariisissa valokuvaajana työskentelevä Virve joutuu palaamaan Suomeen, koska hänen Salla-sisarensa on kuollut auto-onnettomuudessa. Sallalta jäi kaksi lasta ja Virve ryhtyy heidän huoltajakseen. Kirja on rakenteeltaan sirpaleinen, siinä muistellaan ja pohditaan, olisiko elämä voinut mennä toisellakin tavalla. Muisto-osioihin sisältyy myös sisarusten lapsuuden kesää liittyviä kohtauksia, jotka sijoittuvat suvun kesäpaikkaan.https://www.tammi.fi/kirja/saara-cantell/kesken-jaaneet-hetket/9789520411602Jos sinulla on ollut aikaisemmin valittuna lainaushistoria, sen olisi pitänyt siirtyä sellaisenaan uuteen Helmet-Finnaan. Varmista, että...
Anssi Tikanmäen sävellyksistä "Häävalssi", "Ota minut", "3D" ja "Balladi" elokuvasta Klaani löytyy nuotinnoksia erilaisista kokoelmista ja oppikirjoista. Sen lisäksi hänen urkumusiikistaan on nuottikirja Seremoniat : musiikkia uruille ja kaikista hänen sävellyssarjansa Maisemakuvia Suomesta sävellyksistä on julkaistu partituurit. Löydät Helmet-alueen kokoelmissa olevat Tikanmäen nuottijulkaisut tällä haulla.
Löysin ainoastaan Szymborskan kääntäjät.
Teoksessa Sata Szymborskaa ovat kääntäjinä Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Diktoniusta ja Mistralia etsin mm. Lahden runotietokannasta. Kävin läpi omasta tietokannastamme, Aurorasta, kaikki tekijöihin viittaavat teokset. Mistralilta löytyi melkein pelkästään runot Tuuditan lasta ja Balladi. Diktoniukselta selasin läpi hänen runotuotantonsa. Arvo Turtiainen ja Viljo Kajava ovat kääntäneet Diktoniusta. Jörn Donnerin toimittamassa kokoelmassa (en löytänyt suomentajaa kirjasta) Kirjaimia ja kirjavia, Tammi 1956, on lapsirunoja, mutta en löytänyt niistä yhtään, joka olisi vastannut antamiasi sanoja.
Muistatko, mistä olet poiminut Diktoniuksen ja Mistralin? Jos muistat, voin vielä yrittää etsiä.
Tilastokeskuksen julkaisema Matkailutilasto 2000 sisältää Majoitustilaston, jonka mukaan Kreikasta on saapunut vuonna 1999 11 656 vierasta (taulukossa Saapuneet vieraat ja yöpymiset asuinmaan mukaan vuonna 1999, s. 49). Samassa julkaisussa on sivulla 29 taulukko, jossa ilmoitetaan yöpymisien määrä asuinmaan mukaan vuosina 1992-1999.
Etsimääsi CD:tä "Kuut, tähdet, auringot" ei löytynyt maakuntakirjastojen monihausta eikä pääkaupunkiseudun HelMet-aineistotietokannasta, kylläkin musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, VIOLAsta. VIOLAn mukaan CD löytyy sekä Helsingin Yliopiston kirjaston että Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista, eikä ole lainattavissa. Koska musiikkinäytelmä on esitetty Savonlinnan kaupunginteatterissa, olisi luontevaa etsiä CD:tä Savonlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Kyseisen kirjaston verkossa toimiva aineistohaku otetaan käyttöön 10.10.2003, joten sitä ennen aineistoa on tiedusteltava paikalla, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Savonlinnan kaupunginkirjaston musiikkikirjaston kotisivut yhteystietoineen löytyvät osoitteesta...
Jarmo Leppiniemen ja Tapani Kykkäsen kirjasta Kirjanpito, tilinpäätös ja tilinpäätöksen tulkinta on tullut 5. uudistettu painos vuonna 2007. Samoin Soile Tompurin kirjasta Kehittyvä kirjanpitotaito on tullut uusi painos 2007. Nämä uudet painokset eivät vielä ole Oulun kaupunginkirjastossa lainattavissa.
Kirjaa saa kirjastojen kautta kaukolainaksi. Voit mennä omaan kirjastoosi ja pyytää, että he tilaavat kirjan sinulle lainaan. Kirjaa löytyy ainakin Lappeenrannasta, Oulusta, Tampereelta, Kajaanista, Mikkelistä ja Varastokirjastosta Kuopiosta.
Karjalan kannaksen pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on myynnissä Internetissä sivulla http://kauppa.kareliaklubi.com. Siellä oli myös kysymääsi kirjaa saatavilla.
Toinen tapa seurata karjalan pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on Karjala-lehdessä aika ajoin ilmestyvä palsta, jossa luetellaan eri pitäjistä kertovia kirjoja ja mistä niitä saa ostaa.
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa...
Kirjapainolakko alkoi keskiviikkona 8.3. ja päättyi kolme viikkoa myöhemmin (29.3.). Tänä aikana ei painettu lainkaan sanoma- eikä aikakauslehtiä. Television ja radion ohjelmatietoja julkaistiin oikeastaan vain sanoma- ja viikoittain ilmestyvissä aikakauslehdissä. Koska aikakauslehdetkin pyrittiin pitämään sisällöltään niin ajankohtaisina kuin mahdollista, tulevia numeroita ei yleensä painettu varastoon, toisin kuin sellaisia lehtiä, joiden sisältö oli mahdollista lyödä lukkoon jo paljon ennen ilmestymispäivää. Niinpä kirjapainolakon aikana ilmestyi vain näitä ennakkoon painettuja, ohjelmatiedoista piittaamattomia lehtiä (esimerkiksi Aku Ankka -lehden maaliskuun numerot tulivat normaalisti - lakko vaikutti vasta huhtikuun lehtiin). On siis...
Varsinkin isot kirjastot on nykyään pakotettu kilpailuttamaan hankintansa ja siitä voi seurata ongelmia ns. suorien ostojen tekemiseen. Periaatteessa ei kuitenkaan ole mitään estettä sille, että tarjoat levyänne kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varautus kysymykseen siitä, onko levy ns. kaupallisessa jakelussa. Useimmat kirjastot ostavat levynsä pääosin tietyn vähittäismyyjän kautta myös silloin, kun kilpailutuspakkoa ei ole ollut. Voi siis käydä niin, että jos levyäsi saa kaupan kautta, sitä ei osteta suoraan.
Suurin ongelmasi on kuitenkin tavoittaa ne kirjastot, jotka ehkä levyn voisivat ostaa. Tässä pari vinkkiä. (
1) Pelkkä soitto ei riitä, aniharva ostaa mitään pelkän puhelilmessa kehumisen perusteella.
(2) Jos tavoitteena on ensi...
Olisiko kyseessä Veikko Juntusen kappale RENTUKKA-OJAN AATU (En syntynyt vauraaseen avaraan taloon)? Sen on levyttänyt useampikin artisti, nimekkäimpinä Eero Avén (Miljoona ruusua : juhlalevy, 2006). CD:llä kappale löytyy myös Seppo Kumpulaisen vuonna 2001 julkaistulta levyltä Penan parhaat 2, joka voi olla kyllä vaikea tavoittaa. Muut levytykset löytyvät vain vanhoilta LP-levyiltä ja kaseteilta. Tuo Avénin levytys löytyy ainakin Helsingin Itäkeskuksen kirjastosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tuota VHS-elokuvaa ei ole enää kovin monessa kirjastossa jäljellä, mutta esimerkiksi Kiteen kirjastosta ja Raision pääkirjastosta sitä vielä löytyy. DVD:llä elokuvaa ei näyttäisi olevan saatavilla.
Elokuvasta ja sen taustasta löytyy tietoa Jotaarkka Pennasen sivuilta osoitteesta http://jotaarkka.tarulinna.fi/?page_id=179.
Wikipedian mukaan CamelCase tai CamelCaps on termi, jolla viitataan tapaan kirjoittaa useista sanoista koostuvat hypertekstilinkit (eräissä wikeissä) sekä muuttujien, funktioiden, metodien tai luokkien nimet siten, että sanat on kirjoitettu yhteen isoin alkukirjaimin. Nimitys CamelCase juontuu tavasta, jolla suuret kirjaimet nousevat esiin sanassa kuin kamelin kyttyrät. Termille ei ole vakiintunutta suomennosta. Tietokirjailija Jukka Korpela on ehdottanut käännökseksi ”karavaanityyliä” perustellen, että ”mielikuva on selvempi, jos ajatellaan jonoa eli karavaania, jossa on mukana kameleita”.
